Koronapandemia heikentää naisten asemaa entisestään
Koronavirus uhkaa haavoittuvassa asemassa olevia
Koronavirus lisää hauraissa olosuhteissa elävien naisten riskiä sairastua vakavasti ja kiihdyttää lähisuhdeväkivaltaa kaikkialla maailmassa. Tiiviisti asutetuilla pakolaisleireillä hygienia on heikkoa, ja taudit pääsevät leviämään helposti. Hygieniatarvikkeita ei riitä kaikille.
Sinä voit auttaa. Esimerkiksi 15 eurolla nainen saa hygieniapakkauksen ja 130 eurolla voidaan kouluttaa poliiseja puuttumaan kotiväkivaltaan.
Koronapandemia vahingoittaa erityisesti tyttöjä ja naisia
Koronapandemian seuraukset ovat erityisen raskaita maailman naisille ja tytöille, ja se iskee erityisen voimakkaasti heihin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi pakolaisleireillä asuvilla naisilla on suuri riski sairastua vakavasti, sillä leirit ovat tiiviisti asuttuja ja niiden hygienia on heikkoa, eli taudit pääsevät leviämään helposti. Lisäksi pakolaisiksi joutuneilla naisilla ja tytöillä on usein pulaa välttämättömistä perustarvikkeista, kuten saippuasta, alusvaatteista, hammasharjoista ja terveyssiteistä.
Esimerkiksi maailman suurimmalla pakolaisleirillä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa on todettu koronavirustartuntaa. Leirialueella elää yli 855 000 pakolaista, eikä alueella ole yhtäkään tehohoitopaikkaa.
Pandemia on pahentanut myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää niin terveyspalveluissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Liikkumisrajoitusten seurauksena sekä naisilla että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on ollut käytössä aiempaa vähemmän turvallisia julkisia tiloja. Vuorovaikutuksen siirtyessä laajasti verkkoon myös naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva verkkohäirintä ja -väkivalta ovat lisääntyneet huolestuttavasti.
Pandemian myötä perinteiset sukupuoliroolit ovat vahvistuneet, mikä on kriisitilanteille ominaista – ne johtavat yleisesti naisten oikeuksien ja tasa-arvon takapakkiin. Naisten elintila pienenee kodin seinien sisälle hoivatyön ja kodinhoidon pariin, ja samalla heidän yhteiskunnallinen asemansa heikkenee. Tämä ilmenee esimerkiksi kotiväkivallan lisääntymisenä sekä naisten taloudellisen aseman heikentymisenä. Koronapandemian vaikutukset näkyvät ainakin seuraavilla osa-alueilla:
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden heikkeneminen
Pandemiaan liittyy useita tekijöitä, jotka heikentävät naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia kunnolliseen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen:
• lapsiavioliittojen lisääntyminen
• taloudellisen tilanteen heikkeneminen
• seksuaaliterveyspalvelujen heikentyminen
• lisääntyneet teiniraskaudet
• sukupuolitautien leviäminen
• lisääntynyt silpominen
Lapsiavioliittojen lisääntyminen. Kun koulut sulkevat oviaan pandemian tieltä ja taloudellinen ja sosiaalinen epävakaus lisääntyvät, lasten naittaminen saattaa vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta perheen taloudellisen taakan keventämiseksi ja lapsen tulevaisuuden turvaamiseksi. Todellisuudessa lapset eivät kuitenkaan ole valmiita avioliittoon. Heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä on suuressa vaarassa, erityisesti tapauksissa, joissa lapsi ei ole vielä saavuttanut murrosikää. Lisäksi avioliitto kaventaa lasten mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja taloudellisesti itsenäisen elämän rakentamiseen ja saattaa estää ne jopa kokonaan.
Taloudellisen tilanteen heikkeneminen, joka heikentää myös naisten mahdollisuutta kuukautissuojien hankkimiseen. Kuukautissuojat ovat ihmisarvoisen elämän edellytys: ilman niitä naisten jokapäiväinen elämä vaikeutuu eivätkä he välttämättä pysty hoitamaan arkisia askareitaan. Kuukautissuojien puute kaventaa naisten elintilaa, koska kodin ulkopuoliseen elämään osallistumisesta tulee haastavaa, ellei mahdotonta.
Heikompi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuus. Koska pandemia kuormittaa terveydenhuollon järjestelmiä ympäri maailman, jo valmiiksi rajalliset seksuaali- ja terveyspalvelujen resurssit vähentyvät entisestään.
Lisääntyneet teiniraskaudet. Kun koulut ovat kiinni ja lapsiavioliitot lisääntyvät, myös teiniraskaudet lisääntyvät. Tilanteesta riippuen teiniäidit jäävät usein ilman riittävää tukea raskauden ja imetyksen aikana sekä niiden jälkeen. Ehkäisyvälineiden saatavuus ja tietoisuus eri ehkäisymenetelmistä ovat ratkaisevia tekijöitä teiniraskauksien ennaltaehkäisyssä.
Sukupuolitautien leviäminen. Pandemian aikana tietoisuus sukupuolitautien leviämisestä ja tartuntojen estämisestä tavoittaa entistä harvemman, ja sulkutilojen vuoksi esimerkiksi kondomien saatavuus on tavallista huonompi. Tämä tarkoittaa, että sukupuolitaudit leviävät helpommin ja nopeammin. Lisäksi sukupuolitautitestien saatavuus heikkenee, eli tartuntojen todellista määrää on haastavaa seurata.
Lisääntynyt silpominen. Pandemia on lisännyt tyttöjen silpomista – myös niissä maissa, joissa se on laitonta. Kun toimenpide suoritetaan yhä useammin kodeissa, se pysyy poissa yhteiskunnan näkyvistä. Ilmiö liittyy myös pandemian tuomaan taloudelliseen epävarmuuteen, sillä silpomista ei välttämättä suorita perheen tai suvun jäsen: kotiin voi tulla myös hoitaja, joka leikkaa tytön rahallista korvausta vastaan. Samaa välinettä saatetaan käyttää usean tytön silpomiseen, eikä mahdollisuutta kunnolliseen hygieniaan usein ole. Tällöin vaaralliset taudit, kuten HIV, leviävät nopeammin. Silpomisen siirtyminen yhä enemmän koteihin suljettujen ovien taakse vaikeuttaa siihen puuttumista ja sen kitkemistä.
Väkivallan varjopandemia
Jos epäilet, että oma läheisesi kokee väkivaltaa, ole yhteydessä ja kysy, onko hän kunnossa. Tutustu myös paikallisiin tukipalveluihin, kuten auttaviin puhelimiin ja turvakoteihin. Ota aina yhteys poliisiin, jos kuulet tai epäilet jonkun olevan vaarassa.
Koronakriisi lisää naisten kokemaa väkivaltaa varjopandemiana. Monet naiset ovat liikkumisrajoitusten ja yhteiskunnan sulkutilojen seurauksena jumissa kotona pahoinpitelijöidensä ja hyväksikäyttäjiensä kanssa. Yhteydenotot kotiväkivallan tukipuhelimiin ovat lisääntyneet ympäri maailmaa jopa 30 prosenttia – Intiassa ilmoitukset kotiväkivallasta kaksinkertaistuivat ensimmäisen kuukauden aikana. Väkivaltatilanteista ilmoittaminen on kuitenkin verrattain harvinaista pelon, kiristyksen ja väkivallantekijän kontrollin takia.
Pandemian tuomat rajoitukset tekevät avun hakemisesta ja saamisesta entistä vaikeampaa – väkivaltaa kohtaavalla naisella ei välttämättä ole pakopaikkaa edes puhelinsoiton ajaksi, ja ulkonaliikkumiskiellot vaikeuttavat avun hakemista ja turvakoteihin pakenemista. Lisäksi räjähdysmäisesti lisääntynyt kotiväkivalta aiheuttaa turvakotipalveluiden ylikuormittumista.
Toimeentulo-ongelmien ja työkuormituksen lisääntyminen
Maailmanlaajuisesti jopa 47 miljoonaa tyttöä ja naista on vajonnut pandemian myötä köyhyysrajan alapuolelle. Lisäksi naisilla on 27 prosenttia korkeampi riski kokea ruokaturvattomuutta kuin miehillä, mikä korostuu entisestään pandemian aikana.
Naisvaltaiset alat (mm. matkailuala, vähittäiskauppa, kotiapulaiset) ovat kärsineet pandemiasta eniten, joten kriisistä johtuvat lomautukset, työtuntien vähennykset ja työpaikkojen menetykset ovat vaikeuttaneet etenkin naisten toimeentuloa. Naiset toimivat miehiä yleisemmin epävarmoissa työsuhteissa sekä varjotalouden työpaikoissa, joissa pandemian vaikutus on ollut erityisen suuri. Varjotaloudessa työ- ja sosiaaliturva ovat puutteellisia, joten naisten taloudellinen asema on todella epävarma.
Pandemia on lisännyt myös sukupuolten välisen digikuilun aiheuttamia haasteita. Tämä näkyy suoraan toimeentulon edellytyksissä: digitaitojen merkitys on kasvanut pandemian aikana, mutta tietoteknisen osaamisen ja resurssien puute voi estää naisia työskentelemästä verkkoympäristössä. Lisäksi naiset toimivat useammin ammateissa, joita ei voi hoitaa etäyhteyksillä.
Toimeentulon ongelmia syventää se, että palkattoman hoivatyön taakka (lasten, vanhempien ja sairaiden sukulaisten hoito) painaa naisten harteilla entistäkin raskaampana – hoiva voi viedä jopa useita ilmaisia työtunteja päivässä. Tämä vaikuttaa naisten taloudelliseen asemaan merkittävästi, sillä hoivatyön vaatimukset kaventavat mahdollisuuksia palkkatyön tekemiseen ja taloudellisen itsenäisyyden saavuttamiseen. Täten myös töihin palaaminen on naisille haastavampaa kuin miehille. Lisäksi hoivaajan rooli tuo mukanaan suuren koronatartunnan riskin, ja lisääntynyt kotona oleminen kasvattaa myös kodinhoidosta aiheutuvaa palkatonta työtaakkaa.
Palkattoman hoiva- ja kotitaloustyön ohella koronapandemia lisää kuormitusta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ammateissa. UN Womenin mukaan 72 prosenttia terveydenhuoltoalan ammattilaisista on naisia, eli he ovat yliedustettuina myös koronapotilaiden hoidossa. Heidän työhönsä liittyy entistä enemmän terveysriskejä, kuten suurempi tartuntavaara. Lisäksi työmäärä on kasvanut merkittävästi, mikä tekee työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta entistä haasteellisempaa.
Näin lahjoituksesi auttaa
Jaamme hygieniatarvikkeita ja ruoka-apua
Jaamme perheille ruoka-apua ja hygieniatarvikkeita. Lisäksi varmistamme, että naisten oikeus kuukautisterveyteen huomioidaan avustustyössä ja että naisille tärkeät terveyspalvelut toteutuvat myös karanteenin aikana.
Tarjoamme tukea väkivaltaa kohdanneille naisille
Varmistamme tuen kotiväkivaltaa kokeneille naisille ja huolehdimme palveluiden, kuten turvakotien, jatkumisesta myös pandemian aikana.
Tuemme naisten toimeentuloa
Tuemme naisten mahdollisuuksia itsenäiseen toimeentuloon ja tuemme perheiden selviytymistä kriisin aikana. Tarjoamme naisille taloudellista tukea, jotta he voivat tukea perhettään.
Lahjoita
Lahjoitustili: Voit lahjoittaa suoraan UN Women Suomen lahjoitustilille Nordea FI62 1270 3000 2089 39 viitenumerolla 20200.
Tekstiviestilahjoitus: Voit lahjoittaa 10 euroa lähettämällä viestin UNW numeroon 16499.
Kuvat: Fahad Abdullah Kaizer, Pathumporn Thongking, Louie Pacardo, Christopher Herwig, Younes Hosney, Dzilam Méndez, Alexandra Radu, Nadira Islam.