Unelmana tasa-arvo – UN Women Suomen jäsen Elina Multanen tietää, että järjestö luo pysyvää muutosta
Vuosi 2021 on UN Women Suomelle todella merkittävä, sillä toimintamme täyttää 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi päätimme kertoa jäsentemme tarinoita, sillä jäsenet ovat yhdistyksemme sydän: jokainen heistä vahvistaa UN Women Suomea ja seisoo virallisesti tasa-arvotyömme takana, mikä auttaa meitä toimimaan naisten ja tyttöjen puolesta myös tulevina vuosina. Kysyimme siis, millaisia ajatuksia heillä on tasa-arvosta ja UN Women Suomesta.
Tällä kertaa ääneen pääsee Elina Multanen – UN Women Suomen entinen toiminnanjohtaja, joka luotsasi yhdistystä vuosina 2010–2019.
”Sukupuolten tasa-arvo on ratkaisevan tärkeä ihmisoikeuskysymys, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla yhteiskuntien kehitykseen. Päätin hakeutua UN Women Suomen toiminnanjohtajaksi, koska mahdollisuus toimia tasa-arvon puolesta ja saada aikaan pysyvää muutosta tuntui mielestäni todella merkitykselliseltä – UN Women on maailmanlaajuinen, johtava YK-järjestö, joten sillä on vahva mandaatti ja se pystyy todella vaikuttamaan asioihin.
Suomi on maailman johtavia maita tasa-arvokysymyksissä, ja voimme vaikuttaa merkittävällä tavalla myös kansainvälisesti, muun muassa ottamalla johtoroolia UN Womenin työssä. UN Womenin koordinoima Generation Equality -kampanja on hyvä esimerkki tästä. Maailmanlaajuisen kampanjan tavoitteena on vauhdittaa tasa-arvon toteutumista erityisesti niillä osa-alueilla, joilla kehitys on ollut kansainvälisesti hidasta. Suomella on johtorooli kampanjaan kuuluvassa Teknologia ja innovaatiot -toimintaryhmässä.
Tasa-arvon edelläkävijänä Suomella on luonnollisesti vastuu huolehtia tasa-arvon toteutumisesta myös kotimaassa – meilläkin on yhä tehtävää sukupuolten tasa-arvon suhteen. Ongelmat liittyvät usein asenteisiin ja rakenteisiin, ja niihin tarvitaan muutosta. Toivoisin, että lähivuosina nähtäisiin tarvittava muutos esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi.
Tasa-arvon saralla on tietysti otettu viime vuosikymmeninä myös lukuisia edistysaskelia. 1980- ja 1990-luvuilta itselleni ovat jääneet erityisen hyvin mieleen muun muassa tasa-arvolain säätäminen sekä alle kolmevuotiaiden lasten subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon – pienen lapsen opiskelijaäitinä asia oli luonnollisesti tärkeä. 2000-luvulla Tarja Halosen valinta presidentiksi ensimmäisenä naisena oli merkittävä lasikaton murtaja, ja 2010-luvulta nostaisin esille esimerkiksi Istanbulin sopimuksen voimaansaattamisen, #metoo-liikkeen ja tasa-arvoisen avioliittolain. Viime vuosien positiivisiin kehityssuuntiin lukeutuvat myös sukupuolitietoisuuden vahvistuminen, yhteiskunnallisen keskustelun monipuolistuminen ja miesten vahvempi osallistuminen tasa-arvotyöhön.
Globaalilla tasolla edistystä on tapahtunut monella rintamalla: naisten poliittisten ja taloudellisten oikeuksien ja osallisuuden lisääntymisessä, syrjivien lainsäädäntöjen purkamisessa sekä monilla muilla osa-alueilla. Edistys ei ole kuitenkaan ollut tasaista, ja takapakkiakin on otettu. Esimerkiksi seksuaalioikeudet ovat kohdanneet vastustusta ympäri maailmaa.
UN Women Suomen jäsenyys on hyvä tapa vaikuttaa ja olla mukana yhdistyksen toiminnassa. Lisäksi koen, että jokainen meistä voi edistää tasa-arvoa päivittäisessä arjessaan – kaikki voivat haastaa sukupuolittuneita ajattelumalleja ja purkaa sukupuoliin kohdistuvia stereotypioita omassa elämässään ja toiminnassaan.”