Naisten oikeudet Afganistanissa ovat yhä jatkuvan uhan alla — ”Naisten kokoontumiset ja työskentely yhdessä pitivät minut liikkeellä.. Nyt elämme pelossa.”

Auta Afganistanin tyttöjä ja naisia

Mursal Samadi* oli työskennellyt Afganistanissa syyttäjänä, yksityisenä tutkijana ja kansalaisyhteiskunnan johtajana yli 16 vuoden ajan, kunnes Taleban valtasi Kabulin 15. elokuuta. Hän pysyy Afganistanissa ja puolustaa afgaaninaisten ja -tyttöjen oikeuksia. 

”Minulla oli tapana tavata naisasiain ministerin kanssa, joka kokosi naispuolisia kansalaisyhteiskunnan johtajia keskustelemaan siitä, miten voisimme tarjota turvallisesti palveluitamme afganistanilaisille naisille ja tytöille. Maakunnan kuvernööri palkitsi minut ja järjestöni erinomaisista palveluistamme kotiväkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille. Naisten kokoontumiset ja työskentely yhdessä pitivät minut liikkeellä.

Nyt elämme eri todellisuudessa. Päivät ovat hitaita… En muista, milloin viimeksi olisin ollut kiireinen. Käyn töissä vain kahdesti viikossa ja lopetan puoleen päivään mennessä. Kun käyn töissä, veljenpoikani kantaa tietokonettani puolestani. En halua ihmisten tietävän, että lähden töihin. Ennen pystyin ajamaan maakuntiin (auttamaan naisia). Nyt kun asiakkaani soittavat minulle, en voi tehdä mitään.

Tarve tukea naisia ja tyttöjä sekä varmistaa pääsy peruspalveluihin, kun he pakenevat kotiväkivaltaa on aina ollut läsnä. Puolustusasianajajana törmäsin usein tapauksiin, joissa sosiaalisia normeja pidettiin lain yläpuolella, joissa aviorikos oli aina naisen vika ja joissa miehet todettiin harvoin syyllisiksi yhtään mihinkään. Meidän lakimme naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ei ollut täydellinen, mutta se takasi naisten ja tyttöjen oikeuksien suojelemisen sekä antoi meille oikeusjärjestelmän jäsenille mahdollisuuden osoittaa tekijöille, että heitä voidaan rangaista teoistaan. Meillä ei ole enää tätä lakia. Lainsäädäntökehyksen puuttumisen aiheuttama tyhjiö täyttyy teloituksista ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä, naistuomarit korvataan miehillä, jotka jatkavat naisia syyttävien sosiaalisten normien vahvistamista.

Miehet pidättäytyivät ennen väkivallasta, kun heistä raportoitiin mediassa, kun oikeuslaitos rankaisi heitä, tai kun naisasiainministeriö ryhtyi aktiivisiin toimiin väkivallan estämiseksi. Meillä ei ole enää mitään tällaista, ja uskon, että perheväkivalta on kaksinkertaistunut. Naiset eivät voi enää luottaa kehenkään.

Miettiessäni maani tulevaisuutta, minulla on hyvin ristiriitaisia tunteita. Todistamme edelleen, että naisilta evätään oikeus työhön ja naisten johtamiin rauhanomaisiin mielenosoituksiin vastataan voimalla. Minun maani tarvitsee osallistavan hallituksen.

Afgaaninaisena rohkaisen kansainvälistä yhteisöä jatkamaan afganistanilaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien tukemista, puolustamista ja suojelemista. Ennen pystyimme puhumaan julkisesti haasteistamme, pystyimme tapaamaan toisiamme ja löytämään ratkaisuja haasteisiimme. Nyt elämme jatkuvassa pelossa emmekä voi auttaa toisiamme kuten ennen.”

 

UN Women on toiminut Afganistanissa yli kymmenen vuoden ajan ja on sitoutunut jatkamaan työtään maassa Afganistanin tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. UN Women tarjoaa elintärkeitä palveluita ja apua paikan päällä sekä helpottaa Afganistanin naisjohtajien pääsyä kansainvälisille foorumeille, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston keskusteluihin, osallistavan edistyksen ja rauhan edistämiseksi.

*Nimet, paikat ja tapahtumien kulku on muutettu tässä artikkelissa esitellyn naispuolisen ihmisoikeuksien puolustajan turvallisuuden varmistamiseksi.

 

Tammikuussa 2022 kaksi naispuolista afgaaniaktivistia, Tamana Zaryabi Paryani ja Parawana Ibrahimkhel, katosivat. Saatavilla olevien tietojen mukaan heidät vietiin kotoa keskellä yötä 19.1.2022. Heidän olinpaikkansa tai tilanteensa ei tällä hetkellä ole tiedossa.

 

 

Lue alkuperäinen artikkeli täältä.