Yksikin estettävissä oleva äitiyskuolema on liikaa

”Päätyöni on auttaa synnytyksissä. Terveysasemamme tiloissa syntyy keskimäärin 120 lasta kuukaudessa. Kaksi tai kolme syntyy kuolleena, mutta teemme parhaamme kuolemien välttämiseksi”, kertoo Fatmata Condé, kätilöopiskelija Donkan kunnassa Guineassa. UN Women on kouluttanut Fatmatan hoitamaan raskauden ja synnytyksen aikana ilmeneviä väkivallasta johtuvia komplikaatioita.

Fatmata haluaa varmistaa äideille turvallisen synnytyksen, mikä usein pelastaa äidin ja lapsen hengen. Hän on yksi monista kätilöistä, joka on osallistunut UN Womenin toteuttamaan YK-ohjelmaan. Ohjelmalla pyritään vähentämään äitiys- ja lapsikuolleisuutta Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa, Guineassa, Haitissa, Malissa, Nigerissä ja Togossa.

YK:n pääsihteerin vuosituhattavoiteraportin mukaan arviolta 287 000 naista kuoli raskauteen tai synnytykseen vuonna 2010. Vaikka äitiyskuolleisuuden määrä (äitien kuolemantapaukset 100 000:ta elävänä syntynyttä lasta kohden) on vähentynyt kehitysmaissa vuosien 1990 ja 2010 välillä, se on edelleen 15-kertainen kehittyneisiin maihin verrattuna.

Kehitysmaissa elää yli 220 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka eivät haluaisi tulla raskaaksi mutta joilla ei ole mahdollisuutta ehkäisyyn, tietoon tai palveluihin. Tästä seuraa vuosittain yli 60 miljoonaa epätoivottua raskautta, mikä puolestaan altistaa naiset menehtymiselle tai vammautumiselle raskauden, synnytyksen tai vaarallisen raskaudenkeskeytyksen vuoksi.

YK:n viisivuotisohjelma pyrkii vähentämään äitiys- ja lapsikuolleisuutta korostamalla naisiin kohdistuvan väkivallan ja odottavien äitien terveyden välistä yhteyttä, tukemalla äitien terveyttä edistävää rahoitusta ja suunnittelua sekä kouluttamalla yhteisöihin kätilöitä ja muita terveydenhuollon työntekijöitä.

”UN Womenin tarjoama koulutus oli todella hyödyllistä, sillä huomasimme, että auttamalla väkivallan uhreiksi joutuneita naisia autamme sekä heitä että heidän lapsiaan. Koulutuksessa opimme huolehtimaan naisista ja antamaan heille oikeanlaista lääkehoitoa. Kun nainen nyt tulee vastaanotollemme, häneltä otetaan HIV-testi ja raskaustesti, ja raiskaustapauksessa voimme antaa hänelle jälkiehkäisypillerin. Teemme myös hepatiitti- ja jäykkäkouristustestejä. Ilmoitamme väkivaltatapaukset poliisille ja laadimme uhrille oikeuslääketieteellisen lausunnon, jonka avulla hän voi hakea oikeutta”, Fatmata lisää.

UN Women työskentelee odottavien äitien terveyden edistämiseksi myös laajemmalla tasolla YK:n H4+-ohjelmassa. Ohjelma pyrkii vähentämään nopeasti äitien ja vastasyntyneiden kuolleisuutta. Sen päämääränä on myös vuosituhattavoitteisiin kirjattu naisten parempi pääsy terveydenhuollon piiriin sekä äitiyskuolleisuuden sitkeiden taustatekijöiden – muun muassa sukupuolten välisen epätasa-arvon, naisiin kohdistuvan väkivallan, tyttöjen ja naisten kouluttamattomuuden, lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien – kitkeminen.

YK:n vuosituhattavoitteiden myötä on saavutettu jo merkittäviä tuloksia, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti miljardien ihmisten elämään. Yksi kahdeksasta tavoitteesta on kuitenkin pahasti jäljessä toivotusta: odottavien äitien terveyden parantaminen. Merkittävästä kehityksestä huolimatta siinä ei ole saavutettu vuoden 2015 tavoitetta, joka on ollut vähentää äitiyskuolleisuutta maailmanlaajuisesti kolmella neljänneksellä.

Odottavien äitien terveys paranee huomattavasti, kun heillä on mahdollisuus synnyttää ammattitaitoisen henkilön läsnä ollessa ja saatavilla on laadukkaita lääkkeitä ja tarvikkeita. Kuitenkin yhtä tärkeää on naisten oikeuksien parantaminen, heidän mielipiteidensä kuunteleminen ja valintojensa kunnioittaminen.

Koulua käyneet tytöt menevät yleensä naimisiin myöhemmin, ja heillä on pienemmät ja terveemmät perheet. Koulutetut naiset ymmärtävät terveydenhuollon merkityksen, minkä vuoksi lukutaitoisen äidin lapsi elää 50 prosenttia todennäköisemmin yli viisivuotiaaksi.

Mitä enemmän voimme tehdä sen eteen, että naisten oikeuksia kunnioitetaan, sitä enemmän saamme rajoitettua äitiyskuolleisuutta, raskaudenkeskeytyksiä ja teiniraskauksia. Sillä välin yksikin ehkäistävissä oleva kuolema on liikaa.