YK:n pääsihteerin raportti: Aseellisissa konflikteissa kuolleiden naisten ja tyttöjen määrä kaksinkertaistunut vuodesta 2021
Vähintään 25 naista ja tyttöä kuolee päivittäin aseellisissa konflikteissa. Siviiliuhrien määrä kasvaa, seksuaalinen väkivalta lisääntyy ja naiset suljetaan edelleen lähes kokonaan rauhanneuvottelujen ulkopuolelle.
Viime vuonna konflikteissa kuoli yli 37 000 siviiliä. Joka neljäs heistä oli nainen tai tyttö. Naisten ja tyttöjen osuus kuolleista on kaksinkertaistunut vuoteen 2021 verrattuna, ilmenee 26.10.2026 julkaistusta YK:n pääsihteerin vuoden 2026 Naiset, rauha ja turvallisuus -raportista.
Tällä hetkellä noin 750 miljoonaa naista ja tyttöä elää alle 50 kilometrin päässä aktiivisesta konfliktialueesta. Määrä on kasvanut 40 miljoonalla vuodesta 2024 ja on suurempi kuin kertaakaan vuoden 1990 jälkeen.
”Yhä useammat naiset ja tytöt elävät sotien keskellä – enemmän kuin kertaakaan vuosikymmeniin. Samaan aikaan sotilasmenot kasvavat ja kehitysyhteistyöhön suunnattu rahoitus vähenee, vaikka naisten johtajuuteen, konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen investoiminen on tärkeämpää kuin koskaan”, sanoo UN Womenin pääjohtaja Sima Bahous.
Sodan keskellä eläville naisille ja tytöille uhka ei rajoitu pommeihin ja aseellisiin iskuihin. YK:n vahvistamien konflikteihin liittyvien seksuaalisen väkivallan tapausten määrä lähes nelinkertaistui vuosina 2022–2025. Sodat myös syventävät naisten köyhyyttä ja lisäävät heidän tekemänsä palkattoman hoiva- ja kotityön määrää.
Noin 170 miljoonaa naista ja tyttöä elää sekä konfliktialueilla että äärimmäisessä köyhyydessä, alle kolmella Yhdysvaltain dollarilla päivässä. He muodostavat lähes 40 prosenttia kaikista äärimmäisessä köyhyydessä elävistä naisista ja tytöistä maailmassa. Konfliktien koettelemissa maissa naiset ja tytöt käyttävät palkattomaan koti- ja hoivatyöhön viisinkertaisesti aikaa miehiin ja poikiin verrattuna. Ero on kaksinkertainen maailmanlaajuiseen keskiarvoon nähden.
Tilannetta pahentavat sodankäynnin muuttuminen ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen heikkeneminen. Drooneja ja pitkän kantaman aseita käytetään yhä enemmän asutuilla alueilla, ja myös kouluihin, toreille ja sairaaloihin kohdistetaan tarkoituksellisia iskuja. Nämä naisten jokapäiväisen elämän kannalta keskeiset paikat ovat muuttuneet entistä turvattomammiksi. Myös uudet tekoälyä hyödyntävät sotilasteknologiat lisäävät riskejä erityisesti naisille ja tytöille, jotka joutuvat jo ennestään kohtaamaan väkivaltaa, pakolaisuutta ja turvattomuutta.
Näistä haasteista huolimatta naiset tekevät jatkuvasti työtä yhteisöjensä suojelemiseksi ja rauhan rakentamiseksi.
”Naiset ympäri maailmaa tekevät joka päivä työtä sotien lopettamiseksi ja rauhan rakentamiseksi. He suojelevat väkivallasta selviytyneitä, pitävät yhteisöjä koossa ja ehkäisevät väkivaltaa ennen kuin se alkaa. Heidän työhönsä panostaminen on yksi parhaista investoinneista, joita maailma voi rauhan hyväksi tehdä”, Bahous jatkaa.
Naisten merkittävästä panoksesta huolimatta raportti osoittaa, että vuonna 2025 naisten osuus neuvottelijoista maailman 57 rauhanprosessissa oli vain viisi prosenttia. Vuotta aiemmin osuus oli seitsemän prosenttia.
Naisten sulkemista rauhanneuvottelujen ulkopuolelle pahentaa heidän tekemänsä työn riittämätön rahoitus. Maailman sotilasmenot nousivat vuonna 2025 ennätykselliseen 2,9 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Samaan aikaan 40 prosenttia kriisialueilla toimivista naisjärjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan toimintansa väliaikaisesti tai pysyvästi seuraavan vuoden aikana vakavan rahoitusvajeen vuoksi.
Naisjärjestöt ovat kestävän rauhan rakentamisen selkäranka. Ne sovittelevat paikallisia jännitteitä, tarjoavat suojaa kotiseudultaan paenneille, tukevat väkivallasta selviytyneitä ja pitävät yhteisöjä koossa. Niiden toiminnan jatkuvuus on välttämätöntä kestävän rauhan turvaamiseksi.
UN Women vaatii kaikkien naisten ja tyttöjen sekä heidän oikeuksiensa suojelemista, naisten merkityksellisen osallistumisen varmistamista rauhaa ja turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa sekä pitkäjänteisiä investointeja naisten johtamaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen. Lisäksi UN Women vaatii kansainvälisen oikeuden noudattamista ja rankaisemattomuuden lopettamista.
Tietoa raportista
YK:n pääsihteerin Naiset, rauha ja turvallisuus -raportti julkaistaan vuosittain YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 käsittelevän avoimen keskustelun yhteydessä.
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325, joka tunnetaan Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman perustana, velvoittaa konfliktien osapuolia turvaamaan naisten ja tyttöjen turvallisuuden sekä edistämään naisten täysimääräistä osallistumista rauhanprosesseihin.
Tietoa UN Womenista
UN Women edistää naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa sekä kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista.
YK:n johtavana tasa-arvojärjestönä UN Women tekee työtä lainsäädännön, instituutioiden, yhteiskunnallisten asenteiden ja toimintatapojen sekä palveluiden muuttamiseksi. Tavoitteena on purkaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta ja rakentaa tasa-arvoinen maailma kaikille naisille ja tytöille.
UN Women varmistaa, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat maailmanlaajuisen kehityksen keskiössä – aina ja kaikkialla.
Sillä sukupuolten tasa-arvo ei ole vain sitä, mitä teemme. Se on toimintamme perusta.
Alkuperäinen englanninkielinen tiedote täällä.