Avustusrahoituksen leikkaukset romahduttavat naisjärjestöjen toimintaa – vähintään miljoona naista ja tyttöä jää ilman elintärkeää tukea

Uusi UN Womenin raportti: 84 prosenttia naisjärjestöistä raportoi palvelujensa kysynnän kasvaneen tammikuun 2025 jälkeen, mutta lähes yhdeksän kymmenestä ei enää pysty vastaamaan nykyiseen avuntarpeeseen seurauksena virallisen kehitysavun ennätyksellisen jyrkästä vuosittaisesta laskusta.

Aseellisten konfliktien määrän ollessa korkeimmillaan 80 vuoteen naisia ja tyttöjä auttavat järjestöt ovat ajautumassa vakavaan rahoituskriisiin. Tänään julkaistu UN Womenin uusi raportti Beyond the Breaking Point tarkastelee avustusrahoituksen leikkausten vaikutuksia ja osoittaa, että vähintään miljoona naista ja tyttöä on menettänyt pääsynsä elintärkeisiin tukipalveluihin tammikuun 2025 jälkeen. Raportti perustuu 855 naisjohtoiselta ja naisten oikeuksia edistävältä järjestöltä saatuihin vastauksiin 52 kriisi- ja konfliktialueiden maasta.

– Sulkemisuhan alla olevat naisjärjestöt toimivat maailman vakavimpien humanitaaristen kriisien etulinjassa. Afganistanin, Kongon demokraattisen tasavallan ja Haitin kaltaisissa maissa ne toimivat siellä, minne kansainväliset toimijat eivät pääse, ja jatkavat työtään vielä pitkään sen jälkeen, kun maailman huomio on jo siirtynyt muualle. Jokainen naisjärjestöiltä pois vedetty euro tai dollari on pois konfliktien seksuaalisen väkivallan selviytyjiltä, kodeistaan paenneilta äideiltä, koulunkäynnin keskeyttämään pakotetuilta tytöiltä sekä yhteisöiltä, jotka kamppailevat selviytymisestään, sanoo UN Womenin humanitaarisen toiminnan johtaja Sofia Calltorp.

Naisjärjestöjen toiminnan romahtaminen tapahtuu tilanteessa, jossa avun tarve on historiallisella tasolla. Maailmanlaajuisesti noin 120 miljoonaa naista ja tyttöä tarvitsee humanitaarista apua ja suojelua, ja 84 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöistä kertoo palvelujensa kysynnän kasvaneen tammikuun 2025 jälkeen. Lähes yhdeksän kymmenestä järjestöstä ilmoittaa, ettei enää pysty vastaamaan nykyiseen avuntarpeeseen. Kaksi viidestä arvioi joutuvansa sulkemaan toimintansa väliaikaisesti tai pysyvästi seuraavan vuoden aikana.

Pitääkseen elintärkeät palvelut toiminnassa järjestöjen johtajat ja työntekijät maksavat siitä omalla työllään, toimeentulollaan ja hyvinvoinnillaan. Monet heistä ovat itsekin kriisien vaikutusten kohteena. Naisjohtoisista järjestöistä 65 prosenttia kertoo henkilöstön työskentelevän ilman palkkaa palveluiden ylläpitämiseksi. Selviytymistaisteluun ajautuneissa organisaatioissa lähes puolet (48 %) raportoi henkilöstön uupumuksen lisääntyneen, ja 88 prosenttia kertoo avun piirissä olevien naisten ja tyttöjen mielenterveyden heikentyneen.

Rahoitusleikkausten seuraukset näkyvät konkreettisesti

Rahoitusleikkausten seuraukset näkyvät jo nyt. Puolet naisjärjestöistä on ottanut käyttöön jonotuslistoja tai joutuu käännyttämään apua tarvitsevia naisia ja tyttöjä. Järjestöistä 92 prosenttia raportoi köyhyyden lisääntyneen yhteisöissä, joissa järjestöt toimivat, ja 82 prosenttia kertoo yhä useamman tytön keskeyttävän koulunkäynnin.

Konflikteihin liittyvä seksuaalinen väkivalta kaksinkertaistui vuonna 2025 samaan aikaan, kun selviytyjiä suojaavat rakenteet ovat murenemassa. Naisjärjestöistä 86 prosenttia raportoi sukupuoleen perustuvan väkivallan lisääntyneen järjestöjen toiminta-alueilla. Lisäksi 62 prosenttia kertoo, että turvallisia tiloja naisille ja tytöille ei enää ole saatavilla tai niiden määrä on vähentynyt merkittävästi.

Lukujen taakse kätkeytyy tuhoisia seurauksia. Väkivaltaa pakeneva nainen saattaa saapua turvakotiin, joka on joutunut sulkemaan ovensa. Raskaana oleva nainen voi joutua kävelemään tuntikausia päästäkseen terveysasemalle. Äiti voi jäädä ilman ruokaa lapsilleen. Ensimmäisinä avun ulkopuolelle jäävät ne, joilla on vähiten vaihtoehtoja: syrjäseuduilla, konfliktialueilla ja vaikeasti saavutettavissa yhteisöissä elävät naiset ja tytöt. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) järjestöistä on jo vähentänyt palveluja näillä alueilla.

Raportti varoittaa, että seuraukset ulottuvat paljon humanitaarista apua laajemmalle. Naisjärjestöjen toiminnan alasajo ei tapahdu tyhjiössä, vaan tilanteessa, jossa naisten ja tyttöjen oikeudet kohtaavat maailmanlaajuisesti kasvavaa vastustusta. Joka viides järjestö on jo joutunut keskeyttämään työnsä naisten johtajuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Yli puolet raportoi naisten osallistumisen yhteisöjen johtotehtäviin ja paikalliseen päätöksentekoon vähentyneen.

UN Women vaatii pitkäjänteisiä investointeja naisjärjestöihin, jotka ovat korvaamattomia kriisien etulinjan toimijoita, naisten oikeuksien puolustajia sekä rauhan ja jälleenrakennuksen perusta.

– Ilman välittömiä toimia järjestöt, jotka ovat pitäneet naiset ja tytöt hengissä maailman pahimpien kriisien keskellä, voivat itse muuttua sodan uhreiksi, Calltorp toteaa.

UN Women tekee yhteistyötä naisjohtoisten järjestöjen kanssa ja investoi niiden toimintaan humanitaarisen avun keskeisinä kumppaneina. Järjestö tukee niiden työtä rahoituksella, teknisellä asiantuntemuksella ja vaikuttamistyöllä vahvistaakseen niiden johtajuutta, parantaakseen pääsyä elintärkeisiin palveluihin ja edistääkseen osallistavia, paikallisesti johdettuja humanitaarisia ratkaisuja, jotka vastaavat naisten ja tyttöjen tarpeisiin.

Sinulla on valta muuttaa maailmaa

Kolmekymmentä vuotta sitten maailman johtajat lupasivat naisille ja tytöille yhtäläiset oikeudet. Tänä päivänä tuo lupaus on yhä täyttämättä. Lähes 70 prosentissa maailman maista naiset kohtaavat enemmän esteitä oikeuden saamisessa kuin miehet. Neljä miljardia naista elää edelleen maissa, joissa laki ei suojele heitä täysimääräisesti. Kun oikeusjärjestelmä pettää, rankaisemattomuus lisääntyy. Väkivalta jää ilman seuraamuksia ja tekijät kulkevat vapaina. Selviytyjiä pyydetään odottamaan. Suojelu on riittämätöntä. Vastuu hämärtyy.

Lahjoituksesi auttaa muuttamaan oikeudet todellisuudeksi. Lahjoitusten avulla vahvistetaan oikeusjärjestelmiä, parannetaan pääsyä oikeudelliseen tukeen ja tuetaan naisjohtoisia järjestöjä, jotka suojelevat väkivallan selviytyjiä ja auttavat saattamaan tekijät vastuuseen teoistaan.