Ääniä Gazasta: Nourhanin selviytymistarina ilmaiskujen keskeltä
“Gazan öistä on muodostunut loputon painajainen. Uni on ylellisyyttä, jota emme voi itsellemme sallia, ja kuolema vaanii joka nurkalla.”
Gazan kaupungin sydämessä 29-vuotias asianajaja ja aktivisti Nourhan on sitkeän kestävyyden symboli ympärillään oleville. Hän on aktiivinen jäsen “YV Mic” -aloitteessa, joka on palestiinalainen nuorisoprojekti, joka pyrkii saavuttamaan rauhanomaisen yhteiskunnallisen muutoksen teatterin ja taiteen kautta. Nourhan myös osallistuu Youth Gender Innovation Agora -foorumiin, joka on UN Womenin fasilitoima foorumi, joka perustettiin vuonna 2020 edistämään tasa-arvoa ja mobilisoimaan nuorten osallistumista alueella.
Vaikka Nourhan onkin kestänyt neljä aiempaa Israelin ja Gazan konfliktia, nykyinen kriisi on murtanut hänet. Kotinsa lähellä kaupungin keskustassa Nourhan kuulee ja tuntee Israelin ilmaiskut.
“Seinät vapisivat, ja maailma tuntui sortuvan ympärilläni”, Nourhan sanoo. Mutta Nourhan vastusti kodistaan lähtemistä, pitäen kiinni siitä kuuluvuuden tunteesta, jonka hän oli siellä luonut, ja löytäen lohtua lintujen heikosta viserryksestä.
Silti öitä leimasi pituus ja pelko. Kun naapureiden kodit sortuivat ilmaiskuissa, Nourhan teki kivuliaan päätöksen lähteä.
“Jokainen askel, jonka otin pois rakkaasta kodistani, oli tuskallinen”, hän sanoi. “Jätin taakseni muistot ja unelmani.”
Nourhan etsi turvapaikkaa vanhempiensa kodista Gazan vanhassa kaupungissa, missä ilmaiskut olivat harvinaisempia – mutta hän toteaa, ettei Gazassa ole enää paikkaa, joka olisi todella turvallinen. Kun hän teki lyhyen paluun kotiinsa keräämään tavaroita muutaman päivän kuluttua, hän sanoi: “perheet olivat kodittomia, lapset itkivät ja epätoivo leijui kaduilla”.
“Se oli karu muistutus syvällisestä inhimillisestä kärsimyksestä Gazassa juuri nyt”, hän lisäsi.
Päivien edetessä Nourhan tunsi turvallisuuden tunteen palaavan vanhempiensa kodissa. Se hetkellinen rauha murskautui kuitenkin äkillisesti 16. lokakuuta, kun lähellä oleva ilmaisku pakotti hänet pakenemaan rakennuksesta serkkunsa sylissään.
“Kaikki juoksivat epätoivoisina, epävarmoina siitä, olimmeko onnistuneet tuomaan kaikki lapset mukanamme”, hän sanoi. “Kauhistuttava pakomatka himmeästi valaistuilla kaduilla, täynnä ihmisten pelonsekaisia huutoja, jää mieleeni ikuisesti”.
Hän pelkäsi veljensä turvallisuuden puolesta, sillä myös veli oli tapahtumapaikalla. Nourhanin mieliala kohosi, kun hänen veljensä soitti myöhemmin. Huolimatta räjähdyksessä saaduista vammoista, Nourhanin veli kykeni tarjoamaan hänelle turvallisuuden tunnetta, ja helpottamaan hänen yksinäisyyttään.
Mutta toivo on katoavaista Gazassa. Seuraavana päivänä Nourhanin maailma kääntyi jälleen ylösalaisin, kun isku Al-Ahli Arab Hospitaliin tappoi satoja turvaa etsiviä ihmisiä.
“Selviytyminen on vain ensimmäinen askel”, hän sanoi. “Sodan arvet jäävät pysyviksi, vaikka Israelin ilmaiskut vaikenisivat”.
Asianajajana ja aktivistina Nourhan puolusti humanitaarista työtä, ympäristönsuojelua ja poliittisia uudistuksia. Hän on joutunut kohtaamaan karun tosiasian: asiat, joiden puolesta hän on taistellut, eivät kykene suojelemaan häntä eikä hänen kansaansa.
“Ne lait, joita olen opiskellut ja joiden puolesta taistelin, eivät voineet suojella meitä sodan kauhuilta – mutta vahvuutemme ja sitkeytemme ovat osoitus Gazan ihmisten kestävyyden puolesta”, hän sanoi. “Meidän on yhä toivottava kestävää rauhaa epätoivon keskellä.”
Artikkelikuva: WHO/Ahmed Zakot
Lue myös Amanin tarina Gazasta.