Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus (1325) -verkosto
Päätöslauselma 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus"
Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on 30 kansalaisjärjestön sekä tutkijoiden, asiantuntijoiden ja muiden henkilöjäsenten yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää 1325-päätöslauselman toimeenpanoa. Verkostoa hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella.
Konflikteilla ja sodilla on merkittäviä sukupuolittuneita vaikutuksia, jotka on monesti jätetty huomiotta rauhanrakennuksessa ja konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa käytetään sotataktiikkana, jolta erityisesti tyttöjen ja naisten on vaikea suojautua. Lisäksi rauhanneuvotteluiden vetäjistä ja rauhansopimusten allekirjoittajista vain muutama prosentti on ollut naisia viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Tilanteen korjaamiseksi YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman 1325 vuonna 2000. Päätöslauselman tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen.
Verkoston puheenjohtajana toimii Elina Korhonen (Väestöliitto), ja verkoston ohjausryhmässä toimivat lisäksi varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala (CMI), Jutta Hartikainen (SANL), Katja Vauhkonen (Suomen Lähetysseura), Hanne Lyytikkä (Amnesty International Suomen osasto) ja asiantuntijajäsenet Alva Bruun ja Elina Viitasaari. Verkoston koordinaattorina toimii Isabel Vilmi (UN Women Suomi).
Lue verkoston esite.
Lue verkoston EU-vaalipaperi 2024.
Lue verkoston paperi Naiset, rauha ja turvallisuus -työstä Natossa.
Liity Naiset, rauha ja turvallisuus -verkostoon
Verkosto toivottaa tervetulleeksi uudet järjestö-, tutkija- ja asiantuntijajäsenet sekä muut teemasta kiinnostuneet. Verkostoon liittyminen edellyttää sitoutumista sen toimintaperiaatteisiin. Liity verkoston jäseneksi alla olevalla lomakkeella.
Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston koordinaattoriin Isabel Vilmiin isabel.vilmi@unwomen.fi.
Liity Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston jäseneksi
Naisten osallisuus rauhanrakennuksessa
Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto
Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto perustettiin 2006 kirittämään Suomen ensimmäisen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laatimista. Verkosto on osallistunut Suomen kaikkien neljän toimintaohjelman suunnitteluun. Se tuo yhteen aiheen parissa toimivia järjestöjä ja asiantuntijoita sekä tekee teemaan liittyvää vaikuttamistyötä. Verkostolla seuraa Suomen 1325-toimintaohjelman toteutumista ja sillä on edustajansa ulkoministeriön koordinoimassa 1325-seurantaryhmässä.
Verkostossa 30 järjestöjäsentä
Verkoston jäsenjärjestöt ovat UN Women Suomi, Amnesty International Suomen osasto, Fida International, Ihmisoikeusliitto, YK-liitto, Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganistarioner i samarbete NYTKIS, Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL), CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundation, Väestöliitto, Naisasialiitto Unioni, Suomen NNKY -liitto, Naistoimittajat, Zonta International piiri 20, Kirkon Ulkomaanapu, African Care, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo, Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL), Laajan turvallisuuden verkosto (WISE), Suomen Lähetysseura (FELM), Naisten Linja, SaferGlobe, Sadankomitea, Dialogues for Peace ry, Plan International Suomi, Suomen Pakolaisapu, Rauhankasvatusinstituutti, WILPF Suomen osasto, Abilis-säätlö, Siemenpuu-säätiö ja Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö – KIOS.
Konfliktien vaikutuksia naisiin ja tyttöihin
Mikä on Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma?
YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2000 yksimielisesti hyväksymä päätöslauselma 1325, "Naiset, rauha ja turvallisuus", rakentuu kolmen pilarin varaan:
1. tyttöjen ja naisten suojelu konflikteissa ja heidän ihmisoikeuksiensa turvaaminen
2. sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisy
3. naisten tasavertainen osallistuminen rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakennukseen.
Päätöslauselman tavoitteena on suojella naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tunnistaa heidän keskeinen ja aktiivinen roolinsa konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakennuksessa. Vaikka edistystä on tapahtunut, tahti on ollut liian hidas, eikä naiset, rauha ja turvallisuus -työlle ja päätöslauselma 1325:n toimeenpanolle ole kohdennettu riittävästi resursseja. Naisten ja tyttöjen asema konflikteissa ja niiden jälkeen oli edelleen hyvin haavoittuvainen. Seksuaalinen väkivalta ei ole kadonnut mihinkään sodankäynnin asevalikoimasta. Sodankäynnin taktiikat ovat jopa kehittyneet entistä vaarallisemmiksi naisille ja tytöille.
Suomi on monien muiden valtioiden ohella laatinut kansallisia toimintaohjelmia Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanemiseksi. Suomi on tehnyt yhteensä neljä toimintaohjelmaa, joista uusin kattaa vuodet 2023–2027. Neljännen toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa naisten merkityksellistä osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, ja sitä kautta tukea pyrkimyksiä rakentaa kestävää rauhaa.
Päätöslauselmaa on myös täydennetty yhdeksällä muulla päätöslauselmalla, jotka pyrkivät parantamaan mm.
• naisten ja tyttöjen suojelua konflikteissa erityisesti seksuaaliselta väkivallalta
• seksuaalisen väkivallan erityisasiantuntijoiden osallistumista rauhanprosesseihin
• strategian luomista naisrauhanturvaajien määrän lisäämiseksi
• naisten johtajuuden ja osallistumisen tärkeyden vahvistamista väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa
• konflikteissa tapahtuvan seksuaalisen väkivallan systemaattisempaa seurantaa ja raportointia sekä rikoksentekijöiden tunnistamista ja vastuuseen saattamista.
Suomen kansallinen 1325-toimintaohjelma
YK:n turvallisuusneuvosto on kehottanut YK:n jäsenmaita kirjoittamaan kansalliset toimintaohjelmat päätöslauselma 1325:n toteuttamiseksi. Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska olivat ensimmäisiä maita, jotka seurasivat turvallisuusneuvoston ohjetta.
Suomi julkaisi ensimmäisen kansallisen toimintaohjelmansa päätöslauselma 1325:n toimeenpanemiseksi syksyllä 2008. Suomi päivitti toimintaohjelmansa ensimmäisen kerran 2012 ja kolmas toimintaohjelma julkaistiin 2018. Neljäs ja viimeisin toimintaohjelma julkistettiin maaliskuussa 2023, ja se kattaa vuodet 2023–2027. Toimintaohjelma päivitettiin yhteistyössä eri vastuuministeriöiden, Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston sekä muiden kansalaisjärjestötoimijoiden ja tutkijoiden kanssa.
Tutustu toimintaohjelmaan täällä:
Suomen kansallinen 1325-toimintaohjelma 2023–2027
Lue lisää Naiset, rauha ja turvallisuus -verkostosta
Sivun kuvat UN Womenin ja YK:n arkistoista.
Kuvaajat: Marco Dormino, Christopher Herwig, Allison Joyce, Harandane Dicko, JC McIlwaine