Aivotutkija Minna Huotilainen: kaikki parhaat tarvitaan viemään teknologiaa eteenpäin
Aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen aloittaa Kolme kysymystä tasa-arvosta ja teknologiasta –juttusarjamme!
Miksi meidän tulee puhua teknologiasta ja tasa-arvosta?
”Ensinnäkin on tärkeää, että kaikki parhaat voimat saadaan viemään teknologista kehitystä eteenpäin. Jos yhteiskunnan rakenteet ja ennakkoluulot ohjaavat tytöt pois alan opiskelupaikoista, teknologia menettää puolet parhaista tekijöistä. Epätasa-arvoa näkyy esimerkiksi aikuisten asenteissa tyttöjen matemaattisiin taitoihin: vaikka tytöt ja pojat pärjäävät matematiikan testeissä samalla tavalla, poikien uskotaan olevan matemaattisesti lahjakkaampia ja myös kiinnostuneempia matematiikasta. Nämä uskomukset toteuttavat itseään lasten elämässä.
Jos tytöt ohjataan pois alan opiskelupaikoista, teknologia menettää puolet parhaista tekijöistä.
Toiseksi, kaikessa yhteiskunnallisesti merkittävässä toiminnassa tulee ottaa tasa-arvonäkökulma mukaan. Myös teknologia on areena, jossa tehdään ihmisiä ja maapallon tulevaisuutta koskevia päätöksiä. On varmistettava, että ne päätökset tehdään tasa-arvoisesti.”
Miten teknologia vaikuttaa tasa-arvoon eri puolilla maailmaa?
”Linda Liukkaan tyttöjen koodauskoulu on esimerkki siitä, miten Suomessa puretaan koodaukseen liittyviä ennakkoluuloja, ja miten olemme tällä alueella edelläkävijämaa. Myös lääketieteellisen tekniikan puolella Suomessa työskentelee paljon naisia. Myös globaalia tasa-arvoa voidaan edistää hyvin skaalautuvien teknologisten innovaatioiden avulla. Esimerkiksi suomalaisen yrityksen kehittämän sovelluksen välityksellä voidaan auttaa kehittyvässä maassa asuvaa saamaan luotettavasti matkapuhelin ja liittymä sekä tukea häntä liiketoiminnan käynnistämisessä.
tulevaisuuden huippuosaaja supernainen supermiehen sijaan?
Tulevaisuudessa robotit ja algoritmit voivat auttaa fyysisen työn lisäksi myös henkisessä työssä ja puuduttavissa, tarkkuuta vaativissa tehtävissä. Silloin ihmisen tehtäväksi jäisi toisen ihmisen kohtaaminen ja huomioon ottaminen. Nämä taidot mielletään usein naisellisiksi, joten onko tulevaisuuden huippuosaaja supernainen supermiehen sijaan? Luulenpa, että naiset sopivat tulevaisuudessa erinomaisesti robottien ja algoritmien työpareiksi.”
Miten rakkautesi teknologiaan syttyi?
”Tarinani on yksinkertainen. Lempikouluaineeni ovat aina olleet matematiikka ja fysiikka, ja hyvät ja kannustavat opettajat vaikuttivat asiaan. En ollut aiemmin miettinyt asioita sukupuolen näkökulmasta. Kun aloitin insinööriopinnot, huomasin, että se on jokin juttu. Ryhmässäni oli alle viisi prosenttia naisia, ja naisena erotuin opiskelijoiden joukossa. Sukupuoli korostui arjessa, ja sen jälkeen olen huomannut todella monessa tilanteessa olevani ainoa nainen. Opiskeluajoistani on nyt 30 vuotta, eikä teknillistä fysiikkaa opiskelevien tyttöjen määrä ole tänä aikana muuttunut yhtään mihinkään.
Kun aloitin insinööriopinnot, huomasin, että sukupuoli on jokin juttu.
Idolini insinööritieteissä ja tekniikassa olivat kaikki miehiä. Poikkeuksen muodosti akateemikko Riitta Hari, lääkäri, joka oli mukana kehittämässä lääketieteellisen tekniikan instrumentteja ja menetelmiä aivojen kuvantamiseen.”
Kuva: Otava
Haastattelusarjassa kuullaan asiantuntijoiden näkökulmia siitä, miten teknologia ja tasa-arvo liittyvät toisiinsa. Haastattelusarja toteutetaan osana Suomen UN Womenin viestintähanketta Innovoiden kohti tasa-arvoa.