Naisten ja tyttöjen on oltava Gazan toipumisen keskiössä
UN Womenin humanitaarisen työn johtaja Sofia Calltorp kehotti kansainvälistä yhteisöä muuttamaan Gazan hauraan tulitauon naisten ja tyttöjen johtamaksi toipumiseksi.
UN Women on päivittäin yhteydessä naisiin ja tyttöihin, joiden ääniä on kuultava – niin Gazassa kuin ympäri maailmaa. Tulitauon alettua olemme kuulleet monilta naisilta ja tytöiltä ympäri Gazaa niin hauraasta toivosta, syvästä uupumuksesta kuin hiljaisesta voimasta. He näkevät tämän tulitauon toivon hetkenä – vaikeuksien kautta saavutettuna, hauraana ja liian pitkään odotettuna.
Gazan alueelle tuodaan jonkin verran ruokaa, lääkkeitä ja vettä. Monille naisille ja tytöille tämä on ensimmäinen kerta kuukausiin, kun he voivat toivoa saavansa hoitoa, apua ja nukkua ilman ilmaiskujen ääntä. Toivo yksinään ei kuitenkaan riitä.
Tulitauko on saattanut keskeyttää taistelut mutta se ei ole lopettanut kriisiä.
Kahden vuoden ajan Gazassa kuoli naisia ja tyttöjä noin kaksi joka tunti. Tämä luku kuvaa vain sodan laajuutta. Luku tulee kummittelemaan kollektiivisessa omatunnossamme sukupolvien ajan.
Tällä hetkellä naisten ja tyttöjen tarpeet Gazassa ovat edelleen ennätyksellisen suuret.
Yli miljoona naista ja tyttöä tarvitsee ruoka-apua, ja lähes neljännesmiljoona tarvitsee kiireellistä ravitsemustukea. Tämä tulitauko on tilaisuutemme toimittaa apua nopeasti, pysäyttää nälänhätä siellä, missä se on alkanut, ja estää sen leviäminen sinne, missä se uhkaa.
Suurin osa Gazan naisista on joutunut siirtymään vähintään neljä kertaa sodan aikana. Tulitauko on heidän ensimmäinen tilaisuutensa lopettaa pakeneminen, löytää turva ja rakentaa elämäänsä uudelleen. Talvi on kuitenkin tulossa, ja liian monilla ei ole vieläkään suojaa.
Nykyään Gazassa joka seitsemäs perhe on naisen johtama. He tarvitsevat apua, joka tavoittaa heidät suoraan, jotta he voivat ruokkia lapsensa, saada terveydenhuoltoa, rakentaa elinkeinonsa uudelleen ja palauttaa jonkin verran vakautta menetettyään kaiken.
Nämä luvut eivät ole vain tilastoja. Ne ovat karu muistutus siitä, että elpymistä ei tapahdu ilman naisia ja tyttöjä, jotka ovat pitäneet Gazaa hengissä nälänhädän, pelon ja pakenemisen keskellä. Naisten ja tyttöjen on oltava Gazan toivon arkkitehteja. Jokaisessa kriisissä naiset ovat osoittaneet, että kun heille suodaan mahdollisuus, he muuttavat selviytymisen elpymiseksi ja epätoivon jälleenrakennukseksi.
Nykyinen Gaza ei ole poikkeus.
Yli vuosikymmenen ajan UN Women on työskennellyt Gazassa naisjohtoisten ja naisten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa. Monet niistä eivät koskaan lakanneet toimimasta, edes synkimpinä hetkinä. Ne jatkoivat hoivan, suojelun ja toivon tarjoamista. Jokainen nainen, joka rakentaa uudelleen leipomon, klinikan tai luokkahuoneen, rakentaa samalla rauhaa. Jokainen naisjohtoiseen apuun sijoitettu dollari on panos toivoon. Tilastot puhuvat selvää kieltä: kun sijoitamme naisiin, jokainen yksi dollari tuottaa kahdeksan dollarin hyödyn koko yhteisölle.
Kyse ei ole vain avun saamisesta ja siitä, kenelle se menee, vaan myös siitä, miten se toimitetaan. Jos emme aseta naisten ja tyttöjen humanitaarisia tarpeita keskiöön ja jos emme ota naisjärjestöjä mukaan avustustoimiin, toipumiseen ja jälleenrakennustyöhön, naiset suljetaan kokonaan pois Gazan tulevaisuudesta.
Kaikkien osapuolten on noudatettava tulitaukosopimusta täysimääräisesti ja viipymättä. Jäsenvaltioiden on nyt lisättävä rahoitusta. Jos uskomme todella toivoon, meidän on toimittava sen mukaisesti. Jos uskomme todella rauhaan, meidän on osoitettava siihen resursseja naisten kautta.
Voit lukea alkuperäisen lausunnon englanniksi kokonaisuudessaan täältä.