Järjestöt luovuttivat vetoomuksen ministeri Karoliina Partaselle – 15 520 suomalaista vaatii konkreettisia tekoja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi

UN Women Suomi, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisasialiitto Unioni luovuttivat naistenpäivän marssilla käynnistyneen, naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamista vaativan vetoomuksen sosiaaliturvaministeri Karoliina Partaselle. Yli 15 200 ihmisen allekirjoittama vetoomus vaatii Suomen päättäjiltä konkreettisia toimia naissurmien ehkäisemiseksi, lainsäädännön vahvistamiseksi ja väkivallan vastaisen työn rahoituksen turvaamiseksi.

Suomi on yksi Euroopan unionin vaarallisimmista maista naisille. Yli puolet Suomessa asuvista naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua 15 vuotta täytettyään. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana, ja lähisuhdeväkivalta on edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma.

Naistenpäivän marssin yhteydessä käynnistetyllä vetoomuksella järjestöt vaativat, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen nostetaan Suomessa poliittiseksi painopisteeksi ja että tavoitteiden saavuttamiseksi osoitetaan riittävät resurssit.

Yli 15 200 allekirjoitusta osoittaa, että suomalaiset vaativat muutosta ja ovat valmiita asettumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Vetoomuksen saama laaja tuki lähettää päättäjille selkeän viestin: naisten oikeus väkivallattomaan elämään on turvattava konkreettisilla päätöksillä ja teoilla.

”Yli 15 200 ihmistä on allekirjoituksellaan osoittanut, ettei naisiin kohdistuvaa väkivaltaa enää hyväksytä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaiset haluavat muutosta, ja nyt on päättäjien vuoro osoittaa samaa sitoutumista. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole väistämätöntä, vaan sitä voidaan ehkäistä. Meillä on tietoa, keinoja ja ratkaisuja. Kyse on siitä, löytyykö poliittista tahtoa ja valmiutta osoittaa niihin tarvittavat resurssit,” sanoo UN Women Suomen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

Kolme vaatimusta: nolla naissurmaa, lait kuntoon ja rahoitus turvattava

Vetoomuksessa esitetään kolme keskeistä vaatimusta Suomen päättäjille.

  1. Nolla naissurmaa. Viranomaisten on puututtava lähisuhdeväkivaltaan ajoissa ja asetettava uhrien turvallisuus etusijalle. Lähisuhdeväkivaltatapaukset on tutkittava viipymättä, rikosprosessien kestoa lyhennettävä ja uhrien oikeussuojaa vahvistettava. Tappouhkausten vähättelyyn ja lähestymiskieltojen rikkomiseen on puututtava nykyistä tehokkaammin.
  2. Lait kuntoon.Henkiseen väkivaltaan on puututtava kriminalisoimalla pakottava kontrolli, maalittaminen ja vihapuhe. Väkivalta ei ole aina fyysistä, ja henkinen väkivalta voi edeltää vakavaa fyysistä väkivaltaa ja henkirikoksia. Lainsäädännön on tunnistettava naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodot ja tarjottava uhreille tehokasta suojaa.
  3. Rahoitus on turvattava. Väkivallan ehkäisemiseen, uhrien tukipalveluihin ja väkivallan tekijöille suunnattuihin katkaisuohjelmiin on osoitettava riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus. Suomessa tarvitaan lisää turvakotipaikkoja ja matalan kynnyksen tukipalveluja. Järjestöjen tekemä työ on keskeinen osa väkivallan ehkäisyä ja uhrien auttamista.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta vaatii poliittista tahtoa

Järjestöt muistuttavat, että Suomella on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuva velvollisuus ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, suojella uhreja ja varmistaa väkivallasta vastuussa olevien saattaminen oikeuden eteen.

Erityistä huolta herättävät väkivallan vastaiseen työhön ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset. Järjestöt tekevät merkittävän osan väkivaltaa ehkäisevästä työstä ja tarjoavat apua tilanteissa, joissa väkivaltaa kokenut ei vielä uskalla tai pysty kääntymään viranomaisten puoleen.

– Suomen on otettava vahvempi rooli naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Se edellyttää johdonmukaisia tekoja niin kotimaassa kuin maailmallakin. Emme voi uskottavasti puolustaa naisten ja tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti, ellemme samalla huolehdi niiden toteutumisesta Suomessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen vaatii poliittista tahtoa, pitkäjänteistä työtä ja riittäviä resursseja. Suomen on näytettävä esimerkkiä sekä kansallisilla päätöksillään että kansainvälisellä vaikuttamistyöllään, sanoo UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Vetoomuksen luovuttaneet järjestöt korostavat, että naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen edellyttää eri hallinnonalojen yhteistyötä, lainsäädännöllisiä uudistuksia sekä pitkäjänteistä sitoutumista väkivallan ehkäisemiseen.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia. Se on ihmisoikeusloukkaus, jonka ehkäiseminen ja lopettaminen kuuluu yhteiskunnan vastuulle.

Paikalla vetoomuksen luovutustilaisuudessa olivat sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen, valtiosihteeri Laura Rissanen, UN Women Suomen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen, Naisjärjestöjen keskusliiton toiminnanjohtaja Aija Salo, sekä Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja Piia Lempiäinen ja viestinnän päällikkö Aiski Ryökäs.

Lisätietoja:

Emma Winiecki, viestinnän ja vaikuttamistyön päällikkö, UN Women Suomi

emma.winiecki@unwomen.fi