Oranssit päivät
Toimi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi
Naisiin kohdistuva väkivalta on maailman yleisin ihmisoikeusrikkomus: jopa joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana, usein omalta kumppaniltaan. Päivittäin yli 140 naista ja tyttöä tapetaan perheenjäsenensä toimesta - yksi joka 10. minuutti.
Nyt riittää. Elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus. Lahjoita UN Womenin työhön naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Keräys on vielä voimassa ja kaikki lahjoitusvarat ohjataan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön.
Näin lahjoituksesi voi auttaa:
• 150 € lakineuvontaa väkivallan uhrille
• 50 € pelastaa 5 tyttöä sukuelinten silpomiselta
• 25 € turvakoti seksuaalisen väkivallan uhrille
• 10€ psykososiaalista tukea väkivallan uhrille
Lahjoita täyttämällä alla oleva verkkolomake tai tekstaamalla UNW20 numeroon 16499 (20€) tai valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 58961.
Liity mukaan maailmanlaajuiseen liikkeeseen naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi
YK:n kansainvälinen Oranssit päivät -kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi alkaa 25.11., kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä, ja päättyy 10.12., ihmisoikeuksien päivänä. Oranssi väri symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa. Kampanjan suojelijana vuonna 2024 toimii tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb.
Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen on mahdollista, mutta se vaatii poliittista tahtotilaa, resursseja, lainsäädäntöä ja politiikkatoimia väkivallan kitkemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekä saavutettavia ja selviytyjälähtöisiä palveluja väkivaltaa kokeneille.
Liity mukaan maailmanlaajuiseen liikkeeseen naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi:
• Pukeudu oranssiin ja julkaise kuva somessa hashtageillä #OranssitPäivät #NytRiittää. Merkitse myös UN Women Suomen tili julkaisuun. Jaa tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
• Tule mukaan Oranssit kampanjaan -vapaaehtoiseksi.
• Lisää tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta: ilmoita valaistavia kohteita.
Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuisesti levinnyt pandemia
Naisiin kohdistuva väkivalta on arkea kaikkialla maailmassa – kotona, julkisissa tiloissa, kouluissa, työpaikoilla ja verkossa. Tilat, joissa tytöt ja naiset ovat turvassa, ovat harvassa. Naiseen kohdistuvan väkivallan muotoja ovat muun muassa fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, psykologinen ja taloudellinen väkivalta, naismurhat (femicide), ihmiskauppa, sukuelinten silpominen, lapsi- ja pakkoavioliitot sekä verkkoväkivalta.
Lue lisää naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista.
Maailman terveysjärjestö WHO kuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pandemiana. Se on ihmisoikeusrikkomus, joka ei tunne maantieteellisiä, uskonnollisia tai kulttuurisia rajoja.
Maailmanlaajuisesti:
• yli 736 miljoonaa naista – lähes joka kolmas – on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana
• alle 40 prosenttia väkivaltaa kokeneista naisista hakee minkäänlaista apua
• arviolta 51 100 naista tapettiin puolisoidensa tai läheistensä toimesta vuonna 2023. Tämä tarkoittaa, että joka kymmenes minuutti nainen tapetaan läheisensä käsissä.
• yli 200 miljoonaa tyttöä ja naista on silvottu
• lähes viidesosa tytöistä naitetaan alaikäisinä
• konflikteissa naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt, mukaan lukien seksuaaliväkivallan käyttö sodankäynnin välineenä
Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä ihmisoikeusongelma myös Suomessa
Suomi on yksi EU:n vaarallisimpia maita naisille. Joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa tai uhkaa siitä lähisuhteessaan, ja jopa yli puolet naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Vuosittain ainakin 50 000 naista kokee seksuaalista väkivaltaa. Turvattomin paikka naisille on monesti oma koti. Suomen toiseksi yleisin henkirikos on tappo, jonka uhri on nainen ja tekijä nykyinen tai entinen kumppani.88 % naisista Suomessa on kokenut seksuaalista häirintää. Häirintä ylläpitää ja vahvistaa lisäksi muita naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja. Se on myös uhka sananvapaudelle ja demokratialle. On tärkeää tunnistaa, että tietyt ryhmät ovat alttiimpia väkivallalle.
Väkivallan kulttuuri on juurtunut syvälle ja siksi muutos lähtee asenteista
Naisiin kohdistuva väkivalta on niin yleistä, että pelkkä sen pelko vaikuttaa naisten arkeen ja päätöksiin. Lähisuhdeväkivallan taustalla on usein naisviha, jota ruokkii halventava puhe ja uhrien syyllistäminen. Tämä luo kulttuuria, jossa väkivalta normalisoituu. Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kokeneiden kokemuksia vähätellään ja syyllisyys siirretään usein uhrille sen sijaan, että väkivallan tekijä saatettaisiin vastuuseen. Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan harmitonta tai vain "vitsi", vaan se on sukupuolittuneen väkivallan muoto, jonka normalisointi on lopetettava.
Mitä UN Women tekee naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi
• Autamme väkivaltaa kokeneita lisäämällä tietoa saatavilla olevista palveluista sekä tukemalla palvelujen tarjoamista väkivaltaa kokeneille.
• Edistämme lainsäädäntöä ja käytäntöjä sekä lisäämme tietoa, joka auttaa valtioita, järjestöjä ja kansalaisia muuttamaan yhteiskuntaa.
• Ennaltaehkäisemme väkivaltaa edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa, vahvistamalla naisten ihmisoikeuksia ja muuttamalla haitallisia sosiaalisia normeja ja asenteita.
• Tuemme tutkimusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta, jotta voimme paremmin ymmärtää ilmiön laajuutta, siihen vaikuttavia tekijöitä ja sen vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin.
Lue lisää UN Womenin väkivallan vastaisesta työstä.
Lue lisää UN Womenin hallinnoiman naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta UN Trust Fund -rahastosta ja sen vaikuttavuudesta.
UN Womenin dokumentti | UNSILENCED: Stories of Survival, Hope and Activism | Episode 1: Voices of Resilience
Oranssit päivät
Kuvat: UN Women/ Khristina Godfrey / Johis Alarcón /J Carrier