”Poliittista työtään aloittavat nuoret naiset ovat mielestäni kaikkein suojaamattomimpia vihalle” — Turvassa politiikassa -keskustelutilaisuudessa purettiin naisiin kohdistuvan häirinnän ja vihapuheen vaikutuksia politiikassa
Vaadi konkreettisia tekoja seksuaalisen häirinnän poistamiseksi julkisista tiloista
Artikkelin on kirjoittanut Generation Equality -nuortenryhmän jäsen Henni Rantamäki
”Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta naisesta on kokenut seksuaalista häirintää” — näillä sanoilla UN Women Suomen toiminnanjohtaja, Jaana Hirsikangas, käynnisti Oranssit päivät -kampanjan avajaistilaisuuden Helsingin Oodi-kirjaston Kino Reginassa.
Tämä järkyttävä löydös ilmeni UN Women Suomen ja eeva.fin teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten naisten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Tutkimustulokset ovat konkreettinen osoitus siitä, että naiset eivät ole turvassa julkisissa tiloissa, ja että Oranssien päivien kaltaisia kampanjoita tarvitaan yhä.
Vuoden 2023 Oranssit päivät -kampanja avattiin tällä viikolla Helsingin keskuskirjasto Oodissa Turvassa politiikassa -tilaisuudella, jonka järjestivät UN Women Suomi ja ohjaaja Mia Halme. Tilaisuus aloitettiin Halmeen ohjaaman HBO:n dokumenttisarjan Viisi valittua ensimmäisellä jaksolla, jota seurasi paneelikeskustelu. Paneelin teemana oli naispoliitikkoihin kohdistuva, erityisesti verkossa tapahtuva häirintä ja vihapuhe. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (RKP) ja Maria Ohisalo (vihr.), sekä vihapuhetta tutkinut dosentti Tuija Saresma. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) piti tilaisuuden loppupuheenvuoron. Paneelikeskustelua moderoi toimittaja ja juontaja Yagmur Özberkan.
“Me käydään samoja kamppailuja, ja me tarvitaan uusia ihmisiä ottamaan esiin vaikeita kysymyksiä. Me tarvitaan maailmanmuuttajia, jotka rohkenee altistaa itsensä arvostelulle. En tiedä onko se nykyään yhtään sen helpompaa kuin 100 vuotta sitten – se saattaa olla jopa raskaampaa kuin aikanaan. Mutta mikään ei muutu yksin. Maailmaa ei muuteta yksin. -ohjaaja Mia Halme
Seksuaalisella häirinnällä ja vihapuheella on pyritty hiljentämään politiikassa olevia naisia pitkään
Vaikka keskustelijat ovat eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia, jokainen heistä tunnisti seksuaalisen häirinnän sukupuolittuneisuuden ja sen laajuuden. Hekin haluavat tähän muutosta. Andersson nosti esille, että häirintä ”kohdistuu eri tavalla ja vaikuttaa eri tavalla eri asemassa oleviin naisiin politiikassa”. ”Poliittista työtään aloittavat nuoret naiset ovat mielestäni kaikkein suojaamattomimpia sille vihalle”, Andersson jatkaa. Kun keskustelemme näistä teemoista, on siis tärkeää muistaa, miten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tapahtuu monin tavoin, monilla eri asteilla. Samaa häirintää koetaan niin eduskunnassa kuin kaduilla. Turvallisia tiloja naisille ei ole tarpeeksi.
”Tutkimusnäyttöä on siitä, että tällaiset puheet myös edesauttavat sitä, että oikeasti ruvetaan käyttämään fyysistä väkivaltaa. Tämä ei ole millään lailla leikin asia. Tästä pitäisi olla todella huolissaan.” -Tuija Saresma
Keskusteluun saadaan erilaista kulmaa, kun kuulemme sukupuolentutkimuksen dosentin ajatuksia aiheeseen. Saresma kertoo, että politiikassa tyypillisiä väkivallan keinoja on kritisoida henkilöä eikä itse asiaa. Hän nostaa esimerkiksi ulkonäön kommentoinnin, vapaa-ajan harrastukset ja pahimmissa tapauksissa raiskausuhkaukset. ”Tutkimusnäyttöä on siitä, että tällaiset puheet myös edesauttavat sitä, että oikeasti ruvetaan käyttämään fyysistä väkivaltaa niin tämä ei ole millään lailla leikin asia. Tästä pitäisi olla todella huolissaan”, Saresma jatkaa.
Paneelissa todettiin, että samoista epäkohdista keskusteltiin jo 100 vuotta sitten.
Työ tasa-arvon eteen ei ole vieläkään loppunut. Biaudet, joka on panelisteista toiminut poliitikkona pisimpään, huomaa vuosien saatossa tapahtuneen muutoksen. Hän toteaa, että muutosta parempaan on monella saralla tapahtunut, mutta sosiaalisen median tuomat uudet häirinnän muodot ovat huolestuttavia. Maria Ohisalo muistuttaakin, että ”tätä keskustelua täytyy aina käydä enemmän ja enemmän”. Sadan vuoden aikana keskustelu häirinnästä on kyllä muuttanut muotoaan, mutta keskustelu ei ole vielä loppunut. Eikä se tule loppumaan, koska suomalaisista naisista lähes jokainen on kokenut seksuaalista häirintää.
“Pitää saada myös muut mukaan, kuin ne, johon vihapuhe kohdistuu. Ei riitä että ne joutuu taistelemaan paikastaan, johon vihapuhe tai rasismi kohdistuu.” – Eva Biaudet
Kun panelisteilta kysyttiin, mitä tulisi erityisesti ottaa huomioon naispoliitikkoihin kohdistuvan häirinnän ja vihapuheen ratkaisuihin liittyvissä keskusteluissa, Li Andersson kiteytti myös kollegoidensa tunteet toteamalla:
“Tiedän, että puhun nyt myös mun kollegoiden puolesta – mutta toisten tuki. Me kapseloidaan jokainen tesmppiviesti tänne mukaan, ja sillä on väliä.” – Li Andersson
Loppupuheenvuorossa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen muistutti, että päättäjien on tehtävä konkreettisia töitä sen eteen, että seksuaalisen väkivallan ja häirinnän pelko ei ole sellainen tekijä, joka estää naisia osallistumasta politiikkaan. Ikonen myös peräänkuulutti tarvetta kitkeä seksuaalinen häirintä julkisista ja puolijulkisista tiloista, sekä muistutti päättäjien yhteisestä vastuusta monimuotoisuuden ja inkluusion varmistamiseksi päätöksenteossa.
”Kiitos, että olette täällä kanssamme, ja että olette kanssamme vaatimassa sitä, että naisilla ja tytöillä on oikeus olla turvassa aivan kaikkialla”, Hirsikangas sanoittaa. Oranssit päivät -kampanja jatkuu ihmisoikeuksien päivään 10.12. asti. Kiitos, että lähdet mukaan kampanjaan, koska tähän keskusteluun tarvitaan jokaista!
Kuvat: UN Women Suomi / Elisa Salomäki.
Lue UN Women Suomen syyskokouksesta täältä.
Turvassa politiikassa -tilaisuuden tallenne on katsottavissa YouTube-kanavallamme: