Generation Equality -foorumi käynnistyi Pariisissa: IT-alan sukupuolittuneisuus, koronan vaikutukset naisiin ja valkoinen feminismi tasa-arvotyön polttavia aiheita
Teknologia-alan sukupuolittuneisuus, koronapandemian vaikutukset naisiin, valkoinen feminismi ja intersektionaalisuus – muun muassa nämä teemat ovat vahvasti läsnä tänään käynnistyneessä Pariisin Generation Equality -foorumissa. Esimakua foorumista saatiin jo viime viikolla UN Women Suomen ennakkotapahtumassa, jossa keskusteltiin tasa-arvorintaman polttavista aiheista.
Tapahtuman ensimmäisen pääpuhujan, UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikankaan mukaan koronapandemialla on ollut moniulotteisia vaikutuksia naisten asemaan, oikeuksiin ja elettyyn todellisuuteen sekä Suomessa että maailmalla.
”Pandemia on lisännyt kotiväkivaltaa ja palkattoman hoivatyön aiheuttamaa kuormitusta, hankaloittanut avun saamista ja tuottanut toimeentulon ongelmia, joita on kohdattu erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Lisäksi se on aiheuttanut erityistä stressiä ja tartuntapelkoa nimenomaan naisille, koska he muodostavat valtaosan terveydenhuollon henkilöstöstä ja työskentelevät usein aloilla, joilla etätyö ei ole mahdollista”, Hirsikangas kuvasi.
”Maailmalla merkittäviä ongelmia ovat myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden heikentyminen, kuten lisääntynyt tyttöjen silpominen, sekä koulutuksen keskeytyminen. Lisäksi naiset puuttuvat päätöksenteosta globaalilla tasolla, mikä tarkoittaa helposti sitä, että tasa-arvoasiat jäävät sivuun myös pandemiaan liittyvissä toimissa.”
Viisivuotinen Generation Equality -tasa-arvokampanja on ensiarvoisen tärkeä pandemiaan vastaamisessa, Hirsikangas totesi.
”Jotta voidaan pitää huolta, ettei tasa-arvo ota valtavaa takapakkia, tarvitaan monitasoista, globaalia yhteistyötä. Generation Equality on tässä kriittisessä asemassa, sillä sen ydintä on nimenomaan monentasoinen yhteistyö tasa-arvon toteuttamiseksi.”
Generation Equality -kampanja jakautuu kuuteen teemaan, joista yksi on Teknologia, innovaatio ja tasa-arvo. Suomi on mukana tätä teemaa johtavassa toimintaryhmässä, ja aihetta käsiteltiin luonnollisesti myös UN Women Suomen ennakkotapahtumassa. Asiantuntijana toimi Mimmit Koodaa -ohjelman vetäjä Milja Köpsi, joka kuvasi puheenvuoroissaan IT-alojen sukupuolittuneisuutta.
”Naisten osuus teknisistä asiantuntijoista on noin 10 prosentin luokkaa. Epätasapaino on valtava, koska kyseinen ala pyörittää nykyisin myös jokaista muuta alaa”, Köpsi alleviivasi.
Ongelmia IT-alalle hakeutumisessa aiheuttavat Köpsin mukaan esimerkiksi perinteiset sukupuolistereotypiat.
”IT-ala kiinnostaa naisia suuresti, mutta stereotypiat ovat todella vahvoja. Esimerkiksi maahanmuuttajanaisia ohjataan vahvasti hoiva- ja kauneusalalle, ja yhteiskunnassa vallitsee ylipäätään ajatus siitä, että naiset ovat kiinnostuneita esimerkiksi hoivasta ja kauneudesta.”
Merkittävä haaste on myös se, ettei naisille ja tytöille ole paljonkaan esikuvia IT-alalla toimivista naisista.
”Ajatellaan helposti, että IT-alalle hakeutuvan täytyy olla tietynlainen matemaattinen nero tai valmiiksi todella hyvä. Teknologiaan liittyy siis ennakkoluuloja, joiden takia alalle hakeutuminen pelottaa – varsinkin, koska sitä on pidetty perinteisesti miesten juttuna”, Köpsi totesi.
Tietoisuuden puute onkin iso osa ongelmaa.
”Kun opettajat, opot ja vanhemmat eivät tiedä, mitä IT-alalla tapahtuu ja millaisia työpaikkoja se tarjoaa, sinne on vaikeaa kannustaa ihmisiä.”
Epätasapainon korjaamiseen tarvitaankin Köpsin mukaan IT-alalla työskenteleviä naisia, jotka jakavat konkreettista tietoa omista uratarinoistaan, sekä mahdollisuuksia kokeilla alan töitä käytännössä. Tämä auttaa stereotypioiden murtamisessa.
”Me IT-alalla otettaisiin tytöt, naiset ja kaikki vähemmistöryhmät avosylin vastaan!” Köpsi rohkaisi.
Ennakkotapahtuman kolmannen pääpuhujan, ihmisoikeusaktivisti ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmedin, puheenvuorot kytkeytyivät kaikilla tasa-arvotyön tasoilla oleelliseen intersektionaalisuuteen. Ahmed kertoi, että edes tasa-arvotyössä ei usein huomioida vallitsevia epätasa-arvoisia rakenteita, vaan mukana on valitettavan paljon piilevän rasistisia asenteita, mikä saattaa johtaa niin sanottuun valkoiseen feminismiin.
”Esimerkiksi maahanmuuttajanaisten oikeudet nähdään erillisenä projektina, eikä lähtökohtaisena osana feminististä työtä. Lisäksi ei-valkoiset tasa-arvon tekijät asetetaan aina uhreiksi, mikä näkyy todella moninaisesti erilaisissa toimintaohjelmissa, kampanjoissa ja vaikuttamistyössä. Kun keskustellaan vaikka silpomisesta tai kunniaan liittyvästä väkivallasta, puhujina ja asiantuntijoina ovat lähes aina valkoiset ihmiset.”
Intersektionaalisuuden puuttuminen tasa-arvotyön ytimestä johtaa rasistiseen valta-asetelmaan, joka estää myös naisten oikeuksille olennaisiin ongelmiin puuttumista. Tämä koskee esimerkiksi silpomista:
”Nähdään, että silpominen on ongelma ’jossain muualla’. Ei ajatella, että nämä ihmiset ovat naisia, vaan heidät nähdään erillisenä ryhmänä: maahanmuuttajataustaisina naisina.”
Ahmed peräänkuuluttaakin naiseuden moninaisuuden huomioimista ja osallistamista – muutoin todellista tasa-arvoa ei saavuteta, vaan värillisten naisten toiseuttaminen jatkuu.
”Tässä on se ongelman ydin: ajetaanko me tasa-arvoa ja tasa-arvokysymyksiä riippumatta siitä, millainen tausta henkilöllä on”, Ahmed kiteytti.
Jaana Hirsikankaan, Milja Köpsin ja Ujuni Ahmedin puheenvuorot olivat vasta esimakua keskiviikkona 30. kesäkuuta käynnistyneestä Pariisin Generation Equality -foorumista, joka jatkuu 2. heinäkuuta saakka.
Generation Equality on YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin globaali, viisivuotinen kampanja, joka edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia niillä osa-alueilla, joilla kehitys on ollut maailmanlaajuisesti hidasta. Pariisin foorumilla käsitellään monipuolisesti erilaisia tasa-arvoteemoja, jotka korostuvat myös Generation Equality -kampanjassa: sukupuolittunutta väkivaltaa, taloudellista oikeudenmukaisuutta, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, ilmasto-oikeudenmukaisuutta, teknologiaa ja innovaatioita sekä feministisiä liikkeitä.
Ennakkotapahtuman päättänyt UN Women Suomen Generation Equality -koordinaattori Linda-Lotta Luhtala summasi, mikä tekee Pariisin foorumista erityisen jokaiselle tasa-arvoteemoista kiinnostuneelle:
”Tämä on ainutkertainen tilaisuus osallistua korkean tason tasa-arvofoorumiin, koska tapahtuma järjestetään koronan takia osittain virtuaalisesti!”
Hän muistutti, että foorumiin voi osallistua kuka tahansa – vaikka mökkilaiturilta.
Voit lukea lisää Generation Equality -kampanjasta ja Pariisin foorumista täältä.
Keskiviikkona klo 16 Suomen aikaa alkavassa avajaisseremoniassa on mukana useita korkean tason päättäjiä ja henkilöitä, mm. Suomen pääministeri Sanna Marin, Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, sekä Yhdysvaltain entinen ulkoministeri ja pitkän linjan tasa-arvon puolustaja Hillary Clinton. Rekisteröityminen foorumiin on avoinna koko kolmipäiväisen tapahtuman ajan.
Kuva: UN Women / Ryan Brown.