Sudanin sota – usein kysytyt kysymykset: Miten Sudanin sota kohdistuu naisiin ja tyttöihin?

Kolme vuotta sitten Sudanissa puhjenneen sodan seurauksena on syntynyt maailman vakavin humanitaarinen kriisi naisten ja tyttöjen kannalta. Laajamittaiset surmat, joukkopako ja järjestelmällinen seksuaalinen väkivalta ovat jättäneet 17,1 miljoonaa naista ja tyttöä humanitaarisen avun tarpeeseen.

Kuten sodissa usein käy, naiset ja tytöt kantavat konfliktista kohtuuttoman raskaan taakan. Tämä artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, miten sota vaikuttaa heihin juuri nyt.

Sudanissa saarrot ja jatkuva epävarmuus ovat pahentaneet naisten ja tyttöjen jo ennestään kurjia olosuhteita, rajoittaneet pääsyä ruokaan, turvalliseen suojaan ja terveydenhuoltoon sekä altistaneet heidät entistä suuremmalle väkivallan riskille.

Naisten johtamien järjestöjen kautta UN Women tukee naisia, jotka työskentelevät humanitaarisen avun eturintamassa ja paikallisissa rauhanponnisteluissa, tuoden elintärkeää apua ja edistämällä rauhaa.

Mitä Sudanissa tapahtuu, ja miten se vaikuttaa naisiin ja tyttöihin?

15. huhtikuuta 2023 Sudanissa puhkesi sota Sudanin asevoimien (SAF) ja Rapid Support Forces (RSF) välillä, mikä laukaisi maailman tällä hetkellä vakavimman humanitaarisen kriisin. Siitä lähtien konflikti on kärjistynyt ja levinnyt koko maahan, ja apua tarvitsee 17,1 miljoonaa naista ja tyttöä.

Sotaa ovat leimanneet laajamittaiset ihmisoikeusrikkomukset ja massiiviset pakolaisvirrat, joista naiset ja tytöt ovat kärsineet suhteettoman paljon.

Sudanin naiset ja tytöt ovat kokeneet käsittämättömiä julmuuksia, joista osa on sotarikoksia. Naisia ja tyttöjä on raiskattu ja he ovat joutuneet seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi kodeissaan, pakomatkallaan, leireillä sekä etsiessään ruokaa, vettä ja välttämättömiä palveluita. Raiskausta on käytetty järjestelmällisesti tämän sodan taktiikkana.

Näitä rikkomuksia pahentavat saarrot ja jatkuva epävakaus, jotka estävät naisten ja tyttöjen pääsyn välttämättömiin palveluihin, humanitaariseen apuun ja perustarvikkeisiin. Vaikeapääsyisillä alueilla olevat naiset ja tytöt ovat suurimmassa vaarassa kuolla, nälkiintyä ja joutua väkivallan uhreiksi.

Naiset ja tytöt kantavat ylimääräistä taakkaa huolehtiessaan perheistä, suojellessaan lapsia ja hankkiessaan ruokaa ja vettä palvelujen romahtaessa ja turvattomuuden vallitessa.

Olosuhteissa, jotka eivät edes täytä eloonjäämisen perusedellytyksiä, ja yhä vaarallisemmassa ympäristössä, naiset työskentelevät humanitaarisen avun eturintamassa sekä sovittelu- ja rauhanponnisteluissa.

Kuinka monta naista ja tyttöä on joutunut pakolaisiksi Sudanin konfliktin vuoksi, ja millaisiin vaaroihin he joutuvat?

Sudanin sodan vuoksi miljoonat naiset ja tytöt ovat joutuneet pakolaisiksi, ja he joutuvat yhä suurempiin vaaroihin paetessaan kodeistaan ja etsiessään turvaa. Sudanin konfliktin jatkuessa jo neljättä vuotta 4,3 miljoonaa naista ja tyttöä on edelleen pakolaisina maan sisällä, ja miljoonat muut ovat paenneet naapurimaihin.

Pakolaisuus on erityisen vaarallista naisille ja tytöille Sudanissa – se altistaa heidät raiskauksen, sieppauksen, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan sekä kuoleman uhalle, kun he etsivät ruokaa, vettä ja pääsyä terveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. He ovat myös kohteena ylikuormitetuissa turvakodeissa.

Monet naiset ja tytöt ovat joutuneet pakenemaan toistuvasti, ja heidän vastuullaan on huolehtia lapsista ja vanhuksista sekä elättää perheitään jatkuvan epävarmuuden ja saartojen keskellä. Nämä olosuhteet tekevät huolenpidosta entistä haastavampaa.

Miksi naiset ja tytöt ovat Sudanissa erityisen alttiita seksuaaliselle väkivallalle?

Raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa on käytetty Sudanissa järjestelmällisesti sodankäynnin taktiikkana, ja naiset ja tytöt ovat joutuneet niiden kohteeksi kodeissaan, pakolaisina ollessaan sekä hakiessaan ruokaa ja palveluja.

Raiskauksista ja muista sukupuoleen perustuvista väkivallan muodoista on raportoitu konfliktialueilla. Näitä laskelmoituja tekoja käytetään usein terrorisoimaan, nöyryyttämään ja hajottamaan yhteisöjä sekä vahvistamaan vallan otetta väestöstä. Sodan kahden ensimmäisen vuoden aikana seksuaalisen väkivallan jälkeisten tukipalvelujen kysyntä lähes kolminkertaistui, ja viime vuonna kasvu on jatkunut. UN Womenin tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa Sudanin humanitaarisen avun eturintamassa työskentelevistä naisista oli todistanut naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan merkittävän lisääntymisen vuonna 2025. Puolet vastaajista ilmoitti havainneensa merkittävää seksuaalisen väkivallan lisääntymistä myös vuonna 2026.

Vaikka seksuaalinen väkivalta Sudanissa on hallinnut sodasta käytävää kansainvälistä keskustelua, pelkästään sen korostaminen antaa epätäydellisen kuvan tilanteesta ja uhkaa haitata jälleenrakennusta ja rauhanponnisteluja. Sodan paljon vähemmän tunnustettu piirre on se, että naiset johtavat avustustoimintaa eturintamalla – mukaan lukien hengenpelastavan tuen tarjoaminen selviytyneille. Naisjohtoisten järjestöjen kautta he tekevät tätä paikoissa, joihin kansainväliset toimijat eivät pääse, vaarantaen henkensä ja altistaen itsensä samoille julmuuksille. On tärkeää, että tunnustamme heidän johtajuutensa ja sinnikkyytensä – osoittaen, että valtava kärsimys ja voima voivat esiintyä samassa tilassa.

Konfliktialueilla vastuun puute näistä rikoksista ruokkii edelleen väkivallan ja rankaisemattomuuden kierteitä, samoin kuin pelko sosiaalisesta leimautumisesta, joka estää naisia ja tyttöjä ilmoittamasta väkivallasta.

Miksi naiset ja tytöt Sudanissa eivät pääse humanitaarisen avun ja peruspalveluiden piiriin?

Monet naiset ja tytöt Sudanissa, erityisesti konfliktialueilla, on eristetty välttämättömistä peruspalveluista, eikä heillä ole pääsyä humanitaarisen avun tai perustarvikkeiden piiriin. Jatkuvat taistelut, saartotoimet ja epävakaus ovat katkaisseet pääsyn  ruoan, veden, terveydenhuollon ja suojelun piiriin, jättäen naiset ja tytöt ilman selviytymisen kannalta elintärkeitä resursseja ja tukea.

Kuten seksuaalisen väkivallan käyttö sodankäynnin keinona Sudanissa, myös saartojen ja piiritysten käyttö on ollut järjestelmällistä. Tämän seurauksena naisten ja tyttöjen tarpeet ovat valtavat. Vuonna 2026 humanitaarista apua tarvitsee 17,1 miljoonaa naista ja tyttöä, mukaan lukien 1,1 miljoonaa raskaana olevaa naista.

Pakkosiirrot, toistuvat hyökkäykset ja romahtanut infrastruktuuri estävät entisestään turvallisen pääsyn ruoan, veden, terveydenhuollon ja suojelun pariin. Kyselyaineiston mukaan kaksi kolmasosaa naisista, jotka työskentelevät naisjohtoisten järjestöjen palveluksessa – myös etulinjassa – raportoi peruspalveluiden saatavuuden merkittävästä heikentymisestä vuosina 2025 ja 2026.

Sudan kärsii edelleen ennennäkemättömästä ruokaturvattomuudesta, ja nälänhädän riski jatkuu Darfurissa ja Kordofanissa. Tänä vuonna arviolta 13,6 miljoonaa naista ja tyttöä tarvitsee ruoka- ja toimeentulotukea.

Monilla alueilla naiset joutuvat mahdottomien valintojen eteen: kestämään nälkää päiväkausia tai asettamaan henkensä alttiiksi etsiessään ruokaa perheilleen.

Turvattomuuden, saartojen tai saartoa muistuttavien olosuhteiden sekä järjestelmällisten häiriöiden yhteisvaikutukset ovat ajaneet naiset ja tytöt kamppailemaan selviytymisestään.

Mikä on naisten rooli humanitaarisen avun toimittamisessa Sudanissa?

Sudanilaiset naiset ovat humanitaarisen avun eturintamassa. He johtavat avustustoimia ja tarjoavat henkeä pelastavaa apua naisille, lapsille ja perheille konfliktialueilla – toimittaen ruokaa, terveydenhuoltoa, psykososiaalista tukea ja suojelupalveluja usein alueilla, joille kansainvälisillä toimijoilla ei ole pääsyä.

Naiset neuvottelevat aseellisten ryhmien kanssa turvatakseen pääsyn välttämättömiin palveluihin, auttavat pakkosiirrettyjä perheitä löytämään suojaa ja suojelevat naisia ja tyttöjä sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Suuri osa tästä työstä tapahtuu naisjohtoisten järjestöjen ja naisten ylläpitämien tukikeskusten kautta. Nämä keskukset ovat turvallisia ja omistettuja tiloja, joissa naiset ja tytöt voivat kriisien aikana saada tukea, palveluja ja tietoa, ja ne ovat kiinteä osa hätätilanteiden vastejärjestelmiä.

Alirahoituksesta, turvattomuudesta ja henkilökohtaisista riskeistä huolimatta sudanilaiset naiset pitävät yhteisöjä pystyssä siellä, missä viralliset järjestelmät ovat romahtaneet. Heidän humanitaarinen johtajuutensa, joka on pitkälti jäänyt vaille tunnustusta, on ollut elintärkeä tukipilari miljoonille naisille eri puolilla Sudania.

Mitä haasteita naisjohtoiset järjestöt kohtaavat vastatessaan Sudanin kriisiin?

Naisjohtoiset järjestöt ovat keskeisessä roolissa toimittamassa humanitaarista apua Sudanissa, mutta ne kohtaavat vakavia haasteita, kuten rahoitusvajetta, turvattomuutta ja toimintaa rajoittavia määräyksiä.

Peräti 99 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöistä raportoi vaikeuksista, joita aiheuttavat riittämätön rahoitus, viranomaisten asettamat rajoitukset ja konfliktin aiheuttamat uhat. Vuonna 2025, jopa 85 prosenttia järjestöistä kohtasi rahoitusleikkauksia. Nämä leikkaukset pakottivat yhteisökeittiöitä ja muita elintärkeitä palveluja tuottavia järjestöjä sulkemaan ovensa. Kyseisten järjestöjen toiminta mm. tuki naisten ja tyttöjen ruokaturvaa, terveyttä ja suojelua.

Etulinjassa työskentelevät naiset joutuvat suoraan väkivallan kohteiksi: joka viides raportoi saaneensa uhkauksia.

Riittämättömät resurssit rajoittavat näiden järjestöjen kykyä tarjota henkeä pelastavia palveluja, kuten psykososiaalista tukea, sukupuoleen perustuvan väkivallan vastaisia palveluita ja terveydenhuoltoa hätätilanteissa. Nämä rajoitteet korostuvat entisestään aktiivisten taistelujen alueilla, joilla pakkosiirrot, ruokaturvattomuus ja siviileihin kohdistuvat hyökkäykset kasvattavat jo valmiiksi valtavia humanitaarisia tarpeita.

Näistä esteistä huolimatta naisjohtoiset järjestöt jatkavat työtään tarjotakseen välttämättömiä palveluja, suojellakseen yhteisöjä ja edistääkseen humanitaarisen avun pääsyä perille äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa.

Miten sudanilaiset naiset osallistuvat rauhantyöhön ja ovatko he mukana rauhanneuvotteluissa?

Tutkimukset osoittavat, että naisten osallistuessa rauhanprosesseihin todennäköisyys siitä, että rauhansopimus kestää vähintään 15 vuotta, kasvaa 35 prosentilla. Tästä huolimatta yksikään sudanilainen nainen ei ole ollut mukana virallisten rauhanneuvottelujen neuvottelijana viimeisten kolmen vuoden aikana.

Vaikka sudanilaiset naiset on pitkälti suljettu pois virallisista neuvotteluista, heillä on ratkaiseva rooli rauhanrakentamisessa. Sekä Sudanissa että diasporassa naiset johtavat ruohonjuuritason aloitteita konfliktien vähentämiseksi, vihapuheen torjumiseksi ja aseistariisunnan edistämiseksi.

Naisten johtajuus kentällä osoittaa, että naiset ovat rauhan rakentajia. He tuovat mukanaan ainutlaatuista ymmärrystä kriisin koskettamien yhteisöjen tarpeista, riskeistä ja prioriteeteista. Naisten asiantuntemuksen täysimääräinen hyödyntäminen virallisessa päätöksenteossa on välttämätöntä kestävän, osallistavan, oikeudenmukaisen ja pitkäkestoisen rauhan saavuttamiseksi Sudanissa.

Miten UN Women tukee Sudanin sodasta kärsiviä naisia ja tyttöjä?

UN Women tarjoaa henkeä pelastavaa tukea naisille ja tytöille eri puolilla Sudania, mukaan lukien suojelupalveluja, psykososiaalista tukea ja välttämättömiä tarvikkeita.

Työskentelemme yhteistyössä yli 45 naisjohtoisen järjestön kanssa 15 osavaltiossa tavoittaaksemme pakkosiirrettyjä yhteisöjä ja konfliktialueita esimerkiksi Darfurissa, Kordofanissa, Sinisen Niilin ja Valkoisen Niilin alueilla. Näin varmistamme kriittisten palvelujen toimittamisen, yhteisöjen suojelun ja humanitaarisen avun jatkuvuuden.

UN Women edistää naisten johtajuutta humanitaarisessa päätöksenteossa naisten neuvonantajaryhmän (Women’s Advisory Group) kautta. Ryhmä kokoaa yhteen 22 naisjärjestöä ja ‑verkostoa ja varmistaa, että naisten prioriteetit ohjaavat rahoitusta ja ohjelmasuunnittelua.

Asettamalla naiset keskiöön hätätilanteissa ja kriiseissä, UN Women varmistaa, että he pysyvät keskeisinä toimijoina toimeentulon turvaamisessa, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä sekä suojelun ja hoivan tarjoamisessa niille, joihin Sudanin jatkuva sota vaikuttaa kaikkein eniten.

Mitä UN Women vaatii humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi ja naisten ja tyttöjen suojelemiseksi Sudanissa?

UN Women vaatii vihollisuuksien välitöntä lopettamista, siviilien suojelua sekä naisten täysimääräistä, turvallista ja merkityksellistä osallistumista humanitaariseen toimintaan ja rauhanrakentamiseen.

Kehotamme humanitaarisia toimijoita asettamaan etusijalle eri sektoreita yhdistävät toimet, jotka vastaavat naisten tarpeisiin. Näihin kuuluvat sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan puuttuminen, seksuaali- ja lisääntymisterveys, mielenterveys- ja psykososiaalinen tuki, arvokkuuspakkaukset sekä hätätilanteiden toimeentulotuki.

Vaadimme seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan tekijöiden saattamista vastuuseen sekä uhrikeskeistä oikeutta selviytyjille.

Lopuksi vaadimme, että naisia on rauhanprosesseissa vähintään 40 prosenttia ja että he osallistuvat täysimääräisesti toipumista, suojelua ja päätöksentekoa koskevaan työhön kestävän rauhan saavuttamiseksi Sudanissa.

Lue myös UN Womenin tiedote Sudanin sodan vaikutuksista erityisesti naisiin ja tyttöihin.

Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli täällä.