Ainakin 557 000 naista Gazassa uhkaa vakava ruokaturvattomuus

Auta Gazan naisia ja heidän perheitään

‹ ›

Lahjoita

Nälänhädän riski on korkea Gazassa niin kauan kun konflikti jatkuu ja humanitaarisen avun perillepääsyä rajoitetaan, sanoo Integrated Food Security Phase Classification (IPC) -järjestön hiljattain julkaistu raportti.

Ruokaturvattomuus vaikuttaa Gazan naisiin monin tavoin. UN Women arvioi, että vähintään 557 000 naista Gazassa kohtaa vakavaa ruokaturvattomuutta ja joutuu kohtaamaan monia erilaisia sukupuolesta johtuvia haavoittuvaisuuksia.

Tilanne on erityisen huolestuttava äitien ja aikuisten naisten kohdalla, jotka usein asettavat muiden ruokkimisen itsensä edelle ja raportoivat suurempia vaikeuksia ruoan saannissa verrattuna miehiin. Tämä johtaa siihen, että naiset jättävät useita aterioita väliin tai vähentävät ravinnonsaantiaan varmistaakseen, että heidän lapsensa saavat ruokaa. Konfliktin keskellä naisten hoitotaakka kasvaa, heidän pääsynsä palveluihin on rajallista, heidän terveytensä ja ruokaturvansa ovat vaarassa, ja he kohtaavat suurempia riskejä joutua kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi.

Nämä viisi keskeistä faktaa selittävät, kuinka ruokaturvattomuus vaikuttaa naisiin Gazassa. Faktat perustuvat UN Womenin tuoreeseen kyselyyn Gazan alueen asukkaiden keskuudessa:

• Hoitotaakka: Naiset kamppailevat lastensa fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin suojelemiseksi samalla kun he kantavat lisääntyvää hoito- ja kotityötaakkaa, erityisesti väliaikaisissa asumuksissa ja ylikuormitetuissa kotitalouksissa. Seitsemänkymmentäseitsemän prosenttia mies- ja naispuolisista kyselyyn vastaajista ilmoitti, että lasten hoitaminen, mukaan lukien ruokinta ja fyysinen hoito, on ensisijaisesti äidin vastuulla.
• Fyysinen terveys ja painonlasku: Ruokaturvattomuus ja aliravitsemus ovat laajalle levinneitä ongelmia Gazassa. Seitsemän kymmenestä UN Womenin haastattelemasta naisesta raportoi painonlaskua viimeisen 30 päivän aikana, ja yli puolet kokee usein huimausta.
• Ruoka-apu: Yli 80 prosenttia naisvastaajista on riippuvaisia ruoka-avusta ensisijaisena ravinnonlähteenään, mutta 87,3 prosenttia uskoo, että ruoka-apu ei jakaudu oikeudenmukaisesti perheen koon mukaan. UN Womenin aiemmin keräämät todisteet viittaavat siihen, että äidit usein syövät viimeisenä ja vähiten, jättäen aterioita väliin ruokkiakseen lapsensa. Lisäksi 83,5 prosenttia ilmoitti, että apu ei vastaa heidän kotitaloutensa tarpeita.
• Raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvät komplikaatiot: Raskaana olevat ja imettävät naiset kohtaavat lisääntyneitä terveysriskejä riittämättömän lääketieteellisen hoidon ja ravinnon vuoksi. Seitsemänkymmentäkuusi prosenttia raskaana olevista naisista ilmoitti anemiasta, ja 99 prosenttia kohtaa haasteita tarvittavien ravintotuotteiden ja lisäravinteiden saamisessa, mikä vaarantaa äidin ja vauvan terveyden. Kotitalouksista, joissa on imettäviä äitejä, 55 prosenttia raportoi terveysongelmista, jotka estävät imettämistä, ja 99 prosenttia koki haasteita riittävän rintamaidon saamisessa. Tämä vaarantaa vauvojen selviytymisen, kasvun ja kehityksen.
• Keittiön käyttö ja vaaralliset ruoanlaittotavat: Vain kolmasosa vastaajista ilmoitti, että heillä on pääsy keittiöön, jossa he voivat laittaa ruokaa. Lisäksi 69 prosenttia joutuu turvautumaan vaarallisiin ruoanlaittotapoihin, kuten polttamaan puuta ja muita jäteaineita, mikä lisää terveysriskejä.  Naiset, jotka perinteisesti hoitavat ruoanvalmistuksen, altistuvat haitallisille savuille ja epäpuhtauksille, mikä johtaa hengitystie- ja muihin terveysongelmiin.

”Kun asuimme Gazan kaupungissa, sodan takia meillä ei yhtäkkiä ollut enää ruokaa”, kertoi yksi 16-vuotias tyttö, jota haastateltiin osana UN Womenin kyselyä. ”Markkinoilla ei ollut vihanneksia eikä lainkaan ruokaa. Meidän piti syödä pahimpia asioita.”

”Esimerkiksi valkoista jauhoa ei ollut saatavilla; meidän piti sekoittaa vehnäjauho eläinten rehuun,” hän sanoi. ”Koska söimme ensimmäistä kertaa eläinten rehua, vatsamme olivat kipeinä. Kaikilla oli vatsakipuja. Oli päiviä, jolloin ruokaa ei ollut lainkaan, tunsimme itsemme väsyneiksi ja uupuneiksi. Myöskään sairaaloita ei ollut, ja joina päivinä emme voineet lähteä kotoa pommitusten takia.”

Suositellut toimenpiteet

• Humanitaarisen avun toimittaminen Gazaan: humanitaariselle avulle on taattava esteetön pääsy kaikkialle Gazassa.
• Elintärkeän ja kriittisen humanitaarisen avun turvaaminen: Äärimmäisen korkeaan ja akuuttiin ruokaturvattomuuteen on puututtava. Myös hygieniaongelmista johtuviin haasteisiin on vastattava palauttamalla alueelle kattavat terveys-, ravitsemus- ja hygieniapalvelut, sekä tarjoamalla turvallista, ravitsevaa ja riittävää humanitaarista ruoka-apua kaikille tarvitseville. Kaikkien avustustarvikkeiden, mukaan lukien lääkkeiden, polttoaineen ja muiden välttämättömyystarvikkeiden, tulee päästä Gazan alueelle ja liikkua siellä.
• Palvelut aliravitsemuksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi: Akuuttiin aliravitsemukseen on tarjottava hoitoa, ja samalla ylläpidettävä ja suojeltava klinikoita ja keskuksia joissa terveydenhuollon palveluita tarjotaan. Imetystä on tuettava ja edistettävä. Äidinmaidonkorvikkeita on oltava saatavilla. Täydentäviä elintarvikkeita ja mikroravinteita on oltava tarjolla pienille lapsille, raskaana oleville ja imettäville naisille, kroonisille sairaille ja vanhuksille.
• Tuotanto- ja markkinajärjestelmien palauttaminen: Markkinainfrastruktuuri ja leipomoiden toiminta on palautettava. Se tulee yhdistää käteisavustuksiin aina, kun mahdollista. Elintarviketuotantojärjestelmät on kuntoutettava mahdollisimman pian, mukaan lukien puutarhanhoito, karjanhoito ja kalastus. Kaupallisten tavaroiden toimitusten tulisi jatkua, mutta ei humanitaarisen avun kustannuksella.

 

Artikkelikuva: UN Women/Samar Abu Elouf

Alkuperäinen englanninkielinen artikkeli julkaistu täällä.