Pekingin julistus ja toimintaohjelma 30 vuotta – miksi se on merkittävä tasa-arvon kannalta?

Pekingin julistus ja toimintaohjelma on maailman kattavin ja kunnianhimoisin suunnitelma, joka on koskaan laadittu naisten ja tyttöjen tasa-arvoisten oikeuksien saavuttamiseksi. Sen hyväksyi 189 hallitusta vuonna 1995 naisten neljännessä maailmankonferenssissa. Toimintaohjelma keskittyy 12 toiminta-alueeseen ja ongelmakohtaan. Nämä kattavat muun muassa työn ja talouden, poliittisen osallistumisen, rauhan, ympäristön, naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen sekä monia muita teemoja.

Vuosi 2025 merkitsee Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman 30-vuotisjuhlaa. Se on keskeinen vuosi feminismin kannalta – on aika uudistaa sitoumuksemme naisten ja tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolustamiseksi ja tasapainottaa valtarakenteita, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet maailmassa.

Sukupuolten tasa-arvo hyödyttää kaikkia ihmisiä ja kaikkia sukupuolia, mutta toistaiseksi se ei ole todellisuutta yhdessäkään maassa. Pekingin toimintaohjelma näkee sukupuolten tasa-arvon perustana kaikille ponnisteluille rauhanomaisten, vakaiden, demokraattisten sekä vauraampien yhteiskuntien ja kestävän planeetan saavuttamiseksi.

Toimintaohjelma keskittyy tekoihin, ei pelkkään puheeseen, kuten sen nimi kertoo. Jokaisen toiminta-alueen yhteydessä esitetään sovitut askeleet tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen saavuttamiseksi. Feministiset, nuoriso- ja muut kansalaisyhteiskunnan liikkeet ovat pitäneet monia näistä asioista esillä jo pitkään ja vaikuttivat vahvasti toimintaohjelman muotoutumiseen. Hallitusten edustajien ohella he muodostivat suuren osan niistä 17 000 osallistujasta, jotka kokoontuivat naisten neljänteen maailmankonferenssiin Pekingiin vuonna 1995.

Pekingin toimintaohjelman myötä maailman maille on annettu selkeät askelmerkit sen suhteen, mitä niiden tulisi tehdä. Jokaisen hallituksen tekemät sitoumukset vaikuttavat kansalliseen ja kansainväliseen politiikkaan sekä investointeihin, jotka liittyvät lakeihin, käytänteisiin ja hankkeisiin tasa-arvon edistämiseksi.

Viiden vuoden välein maat tarkastelevat, mitä Pekingin toimintaohjelman toimeenpanemiseksi on konkreettisesti tehty ja missä vielä on puutteita, sekä laativat kansallisen arviointiraportin tilanteesta. Sen lisäksi kansalaisjärjestöt laativat niin kutsutun "varjoraportin", jossa Pekingin toimintaohjelman toimeenpanoa arvioidaan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmasta.

Lue Suomen kansallinen arviointiraportti Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanosta

Lue kansalaisjärjestöjen tekemä varjoraportti Suomen toimista Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanemiseksi

Pysähdy hetkeksi miettimään, millaista edistystä olet huomannut tasa-arvon edistämisessä omassa elämässäsi tai maassasi. On todennäköistä, että se on osa Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman käynnistämää maailmanlaajuista muutosta. Tämä osoittaa, kuinka paljon voidaan saavuttaa yhteisellä sopimuksella ja toiminnalla.

Lähes 30 vuoden aikana Pekingin toimintaohjelma on edistänyt merkittävästi naisten ja tyttöjen oikeuksia maailmanlaajuisesti ja osoittanut, että muutos on mahdollinen.

• Enemmän oikeudellista suojaa naisille ja tytöille: Pekingin toimintaohjelma käynnisti maailmanlaajuisen liikkeen sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan. Vuonna 1995 vain 12 maassa oli lakeja, jotka kielsivät sukupuolittuneen väkivallan. Nykyään tällaisia lakeja on jo 1 583 yhteensä 193 maassa. Näistä 354 lakia keskittyy erityisesti perheväkivallan torjuntaan. Jotkin maat päivittävät nyt lakeja, jotta ne vastaisivat myös uusien teknologioiden mahdollistamiin väkivallan muotoihin.

• Palvelut ja tuki väkivaltaa kokeneille: Hallitukset ovat sitoutuneet tarjoamaan turvakoteja, oikeusapua, neuvontaa ja terveydenhuoltoa väkivaltaa kokeneille, ja näitä palveluita on nyt saatavilla useimmissa maissa. Yli 100 maassa poliiseja on koulutettu tukemaan väkivaltaa kokeneita, mikä on tärkeä askel oikeuden toteutumisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen kannalta.

• Naisten taloudellinen voimaannuttaminen: Vuodesta 1995 lähtien sukupuoleen perustuva syrjintä työelämässä on kielletty lähes kaikkialla maailmassa. Uusia palveluita on kehitetty helpottamaan naisten raskasta taakkaa palkattoman hoivatyön saralla, ja sukupuolten väliset erot koulutuksessa ovat kaventuneet huomattavasti.

• Naiset rauhantyössä: Kansallisten "Naiset, rauha ja turvallisuus" -toimintaohjelmien määrä on kasvanut merkittävästi – vuonna 2010 niitä oli 19, mutta nykyään jo 112. Pekingin toimintaohjelma on edistänyt naisten asemaa erityisesti konfliktien ratkaisussa, rauhantyössä ja seksuaaliseen väkivaltaan liittyvässä oikeudenmukaisuudessa konfliktialueilla. Työtä on kuitenkin vielä paljon jäljellä, jotta näille toimintaohjelmille saadaan riittävät resurssit ja ne voidaan toteuttaa tehokkaasti. (Lue Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston työstä.)

Sukupuoleen perustuva syrjintä on syvälle juurtunut yhteiskuntaamme ja ajatustapoihimme. Syntyneet sukupuolierot korostuvat entisestään maailmassa, joka on jo valmiiksi hyvin epätasa-arvoinen.

Viime vuosien monimutkaistavina tekijöinä ovat olleet koronapandemian aiheuttamat paineet, talouskriisit, konfliktit ja ilmastokriisi. Nämä kaikki yhdistyvät voimistuvaan vastustukseen sukupuolten tasa-arvoa kohtaan sekä polarisoituneeseen poliittiseen keskusteluun.

Yhä useampi nainen elää konflikti- ja kriisialueilla: Vuonna 2023 maailmassa oli yli 170 aseellista konfliktia, ja 612 miljoonaa naista ja tyttöä asui vain 50 kilometrin säteellä näistä konflikteista – määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-lukuun verrattuna.

Liian moni nainen elää yhä köyhyydessä: Lähes 10 prosenttia maailman naisista ja tytöistä elää äärimmäisessä köyhyydessä ilman juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia parantaa elinolojaan. Pahimmassa ilmastonmuutoksen skenaariossa jopa 158,3 miljoonaa naista ja tyttöä saattaa ajautua köyhyyteen vuoteen 2050 mennessä. Aiemmin lupaavasti edennyt äitiyskuolleisuuden vähentäminen on pysähtynyt, erityisesti köyhimmissä ja haavoittuvimmissa maissa ja yhteisöissä.

113 maata ei ole koskaan valinnut naispresidenttiä: Naisten poliittinen osallistuminen on edistynyt niin, että naisten osuus on yli kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti 11 prosentista 27 prosenttiin. Muutoksen tahti tekee sukupuolten tasa-arvosta kuitenkin edelleen kaukana olevan tavoitteen.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta jatkuu maailmanlaajuisena kriisinä: Noin 736 miljoonaa naista on joutunut jossain elämänsä vaiheessa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joko kumppanin tai tuntemattoman taholta. Väkivallan määrä yleisesti nousee kriisien aikana, ja samalla syntyy uusia väkivallan muotoja digitaalisten teknologioiden myötä.

Lisäksi naiset ja tytöt kohtaavat yhä suurempia riskejä sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä erityisesti silloin, kun he joutuvat kamppailemaan myös muiden poissulkemisen muotojen kanssa, kuten vammaisuuden, etnisyyden, iän, tulojen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.