Feminismin historia: Toisen aallon feminismi – Yksityinen on poliittista
1960-luvulla alkanut toisen aallon feminismi oli edeltäjäänsä verrattuna laajempi ja kansainvälisempi feministinen liike. Feministisen aktivismin taustalla olivat radikaalit ideat sekä kärsimättömyys saada aikaan muutosta ja tuoda kansainväliset kysymykset osaksi politiikkaa. Tämäkään feminismin aalto ei ollut kuitenkaan täysin yhtenäistä, vaan jännitteitä ja jopa syrjintää ilmeni myös liikkeen sisällä.
Kuten jotkut edeltäjistään, toisen aallon feministit olivat radikaaleja ja kriittisiä. Monet heistä suhtautuivat myönteisesti sosialistisiin ideoihin, kun taas toiset olivat aktiivisempia esimerkiksi rauhanliikkeissä, vallankumouksellisissa työläisten oikeuksien taisteluissa sekä rasismin vastaisissa kamppailuissa. Jotkut heistä tukivat tätä kaikkea toimintaa samanaikaisesti. Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeet, Vietnamin sodan vastainen rintama sekä apartheidin vastustus Etelä-Afrikassa – missä myös entinen UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka oli vahvasti mukana – inspiroivat aktivisteja puolustamaan tasa-arvoa. Vahva usko naisten itsemääräämisoikeuteen toi toisen aallon feministit yhteen. Naisten oli saatava päättää itse omista asioistaan, myös politiikassa.
Toisen aallon feministien on kuvattu kamppailleen esimerkiksi naisten oikeudesta osallistua työelämään ja hallita omaisuuttaan. Huomionarvoista toisen aallon feminismissä on myös naisten kotona tekemän työn merkityksen esille tuominen. Simone de Beauvoirin teos Toinen sukupuoli (1953) hallitsi ja inspiroi kriittistä keskustelua naisten alisteisen aseman teoreettisesta ymmärryksestä. De Beauvoirin rinnalla akateemiset feministit ja aktivistit tekivät paljon töitä saadakseen näkyväksi naisten kotona tekemän työn suhdetta tasa-arvon toteutumiseen. Kotityö oli pois naisten osallistumisesta yhteiskuntaan ja mahdollisuudesta hallita omaisuuttaan. Yksi toisen aallon havainnoista oli, että naisten yksityiselämän kokemukset pohjautuvat poliittisiin valtasuhteisiin ja epätasa-arvoon. Tähän liittyykin lausahdus “Yksityinen on poliittista”.
Toisen aallon feministit olivat kyllästyneitä siihen, että politiikan vasemmistoa edustavat miehet eivät edistäneet tasa-arvokysymyksiä. Naisilla ei ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua politiikkaan, joten he järjestäytyivät eri osa-alueilla tiukasti naisille suunnattuihin organisaatioihin. Toiminnalla puututtiin esimerkiksi lisääntymisoikeuksiin, palkkatasa-arvoon, sukupuoliväkivaltaan ja patriarkaattisiin yhteiskuntarakenteisiin – asioihin, joihin miesvaltaisella politiikan kentällä ei juuri puututtu. Etelässä kokemukset ja toimintatavat olivat samantapaisia, mutta erityisesti diktatuurien ja militaristisen vallan alaisissa valtioissa naisten järjestäytyminen puuttui myös muihin syviin ihmisoikeudellisiin ongelmiin.
Toisen aallon feministit kamppailivat monipuolisesti eri asioiden parissa riippuen lähtökohdistaan. Töihin liittyvät oikeuden ja omaisuuden hallinta olivat esimerkiksi monille mustille naisille ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville täysin epärealistinen tavoite toisen aallon aikaan – ja vielä sen jälkeenkin. Järjestäytyminen toikin osaltaan esille feministien välistä kitkaa, erityisesti mustien ja valkoisten feministien välillä. Liikkeen sisäinen jännite liittyi rasismin lisäksi juuri sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään. Siksi toisen aallon feministit järjestäytyivät myös pitkälti eri ryhmiin, kuten mustien tai lesbojen organisaatioihin, jotka ajoivat kukin itselleen tärkeimpiä tasa-arvokysymyksiä.
Mustan feminismin amerikkalaisten aktivistien Angela Davisin, bell hooksin ja Audre Lorden kirjallinen tuotanto nosti mustien feministien erilaiset kokemukset ja prioriteetit huomion kohteeksi ja raivasi tietä merkitykselliselle kritiikille epätasa-arvoisista valtasuhteista niin yhteiskunnassa kuin myös aikaisen aallon feminismin sisällä. (Molyneux, Dey, Gatto & Rowden, 2021.)
Audre Lorde: Runoilija ja aktivisti
Myös kaunokirjallisuus puuttui kritiikillään epätasa-arvoon. Esseet, proosa ja runous olivat mustille ajattelijoille erinomainen keino merkityksellistää ja tuoda esiin omia kokemuksiaan epätasa-arvosta.
Esseisti, runoilija ja aktivisti Audre Lorde (1934-1992) oli yksi tärkeistä toisen aallon vaikuttajista. Lordea pidetään ulkopuolisten ja marginalisoitujen puolestapuhujana.
New Yorkissa länsi-intialaisille vanhemmille syntynyt Lorde kuvaili itseään “mustaksi lesbo-feministi-runoilija-äidiksi”.
“Se mikä meitä jakaa ei ole erilaisuutemme, vaan se, ettemme kykene tunnistamaan, hyväksymään ja iloitsemaan eroavaisuuksistamme”, Lorde totesi Sister Outsider -esseessään.
Runoilijan tunnetuimpia teoksia on Sister Outsider -esseekokoelma ja The Black Unicorn -runokokoelma. Teoksissaan Lorde ei jäänyt jumiin vain yhteen identiteetin osaan, vaan käsitteli aina luokkaa, sukupuolta ja seksuaalisuutta ihonvärin rinnalla pyrkien tuomaan esille niiden merkitystä tasa-arvokysymyksissä. Lorden tekemä tärkeä työ korostaa sitä, etteivät feministit ole yhteneväinen ryhmä, vaan tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi ovat erilaisia lähötkohtien mukaan. (Wylie Hall, 2004.) Audre Lorde sekä muut toisen aallon vähemmistöikonit alkoivat raivata tietä tehokkaasti tärkeällä työllään intersektionaalisen feminismin edistämiseksi, mikä syventyi entisestään kolmannen aallon aikana. (Molyneyx, Dey, Gatto & Rowden, 2021.)
Ole ylpeästi feministi ja tule mukaan tasa-arvotyöhön! Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi olet mukana edistämässä sukupuolten tasa-arvoa ja rakentamassa maailmaa, jossa jokaisen yksilön ihmisarvoa kunnioitetaan. Liity jäseneksi täällä!
Varhaisista naisliikkeistä lähtien feminismi on haastanut ahdasmieliset ja epätasa-arvoiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka heikentävät naisten mahdollisuuksia päättää omasta elämästään. Tämä on toinen osa artikkelisarjaamme Feminismin historia, joka syventyy feminismin neljään aaltoon. Pääset täältä lukemaan sarjan ensimmäisen, kolmannen sekä neljännen osan.
Artikkeli perustuu UN Womenin tausta-asiakirjaan New Feminist Activism, Waves and Generations (Maxine Molyneux, Adrija Dey, Malu A.C. Gatto ja Holly Rowden, 2021) sekä UN Womenin aikajanaan Women of the World Unite!
Muut lähteet:
Lorde, Audre. The Selected Works of Audre Lorde. Gay, Roxane 2020 (editor). W.W. Norton & Company. New York.
Wylie Hall, Joan 2004. Conversations with Audre Lorde. University Press of Mississippi. Jackson.
Artikkelikuva: Dante Besana
Women of the World Unite: Fred W. McDarrah, Getty Images