BLOGI: Pään merkitys Suomen menestystekijänä puuta suurempi
Reilun yhteiskunnan rakentaminen vaatii älliä. Innovaatiosuurlähettiläs ja tuore paluumuuttaja Jarmo Sareva pohtii blogissaan mitä on Suomen menestyksen taustalla ja myös hypettää hieman.
Sadassa vuodessa Suomi on noussut Euroopan köyhimpien maiden joukosta yhdeksi maailman vauraimmista. Maa joka sata vuotta sitten oli juuri käynyt sisällissodan uskoo nyt siihen, että tulevaisuutta voidaan rakentaa demokraattisesti ja yhteistyövaraisesti. Olemme maailman onnellisin, vapain ja monilla mittareilla katsottuna oikeudenmukaisin maa. Tuotamme kokoomme nähden muulle maailmalle enemmän hyvää kuin yksikään muu.
Olemme maailman onnellisin, vapain ja monilla mittareilla katsottuna oikeudenmukaisin maa.
Hypetystä? Varmaan osittain, mutta paluumuuttajana sallin sen itselleni. Asuttuani yli 20 vuotta Suomen ulkopuolella ulkoministeriön ja YK:n palveluksessa ja palattuani vuonna 2018 Suomeen elän varmaan yhä eräänlaista kuherruskuukautta kotimaani kanssa. Ja koska olen välillä turhankin kilpailuhenkinen, koen Suomen ranking-menestyksistä suurta iloa.
Erityisen iloiseksi minut tekee se, että pärjäämme kaikkein parhaiten niissä rankingeissa, joissa mitataan muuta kuin puhtaasti BKT:hen perustuvaa menestystä. Ja mikä parasta, tämä tapahtuu aikana, jolloin nämä mittarit tunnustetaan maailmalla laajalti ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimmiksi. Kilpailuviettini palkitaan ja vielä hyvän periaatteen vuoksi!
Maamme elää kahdesta uudistuvasta luonnonvarasta, puusta ja päästä, ja pään merkitys on menestystekijänä puuta suurempi.
Uudessa ulkoministeriön innovaatiosuurlähettilään tehtävässäni olen päässyt paljon pohtimaan sitä, mikä on tehnyt Suomesta menestystarinan. Maamme elää kahdesta uudistuvasta luonnonvarasta, puusta ja päästä, ja pään merkitys on menestystekijänä puuta suurempi. Se että olemme ylipäänsä onnistuneet käyttämään päätämme menestyksen rakentajana on puolestaan ollut kiinni siitä, että olemme luottaneet toisiimme, kyenneet yhteistyöhön ja – ennen kaikkea – tarjonneet kaikille suomalaisille, miehille ja naisille, mahdollisimman yhtäläiset edellytykset rakentaa omaa ja yhteistä tulevaisuutta.
Merkittävin suomalainen ”innovaatio” on siis itse asiassa tämänkaltainen reilu yhteiskuntamme. Koska keskimäärin yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy yhteistyön tuloksena, ja koska mahdollisimman monen pääsy mukaan innovoimaan takaa parhaat takeet niiden onnistumisesta (”skaalautumisesta”), ei ole mikään ihme että Suomi komeilee yleensä myös kansainvälisten innovaatiomittareiden kärkipäässä.
Merkittävin suomalainen ”innovaatio” on siis itse asiassa tämänkaltainen reilu yhteiskuntamme.
Oma määritelmäni innovaatioista on laaja. Teknologiset innovaatiot ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös sosiaaliset. Kaikkein tärkeimpiä sosiaaliset innovaatiot ovat kehitysmaille, jollainen Suomikin oli sata vuotta sitten. Niiden avulla olemme rakentaneet maan, jossa voimme elää vapaina ja onnellisina. Nyt ponnistamme tältä arvopohjalta eteenpäin, osaaminen apunamme, vastaamaan neljännen teollisen vallankumouksen meille antamaan muutoksen haasteeseen ja mahdollisuuteen.
Blogisarjassa Innovoiden tasa-arvoa tarkastellaan eri näkökulmista miten innovaatiot ja tasa-arvo kytkeytyvät toisiinsa. Blogissa julkaistut kannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä edusta Suomen UN Womenin kantaa. Innovaatiot ja tasa-arvo on Suomen UN Womenin viestintähankkeen teema vuonna 2019.
Robottikuvitus: Jesse Matilainen