Naistoimittajiin kohdistuvasta verkkoväkivallasta poliisille tehdyt ilmoitukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2020 – joka neljäs kokee siihen liittyvää ahdistusta ja/tai masennusta
Uuden UN Womenin analyysin mukaan lähes puolet naistoimittajista sensuroi itseään sosiaalisessa mediassa ja 22 prosenttia myös työssään verkkoväkivallan vuoksi.
Maailman lehdistövapauden päivää vietetään 3. toukokuuta. UN Women, TheNerve ja kumppanit ovat julkaisseet raportin, joka esittelee julkisessa elämässä toimiviin naisiin – erityisesti naistoimittajiin ja media-alan ammattilaisiin – kohdistuvan verkkoväkivallan lisääntyvät ja yhä kehittyneemmät muodot.
Tipping Point: Online Violence—Impacts, Manifestations and Redress in the AI Age -raportin mukaan 12 prosenttia naisista, jotka toimivat ihmisoikeuspuolustajina, aktivisteina, toimittajina, media-alan työntekijöinä tai muina julkisina viestijöinä, kertoo kokeneensa henkilökohtaisten kuvien jakamista ilman suostumusta, mukaan lukien intiimiä tai seksuaalista sisältöä. Kuusi prosenttia kertoo joutuneensa “deepfake”-sisältöjen kohteeksi, ja lähes joka kolmas on saanut ei-toivottuja seksuaalisia lähestymisviestejä digitaalisissa kanavissa.
Raportti osoittaa, että tällainen häirintä on usein tarkoituksellista ja koordinoitua. Sen tavoitteena on vaientaa julkisessa elämässä toimivia naisia sekä heikentää heidän ammatillista uskottavuuttaan ja henkilökohtaista mainettaan. Tämä näkyy jo selvästi: 41 prosenttia kaikista vastaajista kertoo sensuroivansa itseään sosiaalisessa mediassa välttääkseen häirintää, ja 19 prosenttia kertoo sensuroivansa itseään työssään verkkoväkivallan vuoksi. Naistoimittajien ja media-alan työntekijöiden kohdalla tilanne on vielä huolestuttavampi: 45 prosenttia kertoo sensuroivansa itseään sosiaalisessa mediassa vuonna 2025 (50 prosentin kasvu vuodesta 2020), ja lähes 22 prosenttia työssään.
Myös oikeustoimet ja viranomaisille tehdyt ilmoitukset naistoimittajien ja media-alan työntekijöiden toimesta ovat lisääntyneet. Vuonna 2025 naistoimittajat ja media-alan työntekijät ilmoittivat verkkoväkivallasta poliisille kaksi kertaa useammin (22 %) kuin vuonna 2020 (11 %). Lähes 14 prosenttia ryhtyy nyt oikeustoimiin tekijöitä, mahdollistajia tai työnantajiaan vastaan, kun vuonna 2020 osuus oli kahdeksan prosenttia. Tämä kertoo kasvavasta tietoisuudesta ja vahvistuvasta vaatimuksesta vastuunkantoon.
Verkkoväkivalta vaikuttaa vakavasti naisten terveyteen ja hyvinvointiin. Raportin mukaan lähes neljännes (24,7 %) kyselyyn osallistuneista naistoimittajista ja media-alan työntekijöistä on saanut diagnoosin ahdistuksesta tai masennuksesta, joka liittyy heidän kokemaansa verkkoväkivaltaan. Lähes 13 prosenttia kertoo saaneensa posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) diagnoosin.
“Teknologia, erityisesti tekoäly, tekee häirinnästä helpompaa ja vahingollisempaa. Tämä kiihdyttää kovalla työllä saavutettujen oikeuksien rapautumista tilanteessa, jossa demokratia heikkenee ja verkostoitunut naisviha voimistuu. Meidän vastuullamme on varmistaa, että järjestelmät, lait ja alustat vastaavat tähän kriisiin sen vaatimalla kiireellisyydellä”, sanoo UN Womenin naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen keskittyvän yksikön johtaja Kalliopi Mingerou.
Oikeudellisessa suojassa verkkoväkivaltaa vastaan on edelleen merkittäviä puutteita. Maailmanpankin viime vuonna julkaisemien tietojen mukaan alle 40 prosentilla maista on lainsäädäntöä, joka suojaa naisia verkkohäirinnältä tai -vainolta. Tämän seurauksena 44 prosenttia maailman naisista ja tytöistä – noin 1,8 miljardia ihmistä – jää ilman oikeudellista suojaa.
“Naisten ja tyttöjen kokema verkkoväkivalta ei ole kaukainen ongelma – se on todellisuutta myös Suomessa, ja sillä pyritään hiljentämään erityisesti naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen ääniä. Jos haluamme puolustaa avointa, tasa-arvoista ja demokraattista yhteiskuntaa, meidän on varmistettava, että naistoimittajat, aktivistit ja muut julkisessa roolissa toimivat voivat tehdä työnsä ilman väkivallan tai häirinnän pelkoa”, sanoo UN Women Suomen viestinnän ja vaikuttamistyön päällikkö Emma Winiecki.
Tipping Point: Online Violence – Impacts, Manifestations and Redress in the AI Age on osa laajempaa raporttisarjaa, joka tarkastelee, miten verkkoväkivalta rajoittaa naisten osallistumista julkiseen elämään tekoälyn aikakaudella. Tutkimuksen tilasi UN Women osana EU:n rahoittamaa ACT to End Violence Against Women -ohjelmaa. Se on tuotettu yhteistyössä TheNerven Information Integrity Initiative -tutkijoiden ja City St George’s, University of Londonin kanssa sekä yhteistyössä International Center for Journalists -järjestön ja UNESCOn kanssa. Raportin kirjoittajat ovat: Dr. Julie Posetti, Kaylee Williams, Dr. Lea Hellmueller, Dr. Pauline Renaud, Nabeelah Shabbir ja Dr. Nermine Aboulez.
Tietoa UN Womenista
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women edistää naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa sekä kaikkien naisten ja tyttöjen voimaantumista. YK:n johtavana tasa-arvotoimijana vaikutamme lainsäädäntöön, instituutioihin, yhteiskunnallisiin normeihin ja palveluihin kaventaaksemme sukupuolten välistä kuilua ja rakentaaksemme tasa-arvoista maailmaa kaikille naisille ja tytöille. Pidämme naisten ja tyttöjen oikeudet globaalin kehityksen ytimessä – aina ja kaikkialla.
Artikkelikuva: Images: Unsplash/Freepik.