YK:n pääsihteerin Naiset, rauha ja turvallisuus-raportti: Sodat tappavat yhä enemmän naisia ja tyttöjä – mutta naiset suljetaan edelleen rauhanneuvottelujen ulkopuolelle

Maailmassa on enemmän aseellisia konflikteja kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Sodat ja väkivalta uhkaavat yhä useamman naisen ja tytön henkeä, samalla kun naisten osallistuminen rauhanneuvotteluihin vähenee ja naisjärjestöjen rahoitusta leikataan. YK:n pääsihteerin tuore Naiset, rauha ja turvallisuus -raportti varoittaa vakavasta takaiskusta naisten oikeuksille ja kansainväliselle rauhalle.

YK:n pääsihteerin vuoden 2026 Naiset, rauha ja turvallisuus -raportti piirtää synkän kuvan maailman turvallisuustilanteesta ja sen vaikutuksista naisiin ja tyttöihin. Aseellisten konfliktien määrä on noussut korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1945, ja yhä useampi nainen ja tyttö joutuu elämään sodan ja väkivallan keskellä.

Vuonna 2025 peräti 756 miljoonaa naista ja tyttöä eli alle 50 kilometrin päässä aktiivisesta konfliktialueesta. Määrä vastaa 19 prosenttia maailman naisista ja tytöistä ja on korkein sitten 1990-luvun.

YK dokumentoi vuoden aikana yli 37 000 siviilin kuoleman 20 aseellisessa konfliktissa. Joka neljäs kuolleista oli nainen tai tyttö.

Samaan aikaan maailman sotilasmenot nousivat ennätykselliseen 2 900 miljardiin dollariin. Sotilasmenot ovat kasvaneet jo 11 vuotta peräkkäin ja yli kaksinkertaistuneet vuoteen 2000 verrattuna.

Seksuaalinen väkivalta konflikteissa lisääntyy hälyttävästi

Konflikteihin liittyvä seksuaalinen väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti. Vuonna 2025 YK dokumentoi 9 788 tapausta, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna ja lähes nelinkertainen vuoteen 2022 verrattuna.

Todellinen määrä on todennäköisesti huomattavasti suurempi, sillä suuri osa seksuaalisesta väkivallasta jää raportoimatta.

Haitissa raportoitujen seksuaalisen väkivallan tapausten määrä kasvoi 163 prosenttia vuonna 2025. Valtaosa YK:n vahvistamista tapauksista oli joukkoraiskauksia. Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa palveluntarjoajat puolestaan kirjasivat kymmeniätuhansia seksuaalisen väkivallan tapauksia, joista suurimman osan tekijöinä olivat aseelliset toimijat.

Raportti nostaa esiin myös naisten ja tyttöjen oikeuksien järjestelmällisen tukahduttamisen Afganistanissa, jossa Talebanin asettamia rajoituksia ei ole purettu, vaan naisten oikeuksia kaventavia määräyksiä on tullut lisää.

Sota uhkaa naisten terveyttä, toimeentuloa ja tulevaisuutta

Sodan vaikutukset naisiin ja tyttöihin ulottuvat paljon suoraa väkivaltaa laajemmalle. Terveydenhuoltojärjestelmien romahtaminen, ruokapula, köyhyys ja koulutuksen keskeytyminen vaarantavat miljoonien naisten ja tyttöjen elämän ja tulevaisuuden.

Konfliktista kärsivässä maassa synnyttävän naisen riski kuolla raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin on viisinkertainen verrattuna vakaassa maassa synnyttävään naiseen.

Gazassa sairaaloiden, synnytysosastojen ja muiden terveydenhuollon palveluiden tuhoutuminen sekä humanitaarisen avun esteet ovat osaltaan johtaneet siihen, että elävänä syntyneiden lasten määrä on vähentynyt 41 prosenttia ja keskenmenojen määrä kasvanut 300 prosenttia.

Maailman kriisialueilla vähintään 127 miljoonaa kouluikäistä lasta ja nuorta on koulutuksen ulkopuolella. Heistä 51 prosenttia on tyttöjä.

Sota kasvattaa myös naisten jo ennestään epätasaista hoivavastuuta. Konflikti- ja kriisialueilla naiset ja tytöt käyttävät palkattomaan koti- ja hoivatyöhön viisi kertaa enemmän aikaa kuin miehet ja pojat.

Lisäksi lähes 40 prosenttia maailman 426 miljoonasta äärimmäisessä köyhyydessä elävästä naisesta ja tytöstä asuu konfliktialueilla.

Vain viisi prosenttia rauhanneuvottelijoista on naisia

Vaikka naiset kantavat merkittävän osan sotien seurauksista ja tekevät keskeistä työtä rauhan rakentamiseksi, heidät suljetaan edelleen järjestelmällisesti rauhanneuvottelujen ulkopuolelle.

Vuonna 2025 vain viisi prosenttia rauhanneuvottelijoista maailmanlaajuisesti oli naisia. Osuus laski edellisvuoden seitsemästä prosentista. Neljässä viidestä rauhanprosessista ei ollut lainkaan naisia neuvottelijoina.

Myös rauhansopimuksissa naisten oikeudet jäävät sivuun. Vuonna 2025 solmituista 53 rauhansopimuksesta vain kymmenessä eli 19 prosentissa viitattiin naisiin, tyttöihin, sukupuoleen tai seksuaaliseen väkivaltaan.

Yksikään vuoden aikana solmituista 13 tulitaukosopimuksesta ei nimenomaisesti kieltänyt konflikteihin liittyvää seksuaalista väkivaltaa tai muita sukupuolittuneen turvattomuuden muotoja.

Naisten vähäinen osallistuminen rauhanprosesseihin heijastaa laajempaa epätasa-arvoa poliittisessa päätöksenteossa. Maailman parlamenttipaikoista vain 27 prosenttia on naisilla. Konfliktista kärsivissä maissa osuus on vain 20 prosenttia.

Naisjärjestöjen rahoitusta leikataan samalla, kun avun tarve kasvaa

Raportin mukaan kansainvälisen kehitysavun historiallinen väheneminen uhkaa vakavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä rauhanrakennustyötä.

Hauraissa ja konfliktialttiissa toimintaympäristöissä toimiville naisten oikeuksia edistäville järjestöille ja liikkeille suunnattu kehitysapu väheni 215,4 miljoonasta dollarista 167,9 miljoonaan dollariin vuosina 2023–2024.

Näiden järjestöjen osuus kaikesta kahdenvälisestä kehitysavusta oli vain 0,4 prosenttia – selvästi alle YK:n suositteleman yhden prosentin tavoitteen.

Rahoitusleikkausten seuraukset näkyvät jo konkreettisesti naisten ja tyttöjen elämässä:

• 63 prosenttia kriisi- ja konfliktialueilla toimivista naisjärjestöistä on joutunut vähentämään palvelujaan syrjäisillä ja vaikeasti saavutettavilla alueilla.
• 77 prosenttia järjestöistä on joutunut vähentämään henkilöstöään.
• 45 prosentilla järjestöistä on rahoitusta jäljellä alle kuudeksi kuukaudeksi.
• Yli 250 naisille ja tytöille tarkoitettua turvallista tilaa on jouduttu sulkemaan.

Myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja lopettamiseen tarkoitettujen ohjelmien rahoituksen ennakoidaan vähenevän 17–20 prosenttia.

Rahoitusleikkaukset osuvat tilanteeseen, jossa naisten ja tyttöjen suojelun sekä humanitaarisen avun tarve kasvaa jatkuvasti.

YK vaatii konkreettisia tekoja naisten oikeuksien ja rauhan puolustamiseksi

YK:n pääsihteerin raportti korostaa, ettei kansainvälisellä yhteisöllä ole pulaa sitoumuksista vaan niiden toimeenpanosta.

Vuonna 2000 hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 tunnustaa naisten keskeisen roolin konfliktien ehkäisemisessä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa. Yli 25 vuotta myöhemmin sen tavoitteet ovat kuitenkin edelleen suurelta osin toteutumatta.

Raportissa vaaditaan, että kaikissa YK:n johtamissa tai yhdessä johtamissa rauhanprosesseissa naisten osuuden on oltava vähintään kolmannes, tavoitteena tasapuolinen edustus.

Lisäksi YK kehottaa OECD-maita kohdentamaan vähintään 15 prosenttia konfliktista kärsiviin maihin suunnatusta virallisesta kehitysavusta hankkeisiin, joiden ensisijainen tavoite on sukupuolten tasa-arvo. Vähintään yksi prosentti avusta tulisi kohdentaa näillä alueilla toimiville naisjärjestöille.

Raportti muistuttaa myös kansainvälisen oikeuden noudattamisen, siviilien suojelemisen ja seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneiden saattamisen vastuuseen merkityksestä.

Sota ei ole väistämätöntä, eikä naisten ja tyttöjen kärsimystä saa hyväksyä sen väistämättömänä seurauksena. Kestävä rauha edellyttää, että naisten oikeuksia suojellaan, heidän äänensä kuuluu päätöksenteossa ja rauhaa rakentaville naisjärjestöille turvataan riittävät voimavarat.

Lähde: YK:n pääsihteerin Naiset, rauha ja turvallisuus -raportti 2026 (S/2026/758).

Artikkelikuva: Kaksi tyttölasta tutkii tuhoja heidän kotiinsa kohdistuneen Israelin ilmaiskun jäljiltä Gazassa. Lokakuu 2023. UN Women/Samar Abu Elouf