Naistenpäivän marssin osallistujamäärä kaksinkertaistui viime vuodesta – jopa 20 000 ihmistä marssi Helsingin halki vaatien konkreettisia toimia tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi

Poliisin arvion mukaan jopa 20 000 ihmistä osallistui sunnuntaina 8.3. Helsingissä järjestettyyn Naistenpäivän marssiin. UN Women Suomi, Naisasialiitto Unioni ja Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestivät marssin sukupuolten tasa-arvon sekä kaikkien naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Mukana marssilla oli yli 80 muuta kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa. 

Paikalla oli useita tunnettuja nimiä, asiantuntijoita ja esiintyjiä, kuten piispa Kaisamari Hintikka, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Suomen Palestiina-verkoston hallituksen jäsen Alia Maharzah. Oikeutta Vendille -liikkeen Saara ja Vilma Salminen muistuttivat, että naisiin kohdistuva väkivalta loppuu vain konkreettisilla toimilla:

“Väkivallan tekijät on saatava vastuuseen ja uhrien syyllistämisen on loputtava. Siksi tämän marssin ja tämän vetoomuksen viesti on yksinkertainen: Nolla naissurmaa. Se ei ole helppo tavoite, mutta se on ainoa hyväksyttävä tavoite”, painotti Saara Salminen. 

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Silvia Modig peräänkuulutti konkreettisia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi: “Nolla naissurmaa on mahdollista, mutta se vaatii yhteistyötä niin poliisin, valtionhallinnon kuin järjestöjen kesken. Suomen on rahoitettava väkivallan vastaista työtä ja palveluja väkivaltaa kokeneille. Suurin osa väkivaltaa ehkäisevästä työstä tehdään järjestöissä”, Modig totesi. 

Saara ja Vilma Salminen esittelivät marssin yhteydessä pääministeri Petteri Orpolle järjestöjen yhteisvetoomuksen, jolla vaaditaan konkreettisia tekoja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Pääministeri muistutti omassa puheenvuorossaan, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen vaatii myös muutosta asenteissa: “Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen vaatii isoa asennemuutosta. Tuntuu oudolta, että sen edes joutuu sanomaan ääneen. Se vaatii meidän miesten aktiivista osallistumista tähän työhön.”

UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas muistutti, että naisten oikeudellisessa suojassa on paljon parannettavaa: “Maailmanlaajuisesti naisilla on vain 64 prosenttia miesten laillisista oikeuksista. Tämä altistaa naiset ja tytöt syrjinnälle, väkivallalle ja ulossulkemiselle. Yli puolessa maailman maista nainen voi tulla raiskatuksi ilman, että laki tunnistaa tekoa rikokseksi”, Hirsikangas totesi. 

”Tasa-arvoa edistetään vääjäämättä, kun ihmiset tulevat yhteen. Runsas viikko sitten EU:ssa hyväksytty kansalaisaloite EU:n laajuisen aborttioikeuden turvaamiseksi oli menestys siksi, että se loi ympärilleen yhteisön. Yli miljoona ihmistä halki Euroopan halusi toimia turvallisemman tulevaisuuden puolesta”, totesi Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Amani Al-mehsen.

“Tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia on puolustettava aktiivisesti ja määrätietoisesti – edistys on liian hidasta, ja jo saavutetut oikeudet ovat uhattuna. Tänään tuhannet ihmiset tulivat yhteen osoittamaan, ettemme suostu menemään taaksepäin. Tämä päivä loi uutta energiaa ja toivoa työhömme. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen tasa-arvon puolesta, muutos ei ole vain mahdollinen – se on väistämätön”, järjestäjät kommentoivat.   

Naistenpäivän marssi järjestettiin tässä muodossa toista kertaa. Viime vuonna marssijoita oli poliisin arvion mukaan noin 10 000 ja tänä vuonna 20 000. Naistenpäivän marssin pääyhteistyökumppani oli tänä vuonna Tehy ry. 

Artikkelikuva: Nea Holopainen

Lisätiedot:

Emma Winiecki, viestinnän ja vaikuttamistyön päällikkö, UN Women Suomi

emma.winiecki@unwomen.fi , 040 778 6767