Tuore kyselytutkimus: yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää
Vaadi konkreettisia tekoja seksuaalisen häirinnän poistamiseksi julkisista tiloista
”Kaikki naiset tuntevat jonkun, joka on kokenut seksuaalista häirintää tai tullut raiskatuksi, minä tunnen useampia”
88 prosenttia suomalaisista naisista – eli yhdeksän kymmenestä – on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana, käy ilmi YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen ja eeva.fin teettämästä kyselytutkimuksesta. Tulokset osoittavat, että seksuaalisesta häirinnästä vapaita tiloja ei juurikaan ole. Seksuaalinen häirintä rajoittaa naisten elämää ja toimintamahdollisuuksia monin eri tavoin. Sillä on myös vakavia ja konkreettisia vaikutuksia naisten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja yleiseen turvallisuudentunteeseen.
Erityisen paljon seksuaalista häirintää kokevat alle 35-vuotiaat naiset (94 %) sekä yhteen tai useampaan vähemmistöryhmään kuuluvat naiset (95 %).
Kyselyn vastauksissa korostuu, että seksuaalista häirintää koetaan ylivoimaisesti eniten nuoruudessa, mutta sen vaikutukset ja ahdistus tuntuvat kehossa ja mielessä usein vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Häirinnän koetaan selkeästi vähentyneen samalla, kun ikää on karttunut. Hyvin monet vastaajat kertovat kyselyn avoimissa vastauksissa, että häirintä on alkanut jo alaikäisenä. Tulosten perusteella seksuaalinen häirintä alkaakin usein jo teini-ikäisenä. Usea vastaaja kertoi, että useimmiten häiritsijät ovat aikuisia miehiä.
“Minua on lähdetty seuraamaan teini-iässä, josta lähtien olen pelännyt pimeällä sekä öisin yksin kävelemistä. Jos joudun tällaiseen tilanteeseen, kävelen avaimet kädessä, sydän jyskyttää. Olen harkinnut sumutteen ostoa.”
“Koin kaikista eniten seksuaalista ahdistelua 13-17 vuotiaana, joka on hiipunut todella paljon nyt kun olen 23 vuotias. Ja näistä ahdistelu kerroista yli 90% on ollu aikuisia miehiä… Samoin olen kuullut monelta naispuolisilta kavereilta, että heihin kohdistunut eniten seksuaalista ahdistelua teini-ikäisenä.”
Eniten seksuaalista häirintää koetaan julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa, esimerkiksi kaduilla tai puistoissa, baarissa, klubilla ja ravintolassa. Niissä häirintää on kokenut yhteensä 81 prosenttia vastaajista. Useat vastaajat kertoivat alkoholin kasvattavan häirinnän riskiä. Avoimissa vastauksissa useat naiset kertoivat myös työpaikalla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Avoimissa vastauksissa toistui myös, kuinka seksuaalisen häirinnän yleisyys aiheuttaa pelkoa ja epäluottamusta miehiä kohtaan, jotka mainitaan toistuvasti yleisimpinä häirinnän tekijöinä.
“Se, että häirintää on pelännyt lapsesta asti, on tehnyt minusta varauksellisen ihmisen. En kykene luottamaan juuri kehenkään mieheen, ja välttelen heitä mahdollisimman paljon julkisilla paikoilla.”
“Eräs yritysasiakas esimerkiksi suuteli minua messujen iltajatkoilla lupaa kysymättä leikin varjolla. Miespuolinen työkaverini kertoi minulle ja muille naispuolisille kollegoille kesken työpäivän työpisteellämme vitsejä suihin ottamisesta. Esimerkkejä on lukemattomia vuosien varrelta ja niistä kaikista on jäänyt minulle itselleni epämiellyttävä, likainen ja syyllinen olo.”
Samat paikat toistuivat myös avovastauksissa, joissa naiset saivat kertoa vapaasti seksuaalisen häirinnän kokemuksistaan. Julkiset kaupunkitilat koetaan uhkaavina ja turvattomina – näissä vastaajat ovat kokeneet mm. perään huutelua, seuraamista ja raiskausyrityksiä, usein alaikäisestä lähtien. Lisäksi joka neljäs vastaaja on kokenut häirintää julkisessa liikenteessä, missä koetusta häirinnästä kerrotaan myös avoimissa vastauksissa.
“Noustuani bussista, samalla pysäkillä noussut mieshenkilö löi takapuolelleni ja jatkoi matkaansa.”
“Yläasteella bussissa joku satunnainen vanha mies istuu viereen ja laittaa käden reidelle.”
“Mies tarttui tissiini kun olin jonottamassa pääsyä bussiin.”
Joka kolmas nainen on kokenut häirintää yksityisissä juhlissa, sekä tapahtumissa (esim. festarit ja keikat). Alkoholi nähdään uhkaavia tilanteita lisäävänä tekijänä, ja vastauksissa toistuu yöelämässä humalaisten miesten tekemä seksuaalisen häirintä.
“Häirintä työpaikalla on miltei jokaviikkoista, koska työskentelen alalla, jolla joudun tekemisiin päihtyneiden ihmisten kanssa”
Verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä kohdistuu erityisesti nuoriin, alle 25-vuotiaisiin naisiin, joista 2/3 oli vastaanottanut sekä ei-toivottuja seksuaalissävytteisiä kuvia tai videoita että ei-toivottuja seksuaalissävytteisiä viestejä tai kommentteja. Kaikista vastanneista naisista vastaavat 1/3 oli kokenut edellä mainittuja verkkohäirinnän muotoja.
Yhteen tai useampaan vähemmistöön kuuluvat naiset raportoivat kokeneensa erityisen paljon seksuaalista häirintää
Seksuaalinen häirintä kohdistuu naisin eri tavoin erityisesti riippuen heidän taustamuuttujistaan. Iän lisäksi vähemmistöön kuuluminen lisää häirinnän kohteeksi joutumisen riskiä – vähemmistöön kuuluvista kyselyyn vastanneista naisista häirintää on kokenut 95 %. Kyselyyn vastanneista itsensä vähemmistöryhmään kuuluvaksi määritteli yhteensä 164 henkilöä.
Kokemukset olivat yleisempiä kuin ei-vähemmistöön kuuluvilla kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Vähemmistöryhmiin kuuluvista naisista erilaisen seksuaalisen häirinnän muotoja sekä häirinnän negatiivisia vaikutuksia on kokenut keskimäärin 12 prosenttiyksikköä suurempi osa kuin ei-vähemmistöryhmiin kuuluvista suomalaisista naisista. Tutkimuksen tulokset antavatkin erittäin selvän kuvan siitä, että vähemmistöryhmiin kuuluminen lisää todennäköisyyttä kokea seksuaalista häirintää.
Kyselyyn vastanneista seksuaalivähemmistöön kuuluvista naisista jokainen (100 %) on kokenut elämänsä aikana seksuaalista häirintää.
Muiden kuin seksuaalivähemmistöön kuuluvien vähemmistöryhmien osalta vastaajamäärät ovat valitettavasti niin pieniä, ettei niistä voida tehdä yleistyksiä. Tästä huolimatta on tärkeää huomioida, että myös sukupuolivähemmistöön kuuluvien vastaajien osalta tutkimustulokset ovat hyvin saman suuntaisia, kuin seksuaalivähemmistöön kuuluvien osalta, eli seksuaalista häirintää kohdataan huomattavan paljon.
Yleisimmät seksuaalisen häirinnän muodot ja niiltä suojautuminen
Yleisimpiä seksuaalisen häirinnän muotoja ovat ei-toivottu koskettaminen tai kourinta (59 %), perään huutelu tai vislailu (54 %), sekä epäasialliset ja häiritsevät seksuaalissävytteiset kommentit ja/tai vitsit (53 %), sekä ahdistava tai vihjaileva tuijotus (43 %). Alle 35-vuotiaat korostuvat lähes kaikkien häirinnän muotojen kokijoina. Erityisen suurta hajonta on verkkoympäristössä tapahtuvan häirinnän osalta, jossa kaikkein nuorin ikäryhmä (18–24-vuotiaat) korostuu.
“Luulin pitkään, että esim. puhelimeen leikisti puhuminen ja tietynlaisten paikkojen välttely iltaisin on normaalia. Tajusin kuitenkin joskus, että eivät miehet tee sitä.”
“Erityisesti pimeällä syke hakkaa ja valpastun, jos takanani tai ohitseni kulkee mies. Silloin päällä on jatkuva pakene tai taistele tila.”
Seksuaaliselta häirinnältä pyritään suojautumaan erilaisin keinoin. Lähes puolet vastanneista kertoi rajoittavansa liikkumistaan esimerkiksi pimeällä ja tietyissä paikoissa, sekä uusia ihmisiä tavattaessa. Häirinnältä pyritään suojautumaan myös erilaisia varotoimia käyttämällä. Näitä ovat muun muassa ulkoisen olemuksen muokkaaminen, parisuhdestatuksesta valehteleminen sekä puhelimeen puhumisen esittäminen tai sijainnin jakaminen ystävälle. Myös parisuhdestatuksesta valehteleminen ja ulkoisen olemuksen muuttaminen ovat erityisesti nuorten ja vähemmistöihin kuuluvien naisten keinoja yrittää suojautua häirinnältä.
Seksuaalisella häirinnällä on vakavia ja konkreettisia vaikutuksia naisten elämiin
Seksuaalinen häirintä ja sen pelko vähentävät erityisesti naisten ja tyttöjen vapautta liikkua julkisissa tiloissa. Se heikentää naisten ja tyttöjen turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta monin tavoin ja rajoittaa erityisesti eniten häirintää kokevien naisten elämää.
Häirintä vaikeuttaa erityisesti eniten häirintää kokevien naisten elämää. Häirinnän uhka on läsnä jatkuvasti. Kyselynkin tulokset osoittavat, kuinka lähes jokainen nainen kokee seksuaalista häirintää jossain vaiheessa elämäänsä. Seksuaalinen häirintä on osa sukupuolittuneen väkivallan jatkumoa. Myös kyselyn vastauksissa kerrotaan sen yhteydestä vakavimpiin seksuaalisen väkivallan tekoihin, kuten seksuaalisiin tekoihin pakottamisiin sekä raiskauksiin.
”Kyselyn tulokset ovat järkyttäviä, mutta ikävä kyllä eivät yllättäviä”, sanoo UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas. “Tulokset osoittavat, että seksuaalista häirintää tapahtuu joka päivä, kaikenlaisissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa, ja että lähes jokainen nainen on joutunut kokemaan elämässään seksuaalista häirintää. Seksuaalinen häirintä rajoittaa naisten ja tyttöjen elämää ja uhkaa heidän oikeuksiensa toteutumista. Tämän on muututtava.”
Seksuaalisen häirinnän loppuminen on edellytys tasa-arvoiselle yhteiskunnalle, jossa jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet toimia täysivaltaisena jäsenenä. UN Women Suomi korostaa miesten vastuuta ongelman ratkaisemisessa.
”Kuten eräs vastaaja ilmaisi: jokainen meistä tuntee naisen, joka on kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa miesten toimesta. Miksi siis kukaan ei tunnu tuntevan miehiä, jotka ovat syyllistyneet seksuaaliseen häirintään tai väkivaltaan? Seksuaalinen häirintä ja väkivalta voidaan lopettaa vain siten, että kaikki sukupuolet lähtevät tekemään töitä sen kitkemiseksi ja tunnistavat vastuunsa. Tässä miesten rooli on keskeinen”, toteaa Hirsikangas.
Nyt riittää!
Me UN Women Suomessa sanomme, että nyt riittää. Seksuaalinen häirintä on saatava loppumaan, jotta naiset ja tytöt voivat elää tasa-arvoisina yhteiskunnassa.
Lähde mukaan tekemään muutosta!
- UN Women Suomi vaatii kaupunki- ja kuntapäättäjiä toimiin sen varmistamiseksi, että naiset ja tytöt voivat kokea olevansa turvassa julkisissa kaupunkitiloissa. Allekirjoita vetoomus, jossa vaadit kanssamme paikkakuntasi päättäjiä tekemään julkisista tiloista turvallisia, kaikille! UN Women Suomi luovuttaa vetoomuksen kuntaministeri Ikoselle, sekä kaikkien niiden kuntien päättäjille, joiden puolesta on vedottu kampanja-aikana.
- Työelämässä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi UN Women Suomi on luonut YK:n resursseihin perustuvan Turvassa töissä -työkalupakin, jonka tarkoituksena on tukea työnantajia ja johtajia toimissaan turvallisten työpaikkojen kehittämiseksi. Tilaa YK:n resursseihin perustuva työkalupakki seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi työelämässä!
Tietoa kyselytutkimuksesta:
Syksyllä 2023 toteutetussa kyselyssä selvitettiin suomalaisnaisten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Kyselyllä kartoitettiin naisten kokemia yleisimpiä seksuaalisen häirinnän muotoja, häirinnän tapahtumapaikkoja, sekä häirinnän vaikutuksia naisten ja tyttöjen elämään. Lisäksi naisilla oli mahdollisuus kertoa vapaasti kokemuksistaan seksuaaliseen häirintään liittyen avoimissa vastauksissaan. Kyselyyn vastasi 1067 suomalaista 18–69-vuotiasta naista. Tulokset vastaavat Suomen väestöä. Tutkimuksen toteutti Dagmar Oy.
Kyselyssä kysyttiin seuraavat neljä kysymystä:
Kysymys 1: Mitä seuraavista seksuaalisen häirinnän muodoista olet kokenut elämäsi aikana? Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka pätevät tilanteeseesi.
Kysymys 2: Missä seuraavista paikoissa sinuun kohdistunut seksuaalinen häirintä on tapahtunut? Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka pätevät tilanteeseesi.
Kysymys 3: Kuinka seksuaalinen häirintä tai sen uhka vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet elämääsi ja toimintaasi? Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka pätevät tilanteeseesi.
Kysymys 4: Voit halutessasi kertoa omin sanoin seksuaalisen häirinnän kokemuksistasi ja siitä, kuinka häirintä on vaikuttanut elämääsi. (avoin vastaus)
Tässä artikkelissa esitetyt sitaatit ovat suoria lainauksia kyselyyn tulleista avovastauksista.
Kyselyssä selvitettiin julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa (mm. julkiset liikennevälineet, oppilaitokset, puistot, kadut, markkinapaikat, kotibileet tai muut juhlat jne.) tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Seksuaalinen häirintä on sukupuolittuneen ja seksuaalisen väkivallan muoto. Tutkimuksessa käytettiin satunnaisotantaa Bilendin internet-paneelissa. Tutkimustulokset painotettiin vastaamaan Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella suomalaisia 18–69-vuotiaita naisia. Tutkimukseen vastaaminen oli täysin anonyymiä, eikä vastauksia voida yhdistää vastaajaan missään tilanteessa.
Lisätietoja ja mediatiedustelut: Emma Winiecki, emma.winiecki@unwomen.fi