Sudanin sota naisia vastaan: seksuaalisen väkivallan uhreille suunnatun tuen tarve nelinkertaistunut – naisten ja tyttöjen hyväksikäytöstä tullut sodan keskeinen toimintamalli
Sudanin sota on jatkunut kolme vuotta, ja seksuaalinen väkivalta on yksi tämän sodan keskeisimmistä tunnuspiirteistä. UN Women vaatii kaikkien naisten ja tyttöjen suojelua, vastuuta kaikille väkivallan tekijöille sekä merkittävää rahoituksen lisäämistä naisten johtamalle etulinjan työlle.
Seksuaalinen väkivalta lisääntyy edelleen kaikkialla Sudanissa. UN Womenin tänään julkaisema uusi Gender Alert ‑raportti The Impact of the War in Sudan on Women and Girls osoittaa, että sukupuoleen perustunutta väkivaltaa kokeneiden ja tukea tarvitsevien naisten ja tyttöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa ja nelinkertaistunut sodan alkamisen jälkeen kolme vuotta sitten. Analyysi perustuu 85 sudanilaisen naisjohtoisesti toimivan järjestön keräämään tietoon. Järjestöt toimivat eri puolilla maata, myös Darfurin ja Kordofanin sotatoimien etulinjassa.
Uudessa kyselyaineistossa, johon raportti perustuu, kaksi kolmasosaa naisten etulinjan työntekijöistä raportoi seksuaalisen väkivallan lisääntyneen merkittävästi vuonna 2025, ja puolet heistä kertoi väkivallan edelleen kiihtyneen vuonna 2026. ”Naisia ja tyttöjä raiskataan ja tapetaan heidän kodeissaan sekä silloin, kun he pakenevat tai yrittävät hankkia ruokaa, vettä ja terveydenhuoltoa. Seksuaalinen väkivalta on sisäänrakennettu osa Sudanin sodan toimintalogiikkaa”, sanoo UN Womenin Itä- ja Etelä-Afrikan aluejohtaja Anna Mutavati.
Yli 4,3 miljoonaa naista ja tyttöä on nyt maan sisäisesti pakkosiirretty Sudanissa, ja 17,1 miljoonaa naista ja tyttöä tarvitsee humanitaarista apua vuonna 2026. Monilla alueilla, erityisesti sellaisilla jossa on käynnissä aktiivisia sotatoimia, ei kuitenkaan ole lainkaan tai riittävästi ruokaa tai pääsyä suojan tai terveydenhuollon piiriin. Yli kaksi kolmasosaa naisista, jotka työskentelevät naisjohtoisten järjestöjen palveluksessa humanitaarisen avun etulinjassa, todisti peruspalveluiden saatavuuden merkittävää heikentymistä vuonna 2025.
Kaikki rikkomukset, joiden tarkoituksena on kylvää pelkoa, nöyryytystä ja kontrollia naisiin ja tyttöihin, pahenevat saartojen ja jatkuvan epävakauden vuoksi ja toteutuvat laajamittaisessa rankaisemattomuuden kulttuurissa. ”Sodan lopettaminen tarkoittaa rankaisemattomuuden lopettamista – eikä kestävää rauhaa voi olla niin kauan kuin seksuaalinen väkivalta on yksi sodan tietoisimmista ja julmimmista keinoista”, Mutavati toteaa.
Raportin tarkastelemat naisjohtoiset järjestöt tavoittavat lähes 20 miljoonaa apua tarvitsevaa ihmistä eri puolilla Sudania. Elinolosuhteissa, joissa perustoimeentulon turvaaminen on yhä vaikeampaa, nämä järjestöt tarjoavat perheille ruokaa, seksuaalista väkivaltaa kokeneille lääkinnällistä ja psykososiaalista tukea, sovittelevat paikallisia konflikteja sekä neuvottelevat humanitaarisesta pääsystä alueille, joilla viralliset rakenteet ovat romahtaneet eikä kansainvälisillä toimijoilla ole mahdollisuutta toimia.
Lähes kaikki (99 %) Sudanissa toimivat kyselyyn vastanneet naisjohtoiset järjestöt kertovat monenlaisista tekijöistä jotka vaikeuttavat työn toteuttamista, kuten rahoitusvajeesta, viranomaisten asettamista esteistä ja turvattomuudesta. Noin 85 % järjestöistä kertoo kärsineensä rahoituksen vähennyksistä tai leikkauksista vuonna 2025. Etulinjassa työskentelevät naiset kohtaavat uhkauksia ja kohdennettuja hyökkäyksiä, ja joka viides kyselyyn vastannut nainen kertoi saaneensa uhkauksia. Sudanilaisilla naisilla ei ole ollut merkittävää roolia virallisissa rauhanneuvotteluissa viimeisten kolmen vuoden aikana.
UN Women toimii Sudanissa paikan päällä tarjoten henkeä pelastavaa tukea naisille ja tytöille, mukaan lukien suojelupalveluja, psykososiaalista tukea ja välttämättömiä tarvikkeita. UN Women vaatii siviilien suojelua sekä naisten täysimääräistä, turvallista ja merkityksellistä osallistumista humanitaariseen toimintaan, mukaan lukien suora tuki naisjohtoisten toimijoiden työlle.
UN Women vaatii tekijöiden saattamista vastuuseen, uhrien ja selviytyjien pääsyä oikeuteen sekä naisten täyttä, yhdenvertaista ja merkityksellistä osallistumista rauhanprosesseihin ja päätöksentekoon.
Alkuperäinen englanninkielinen tiedote täällä.
Artikkelikuva: UNICEF/UNI754435/Tess Ingram