Unohdetut konfliktit: ”Sudanin naiset ovat tälläkin hetkellä kaduilla henkensä uhalla”

8.11.2022

Tue naisia ja tyttöjä konflikteissa

Maailmassa on jatkuvasti käynnissä kriisejä, joista vain murto-osa on toistuvasti näkyvillä mediassa. Yksi näistä kriiseistä on Sudanissa, jossa tie kohti demokratiaa on ollut pitkä ja kivinen.

25.10.2021 Sudanin sotilashallinto kaappasi jälleen vallan kahden vuoden siirtymävaiheen jälkeen. Siirtymävaiheen oli tarkoitus johtaa Sudan demokraattiseen siviilihallitukseen. Vallankaappaus on riskeerannut naisten oikeuksien eteen tehdyn työn kehityksen, joka on johtanut lähes poliittiseen umpikujaan.

Sudanissa on pidetty useita mielenilmauksia ja protesteja sotilashallintoa vastaan ja vaadittu palaamista siirtymävaiheeseen.

Ennen siirtymävaihetta vuonna 2019, sudanilaisnaiset olivat mielenilmausten etulinjassa vaatimassa rauhaa ja demokratiaa. Heidän osallisuuttaan pyrittiin vahvistamaan myös siirtymävaiheessa lakia säätävän neuvoston kautta, jossa naisten osuuden oli tarkoitus olla  40 prosenttia päätöksentekijöistä. Neuvostoa ei kuitenkaan koskaan muodostettu.  

Nyt naiset ovat jälleen palanneet kaduille.

”Sudanin naiset ovat tälläkin hetkellä kaduilla henkensä uhalla”, 

Kommentoi Suomen 1325-verkoston varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala (CMI) ja peräänkuuluttaa, ettemme saa unohtaa naisia Sudanissa.

Sotilasjoukot ovat vastanneet protesteihin väkivaltaisin keinoin esimerkiksi tulittamalla väkijoukkoja kohti ja käyttämällä kyynelkaasua ihmisjoukkojen hajaannuttamiseen. Yli sata ihmistä on jo kuollut protesteissa. YK:n ihmisoikeuskomissio raportoi sotilasjoukkojen käyttävän myös raiskauksia pelotteena mielenilmauksiin osallistuvia naisia kohtaan pyrkien näin vaimentamaan heidät. Myös YK:n pääsihteeri huomautti asiasta tuoreessa raportissaan.

YK:n erityisedustaja Sudanissa ja siirtymävaiheen avustusoperaation (UNITAMS) johtaja Volker  Perthes, kommentoi sudanilaisten naisten tilannetta YK:n turvallisuusneuvoston tilaisuudessa 10. joulukuuta 2021.

”Heidän viestinsä on selkeä. Kovalla työllä saavutetuista tuloksista naisten oikeuksien saralla ei tule luopua, ja he pyytävät kansainvälisen yhteisön tukea tässä asiassa”.  

Sudanilainen journalisti Zeinad Mohammed Salih on raportoinut, että “moraalipoliisi”, joka aiemmin partioi kaduilla ja valvoi lain noudattamista, on palannut vuosi sitten tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen.

YK:n siirtymävaiheen avustusoperaatio UNITAMS Sudanissa on pyrkinyt vahvistamaan naisten osallisuutta poliittisissa prosesseissa. UNITAMS on muun muassa tukenut sudanilaisten naisten johtamaa prosessia, jonka tarkoituksena on ollut muodostaa naisten oikeuksia puolustava ryhmä eri puolilta Sudania tavoitteenaan yhdenvertainen neuvottelu, sekä varmistamalla naisten oikeuksien puolestapuhujien poliittista osallistumista.

UN Women toimii Sudanissa naisten oikeuksien edistämiseksi. Edistämme mm. naisten valmiuksia ja osallistumista meneillään oleviin konfliktinratkaisu- ja rauhanrakentamistoimiin. 

Vuoden 2019 protestoijista naisia oli 70 prosenttia. Protestien symboliksi nousi silloin 22-vuotias Alaa Salah, joka luki ja lauloi vallankumouksellista runoa väkijoukolle.

Vallankaappauksen myötä Sudanin talous on pahasti vaurioitunut ja demokratiakehitys on tyssännyt täysin. Kansainvälinen apu on ollut sidoksissa demokratiakehitykseen, joten myös humanitaarinen avustustyö Sudanissa on vaakalaudalla. Sudanissa on kärsitty vakavista tulvista, jotka useiden menetettyjen ihmishenkien ja tuhoutuneiden kotitalouksien lisäksi tuhoavat myös kiinteistöjä, infrastruktuuria ja viljelyksiä. Nälkäkriisin uhka on myös vakava, ja 30. kesäkuuta kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään junttaa vastaan, koska he olivat turhautuneita elintarvikkeiden ja polttoaineen korkeaan hintaan sekä uhkaavaan nälkäkriisiin.

Vaikka sotilashallinnolla on nyt täysi valta Sudanissa, kansalaiset jatkavat protesteja demokraattisen hallituksen, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta.   

Sudanilaisten naisten merkityksellinen osallistuminen poliittisiin prosesseihin ja rauhanrakennukseen Sudanissa tulee taata, jotta heidän äänensä tulee kuulluksi niin kriisin aikana kuin jälleenrakennuksessa.   

 

Joulukuun aikana Sudanin konfliktissa oli nähtävissä edistymisen merkkejä 

Kuukausien neuvotteluiden jälkeen siviiliryhmittymä ja armeijan joukot solmivat poliittisen sopimuksen 5. joulukuuta. Sopimuksen tavoitteena oli johtaa Sudan uuteen siviilijohtoiseen hallintoon siirtymävaiheen kautta.  

Sopimuksesta huolimatta myös yhteenotot ovat jatkuneet Sudanissa. Joulukuun aikana yhteensä 41 ihmisen tiedetään kuolleen, ja Etelä Darfurin lähettyviltä noin 16 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.  

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto arvioi, että vuoden 2023 aikana 15,8 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa.  

 

 

Sudanin konfliktin taustaa: 

  • Sudanin entinen johtaja Omar Al-Bashir nousi valtaan vuonna 1989 johtamallaan sotilasvallankaappauksella ja johti maata seuraavat 30 vuotta.
  • Vuonna 2019 kansa nousi sotilashallintoa vastaan ja kerääntyi sankoin joukoin Sudanin kaduille protestoimaan. Protestien seurauksena armeija kääntyi Al-Bashiria vastaan mutta kaappasi vallan itselleen ja perusti siirtymäajan sotilasneuvoston.  
  • Sudanilaiset kuitenkin vaativat siviilihallinnon perustamista. Armeija yritti tukahduttaa protesteja väkivaltaisin keinoin. 
  • Protestit tehosivat, ja elokuussa 2019 vallanjakosopimus siirtymähallinnosta sovittiin sotilas- ja siviilihallinnon kesken. Sopimuksen oli määrä jatkua marraskuuhun 2022, jonka päätteeksi järjestettäisiin demokraattiset vaalit. Siirtymäajan hallintoon kuuluivat Kenraali Al-Burhanin johtama valtionneuvosto sekä pääministeri Abdalla Hamdokin johtama siviilikabinetti. 
  • Kenraali Al-Burhan kaappasi kuitenkin vallan 25. lokakuuta 2021. Hän hajotti valtionneuvoston, sivuutti pääministeri Hamdokin ja julisti maahan hätätilan.  
  • Al-Burhan on kertonut aikovansa perustaa teknokraattisen hallituksen ja järjestää demokraattiset vaalit vuonna 2023, mutta kansalaiset eivät luota tähän ratkaisuun. 
  • Kenraali al Burhan ilmoitti 4. heinäkuuta yllättävällä lausunnollaan, että armeija vetäytyisi neuvotteluista, joita käytiin maan poliittisten siviilivoimien kanssa ja antaisi niiden muodostaa hallituksen itse.
  • Sudanilaiset ovat vaatineet demokratiaa jo reilun vuoden ajan. Sudan on yksi maailman köyhimmistä maista ja viimeisin sotilasvallankaappaus on asiantuntijoiden mukaan syventänyt entisestään maan talouskriisiä.

Tekstiä täydennetty 25.1. 

Suomen 1325-verkosto edistää naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa Suomessa ja kansainvälisesti. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Liity mukaan!

Lähteet: Crisis Group

Artikkelikuva: UN Photo/Albert González Farran