Pääministeri Sanna Marin esittelee YK:ssa Suomen toimia kestävän kehityksen toteutumiseksi – tasa-arvon eteen vielä paljon tehtävää
UN Women Suomi arvioi muiden järjestöjen kanssa Suomen toimia tasa-arvon eteen viimeisen neljän vuoden aikana. Arvio on osa Suomen YK:lle tuottamaa seurantaraporttia, jonka pääministeri Sanna Marin esittelee YK:n kestävän kehityksen kokouksessa 14. heinäkuuta.
Suomen pääministeri Sanna Marin esittelee Suomen vapaaehtoisen maaraportin (VNR, Voluntary National Review) kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä tiistaina 14. heinäkuuta YK:n kestävän kehityksen kokouksessa. Puhetta voi seurata virtuaalisena klo 16 Suomen aikaa YK:n WebTV:n välityksellä.
Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kansalais- ja työmarkkinajärjestöt pääsivät arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä osana Suomen virallista raporttia. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo koordinoi järjestöjen yhteistyössä tekemää arviointia, johon myös UN Women Suomi osallistui tasa-arvoa koskevan tavoitteen osalta yhdessä muiden suomalaisten tasa-arvojärjestöjen kanssa.
Suomessakin on vielä paljon kehitettävää kestävän kehityksen turvaamiseksi. Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita ovat esimerkiksi sukupuolittunut väkivalta ja sukupuolten väliset palkkaerot työmarkkinoilla. Kehitystrendi viimeisen neljän vuoden aikana on järjestöjen mukaan neutraali: edistystä on tapahtunut, mutta niin myös takapakkia.
Suomen haasteena on viimeisen neljän vuoden aikana ollut, että kehitysyhteistyövarojen rajujen leikkausten myötä väheni naisten ja tyttöjen oikeuksien painopisteen rahoitus yli 40 prosentilla. Painopisteen tavoitteet ja vaikutus ovat jääneet epäselväksi, eikä sukupuolten tasa-arvon läpileikkaavuus kehityspolitiikassa ole toteutunut luvatusti.
YK:n turvallisuusneuvoston 1325-päätöslauselman – naiset, rauha ja turvallisuus – toimeenpanoa haittaavat riittämättömät henkilöstöresurssit sekä julkisella sektorilla että järjestöissä, eikä toimeenpanon valtavirtaistaminen toteudu riittävästi.
Jopa 47 prosenttia suomalaisnaisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa, ja vammaiset naiset ja maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa 2−3 kertaa enemmän kuin muut naiset.
Translain uudistaminen ihmisoikeusperustaiseksi on kesken. Turvakotien rahoitus ja asiakaspaikkojen määrä on tarpeeseen ja suosituksiin nähden riittämätön. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön linkittyvää ihmiskauppaa tunnistetaan heikosti Suomessa. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisen toimintaohjelman toteuttamiseen ei ole varattu tarvittavia resursseja, avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta ei voida varmistaa, eikä ulkomailla solmittuja lapsiavioliittoja ole kriminalisoitu.
Koulutus- ja ammattialat ovat eriytyneitä sukupuolen mukaan, ja sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hitaasti. Naisen euro on 84 senttiä – ja maahanmuuttajanaisen 62 senttiä. Naisten työllisyysaste on miehiä alhaisempi, ja he tekevät miehiä useammin osa- ja määräaikaista työtä. Palkaton hoiva jakaantuu epätasaisesti sukupuolten välillä. Pisimpään kotihoidon tukea käyttävät vähän koulutetut äidit, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata. 2015–2019 vanhustenhuollon painopistettä siirrettiin laitoshoidosta koti- ja omaishoitoon. Täyspäiväisistä omaishoitajista kaksi kolmasosaa on naisia.
Suomi on onnistuneesti nostanut naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman kehityspolitiikan painopisteeksi vuonna 2016, ja näkee myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet tärkeinä teemoina. Suomi on aktiivisesti puolustanut niitä kansainvälisesti ja linjasi vuonna 2019, että edistää niitä myös humanitaarisissa kriiseissä. Suomi laati kolmannen kansallisen toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston 1325- päätöslauselman toimeenpanemiseksi vuosille 2018−2021. Istanbulin sopimuksen ratifioinnin myötä vuonna 2015 väkivallan uhreille tarkoitettuja palveluita on lisätty. Vuonna 2019 astui voimaan laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, kaikki alaikäisten avioliitot on kielletty ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on tiukennettu. Avioliittolaista poistettiin kohdat, joissa puhutaan miehestä ja naisesta.
Naisten poliittinen osallistuminen on lisääntynyt. Vuonna 2019 eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia kansanedustajiksi, 46 prosenttia. Hallitus on naisenemmistöinen, ja Suomella on ensi kertaa naiskomissaari.
Suomen tulee:
• laatia koko valtionhallinnon kattava ulkopolitiikan tasa-arvostrategia ja osoittaa siihen resurssit
• kasvattaa kehitysyhteistyövaroja, jotta naisten oikeuksia voidaan riittävästi edistää globaalisti ja varmistaa, että 85 prosenttia uusista hankkeista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa merkittävänä osa- tai päätavoitteena.
• puuttua rakenteelliseen moniperustaiseen syrjintään, taata prekaarissa asemassa olevien naisten oikeudet
• edistää työelämän tasa-arvoa mm. palkka-avoimuuden, samapalkkaisuuden, raskaussyrjinnän ja perhevapaiden osalta
• ottaa sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi kiinteäksi osaksi valtion ja kuntien toimintaa
• toimeenpanna Istanbulin sopimus täysimääräisesti, naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen laajin ihmisoikeusongelma
Tasa-arvo on kestävän kehityksen tavoite 5 ja myös kaikkia 17 kestävän kehityksen tavoitetta läpileikkaava tavoite. Se tuleekin huomioida kaikessa kestävään kehitykseen liittyvässä työssä.
UN Women Suomen lisäksi tasa-arvoa koskevaan arviointiin osallistuivat Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry, Plan International Suomi rs, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Lähetysseura ry, Väestöliitto ry.
Järjestöjen arvioinnit kaikista kestävän kehityksen tavoitteista (suomeksi)
Tutustu Suomen viralliseen raporttiin (englanniksi)
Tule mukaan puolustamaan tasa-arvoa ja liity UN Women Suomen jäseneksi!
Kuva: UN Women/Ryan Brown