Mosulista paenneet naiset kertovat: Emme saaneet poistua kotoa kahteen vuoteen
Kuvittele, että et voisi poistua kotoa, koska olet nainen. Tämä on ollut naisten ja tyttöjen todellisuutta Isisin miehittämässä Mosulissa yli kahden vuoden ajan.
Mosul on äärijärjestön viimeinen linnake Irakissa. Parhaillaan Irakin joukot käyvät taistelua kaupungin vapauttamiseksi Isisin vallasta. Tuhannet perheet pakenevat taisteluita ja Isisin kostoa.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women auttaa Mosulista paenneita naisia ja tyttöjä toipumaan traumoista ja pääsemään turvaan. Kolme naista kertoo nyt oman tarinansa.
Sabeen
19-vuotias Sabeen on yhdeksänhenkisen perheen vanhin tytär. Hän meni naimisiin jo 14-vuotiaana ja jätti koulun kesken kolmannen luokan jälkeen. Siitä huolimatta elämä oli täysin erilaista ennen kuin Isis-taistelijat ottivat Mosulin komentoonsa.
”Tulen köyhästä perheestä. Vaikka olemme köyhiä, elämämme oli rauhallista Mosulissa ennen Isisin tuloa”, Sabeen muistelee.
”Isisin aikana elämämme oli vaikeaa. Emme voineet poistua kotoa yli kahteen vuoteen. En voinut käyttää matkapuhelintani tai katsoa televisiota. Isis antoi meille 500 dollarin sakon television avaamisesta.”
Pahinta oli kuitenkin täydellinen eristys. Sabeen ei voinut olla yhteydessä Mosulin ulkopuolella maan sisäisten pakolaisten leirillä asuviin perheenjäseniin.
”Meille kerrottiin, että puhelimen käytöstä kiinni jääneet teloitettaisiin välittömästi katkaisemalla heidän päänsä yleisön edessä. Minun täytyy peittää kaikki ruumiinosani, paitsi silmäni.”
Eräänä päivänä Sabeen oli ripustamassa pyykkejä, kun Isis-taistelijat näkivät hänen paljastavan liikaa kasvojaan.
”Hiukseni ja kaikki muut ruumiinosani oli peitetty, mutta nenä ja suu näkyivät. Isis tuli portilleni ja käski minut ja aviomieheni tulemaan ulos. He ottivat aviomieheni henkilötodistuksen. Minua neuvottiin pitämään aviomieheni kasvoja alhaalla hiekkaa vasten kengälläni samaan aikaan kun Isis ruoski häntä, koska olin paljastanut kasvoni”, Sabeen muistelee ahdistuneena.
Hän on helpottunut paettuaan Mosulista, sillä Isis on pakottanut monet hänen ystävistään vaimoikseen ja monet on raiskattu. Sabeen haluaa vain elämän palaavan normaaliksi.
”Kun ajattelen tulevaisuutta, toiveeeni on palata turvalliseen ja rauhalliseen Mosuliin.”
» Auta Mosulista pakenevia naisia ja tyttöjä
Rouva Ahmad
Mosulista Debagan pakolaisleirille paennut rouva Ahmad kertoo omista ja kolmen tyttärensä ja kahden poikansa kokemuksista Isisin miehityksen aikana. Hän kertoo, kuinka Isis otti haltuunsa Mosulin koulut ja muutti opetusohjelman kokonaan.
”Kolmannella luokalla oleva poikani oppi aseista, pommeista ja raketeista Isisin rakentamassa opinto-ohjelmassa. Meiltä myös laskutettiin lisämaksuja. En halunnut poikieni ja tytärteni oppivan tällaisesta opinto-ohjelmasta, jossa opetetaan tuhoamaan ihmiselämä”, rouva Ahmad sanoo.
”Eräänä päivänä Isis pyysi poikaani osoittamaan aseella isäänsä ja ampumaan hänet. He alkoivat nauraa, kun poikani osoitti aseen isäänsä kohti. Tämä oli kauheaa ja traumaattista. Otin poikani ja tyttäreni pois koulusta, he eivät käyneet koulua kuin kahden vuoden ajan.”
Hän haluaisi lastensa jatkavan koulunkäyntiä, koska hän itse on käynyt koulua vain kaksi luokkaa.
”Isis on estänyt lapsiani saamasta koulutusta, jonka he ansaitsevat.”
» Auta Mosulista pakenevia naisia ja tyttöjä
Fatima
”Olin perheeni ylpeys ja ilo. Valmistuin juuri Mosulin yliopistosta psykologiasta ennen kuin terroristit tulivat Mosuliin. Tavoitteeni oli jatkaa väitöskirjan teolla ja palvella ihmisiäni. Kun Isis miehitti Mosulin, en voinut jatkaa väitöskirjan tekoa. Minun piti olla kotona yli kaksi vuotta”, kertoo Fatima.
Hänellä oli kuitenkin myös onnea, toisin kuin monilla.
”Vaikka traumatisoiduin syvästi, minua ei raiskattu, koska piilouduin talon sisälle ja aviomieheni suojeli minua. Jotkut luokkatoverini Isis on raiskannut, ja jotkut ovat synnyttäneet lapsia. En tiedä, missä he ovat nyt.”
Paettuaan Mosulista Fatima on löytänyt mielekästä työtä, toisin kuin monet. Koska hän on opiskellut psykologiaa, hän auttaa nyt muita pakolaisia tarjoamalla psykososiaalista tukea maan sisäisille pakolaisille Debagan leirissä.
Haastateltujen naisten nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
(Kuva: UNAMI – United Nations Assistance Mission for Iraq)