Suomen 1325-verkosto

Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma 1325

Konflikteilla ja sodilla on merkittäviä sukupuolittuneita vaikutuksia, jotka on monesti jätetty huomiotta rauhanrakennuksessa ja konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa käytetään sotataktiikkana, jolta erityisesti tyttöjen ja naisten on vaikea suojautua. Lisäksi rauhanneuvotteluiden vetäjistä ja rauhansopimusten allekirjoittajista vain muutama prosentti on ollut naisia viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

Tilanteen korjaamiseksi YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman 1325 vuonna 2000. Päätöslauselman tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen.

Suomen 1325-verkosto on 20 kansalaisjärjestön, tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää 1325-päätöslauselman toimeenpanoa. Verkostoa hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Verkoston puheenjohtajana toimii Elina Korhonen (Väestöliitto), ja verkoston ohjausryhmässä toimivat lisäksi varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala (CMI), Jutta Hartikainen (SANL), Katja Vauhkonen (FELM) ja Jaana Hirsikangas (UN Women Suomi). Verkoston koordinaattorina toimii Veera Nurmenniemi (UN Women Suomi).

Naisten osallisuus rauhanrakennuksessa

4,8% rauhanturvaajista

YK:n rauhanturvaoperaatioiden rauhanturvaajista vain 4,8 prosenttia on naisia.

10,9% poliiseista

YK:n rauhanturvaoperaatioiden poliiseista vain 10,9 prosenttia on naisia.

14% rauhan-neuvottelijoista

Vuosina 2015-2019 rauhanneuvottelijoista vain 14 prosenttia oli naisia.

7% rauhansopimusten allekirjoittajista

Vuosina 2015-2019 rauhansopimusten allekirjoittajista vain 7 prosenttia oli naisia.

Suomen 1325-verkosto

Suomen 1325-verkosto on perustettu vuonna 2006 kiirehtimään kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laatimista Suomessa. Verkosto on sittemmin osallistunut kaikkien kolmen Suomen toimintaohjelman suunnitteluun, ja sillä on omat edustajansa ulkoasiainministeriön koordinoimassa 1325-toimintaohjelman seurantaryhmässä.

Järjestöjäseninä verkostoon kuuluvat UN Women Suomi, Amnesty International Suomen osasto, Fida International, Ihmisoikeusliitto, YK-liitto, Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganistarioner i samarbete NYTKIS, Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL), Crisis Management Initiative (CMI), Väestöliitto, Naisasialiitto Unioni, Suomen NNKY -liitto, Naistoimittajat, Zonta International piiri 20, Kirkon Ulkomaanapu, African Care, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo, Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL), Laajan turvallisuuden verkosto (WISE), Suomen Lähetysseura ja Suomen Punainen Risti.

Tule mukaan!

Verkosto toivottaa tervetulleeksi niin uudet järjestö-, tutkija- kuin yksittäiset asiantuntijajäsenetkin! Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan, ota yhteys Suomen 1325-verkoston koordinaattoriin veera.nurmenniemi@unwomen.fi tai ilmoittaudu alla olevalla lomakkeella!

Konfliktien vaikutuksia naisiin ja tyttöihin

531 naista

100 000:sta kuolee synnytykseen. Maailmanlaajuisesti luku on 210.

9% naisista

voi lain mukaan omistaa maata. Maailmanlaajuisesti luku on 19%.

76% tytöistä

aloittaa peruskoulun. Maailmanlaajuisesti luku on 91%.

45-68% tytöistä

avioituu alle 18-vuotiaana konfliktimaissa kuten Keski-Afrikan tasavallassa, Malissa ja Somaliassa.

Mikä on Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma?

YK:n turvallisuusneuvoston 20 vuotta sitten yksimielisesti hyväksymä päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus rakentuu kolmen pilarin varaan:

tyttöjen ja naisten suojelu konflikteissa ja heidän ihmisoikeuksiensa turvaaminen,

sukupuolen perusteella tapahtuvan väkivallan ennaltaehkäisy

ja naisten tasavertainen osallistuminen rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakennukseen.

Päätöslauselman tavoitteena on suojella naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tunnistaa heidän keskeinen ja aktiivinen roolinsa konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakennuksessa. Vaikka edistystä on tapahtunut, tahti on ollut liian hidas, eikä naiset, rauha ja turvallisuus -työlle ja päätöslauselma 1325:n toimeenpanolle ole kohdennettu riittävästi resursseja. Vuonna 2020 naisten ja tyttöjen asema konflikteissa ja niiden jälkeen oli edelleen hyvin haavoittuvainen. Seksuaalinen väkivalta ei ole kadonnut mihinkään sodankäynnin asevalikoimasta. Sodankäynnin taktiikat ovat jopa kehittyneet entistä vaarallisemmiksi naisille ja tytöille.

Suomi on monien muiden valtioiden ohella laatinut kansallisia toimintaohjelmia Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanemiseksi. Suomi on tehnyt yhteensä kolme toimintaohjelmaa, joista viimeisin kattaa vuodet 2018–2021. Sen tavoitteena on, että Suomi toimii tuloksellisesti pysyvän rauhan aikaansaamiseksi vahvistamalla naisten osallistumista.

Suomen kansallinen 1325-toimintaohjelma

YK:n turvallisuusneuvosto on kehottanut YK:n jäsenmaita kirjoittamaan kansalliset toimintaohjelmat päätöslauselma 1325:n toteuttamiseksi. Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska olivat ensimmäisiä maita, jotka seurasivat turvallisuusneuvoston ohjetta.

Suomi julkaisi ensimmäisen kansallisen toimintaohjelmansa päätöslauselma 1325:n toimeenpanemiseksi syksyllä 2008. Suomi päivitti toimintaohjelmansa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Kolmas ja viimeisin toimintaohjelma julkistettiin huhtikuussa 2018, ja se kattaa vuodet 2018–2021. Toimintaohjelma päivitettiin yhteistyössä eri vastuuministeriöiden, Suomen 1325-verkoston sekä muiden kansalaisjärjestötoimijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Tutustu toimintaohjelmaan täällä:
Suomen kansallinen 1325 toimintaohjelma 2018–2021

Liity Suomen 1325-verkoston jäseneksi!

Jäsenyystyyppi(Pakollinen)
Liityn samalla Suomen 1325-verkoston sähköpostilistalle(Pakollinen)
Haluan kuulla myös muita ajankohtaisia tasa-arvouutisia UN Women Suomen uutiskirjelistalta

Sivun kuvat UN Womenin ja YK:n arkistoista.
Kuvaajat: Marco Dormino, Christopher Herwig, Allison Joyce, Harandane Dicko, JC McIlwaine