Maailmanlaajuiset leikkaukset järjestöjen rahoitukseen asettavat puolet kriisialueilla toimivista naisjärjestöistä vaaraan – järjestöt vaarassa joutua lopettamaan toimintansa kuuden kuukauden sisällä

Rahoitusleikkaukset uhkaavat naisjärjestöjen työtä kriisialueilla: YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin juuri julkaistu raportti kertoo, että 90 prosenttia kyselyyn osallistuneista naisjärjestöistä on ajautumassa kriittiseen pisteeseen
Maailmanlaajuisesti 308 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua 73 maassa. Määrä kasvaa jatkuvasti lisääntyvien konfliktien, ilmastonmuutoksen, ruokaturvattomuuden ja tautiepidemioiden vuoksi.
Kriisit vaikuttavat suhteettoman paljon naisiin ja tyttöihin, jotka kärsivät ehkäistävissä olevista raskauskomplikaatioihin liittyvistä kuolemista, aliravitsemuksesta ja korkeasta seksuaalisen väkivallan määrästä. Kasvavista tarpeista huolimatta humanitaarinen järjestelmä on vakavan rahoituskriisin äärellä – leikkaukset uhkaavat elintärkeitä, henkiä pelastavia palveluja naisille ja tytöille.
UN Women julkaisi tänään uuden raportin: At a Breaking Point: The Impact of Foreign Aid Cuts on Women’s Organizations in Humanitarian Crises Worldwide, joka tarkastelee maailmanlaajuisten kehitysrahoitusleikkausten vaikutuksia naisjärjestöjen toimintaan humanitaarisissa kriiseissä.
Raportti perustuu maailmanlaajuiseen kyselyyn, johon osallistui 411 naisten johtamaa ja naisten oikeuksia edistävää järjestöä 44 kriisialueelta. Tulokset osoittavat, että 90 prosenttia kyselyyn osallistuneista järjestöistä on kärsinyt rahoituksen leikkauksista.
”Tilanne on kriittinen. Naiset ja tytöt eivät yksinkertaisesti voi menettää niitä elintärkeitä palveluita, joita naisjärjestöt tarjoavat. Vaikka nämä järjestöt ovat alueillaan keskeisiä toimijoita, naisten oikeuksien puolestapuhujia ja valvojia, ovat ne jo ennen viimeaikaisia leikkauksia olleet vakavasti alirahoitettuja. Niiden tukeminen ja rahoittaminen ei ole ainoastaan tasa-arvo- ja oikeuskysymys, vaan myös strateginen välttämättömyys,” sanoo Sofia Calltorp, UN Womenin humanitaarisen työn johtaja.
Rahoitusleikkaukset uhkaavat naisjärjestöjen työtä kriisialueilla
Rajut rahoitusleikkaukset ajavat monia järjestöjä kriittiseen tilanteeseen – lähes puolet (47 prosenttia) arvioi joutuvansa lopettamaan toimintansa kuuden kuukauden sisällä, mikäli nykyinen rahoitustaso jatkuu. Jopa 51 prosenttia järjestöistä on joutunut keskeyttämään elintärkeitä ohjelmia, jotka muun muassa tarjoavat tukea ja palveluita sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille, ja tarjoavat toimeentulotukea sekä terveydenhuollon palveluita. Lähes kolme neljästä (72 prosenttia) raportoi joutuneensa irtisanomaan henkilöstöään – monessa tapauksessa huomattavissa määrin.
“Suomalaiset ovat tukeneet naisia ja tyttöjä kriisialueilla lahjoittamalla merkittäviä summia esimerkiksi Ukrainaan, Afganistaniin ja Gazaan UN Women Suomen hätäapukeräyksien kautta. UN Womenin kautta tämä apu saavuttaa myös paikalliset naisjärjestöt, joiden toiminta on nyt vaarassa. Jokaisella lahjoituksella on juuri nyt erityisen suuri merkitys, kun näiden elintärkeitä palveluita tarjoavien järjestöjen työ on vaakalaudalla. Meidän on varmistettava naisjärjestöjen toiminnan jatkuvuus kriisialueilla – se on naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumisen sekä kestävän rauhan edellytys.”, sanoo Jaana Hirsikangas, UN Women Suomen toiminnanjohtaja.
Kasvavista haasteista huolimatta naisjärjestöt jatkavat vankkumatta toimintaansa – toimivat rohkeina johtajina, puolustavat yhteisöjään ja rakentavat elämää uudelleen päättäväisyydellä ja sitkeydellä. UN Women seisoo naisjärjestöjen rinnalla maailmanlaajuisesti ja toistaa niiden kriittisen vetoomuksen jatkuvan rahoituksen puolesta. Nämä järjestöt ovat humanitaarisen työn kulmakiviä – ne rakentavat muutosta, tuovat toivoa ja tarjoavat elintärkeää tukea naisille, tytöille ja heidän yhteisöilleen maailman vaikeimmissa kriiseissä.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Emma Winiecki
Viestinnän päällikkö
Emma.winiecki@unwomen.fi
Artikkelikuva: UN Women/Menna Negeda