YK:n CSW66: Naisten ja tyttöjen päätöksenteko ja johtajuus avainasemassa ilmastonmuutoksen ja luonnon katastrofien ehkäisemisessä

Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Comission on the Status of Women, CSW) 66. istuntoon osallistui Suomesta laaja valtuuskunta ministeri Thomas Blomqvistin johdolla. Kokouksessa korostettiin, että historialliset ja rakenteelliset tasa-arvoa jarruttavat käytännöt, kuten negatiiviset sosiaaliset normit, syrjivät lait ja säädökset sekä sukupuoleen liittyvät stereotypiat on pyrittävä poistamaan kiireellisesti.  

Maaliskuun loppupuolella New Yorkissa järjestetty kokous kesti kokonaisuudessaan kaksi viikkoa. Istunnossa tunnustettiin naisten ja tyttöjen tärkeä rooli muutoksentekijöinä erityisesti ympäristön suojelussa ja ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten torjunnassa. Kukin osallistunut jäsenvaltio hyväksyi yhteenvedot, joiden pohjalta ympäri maailman päättävissä asemissa olevat tahot voivat suunnitelmallisesti edistää naisten ja tyttöjen täysmääräistä ja tasa-arvoista osallistumista ilmastonmuutoksen haittavaikutusten vähentämiseen.  

“Toimikunnan tekemät sopimukset syntyvät aikana, jolloin maailma tarvitsee kipeästi johdonmukaisia ratkaisuja kriiseihin, joilla on vaikutuksia meihin kaikkiin. Nyt meillä on yksityiskohtaisia käytännön toimenpiteitä globaalin kestävyyden ja elpymisen edistämiseksi.

Tämän lisäksi meillä on yhteinen käsitys siitä, että nämä ratkaisut ovat riippuvaisia naisten ja tyttöjen osallistamisesta. Hyödynnetään siis tehtyä työtä, pannaan sopimukset välittömästi käytäntöön sekä viedään näitä päätöksiä eteenpäin kaikilla tärkeillä foorumeilla tulevaisuudessa. Mukaan lukien COP27”, totesi UN Womenin pääjohtaja Sima Sami Bahous.  

Kotien ja toimeentulon menetys, vesipula sekä koulujen ja terveydenhuollon vaurioituminen ovat esimerkkejä niistä suhteettomista vaikutuksista, jotka koskettavat naisia ja tyttöjä ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien seurauksena. 

Naiset ja tytöt kohtaavat erityisiä haasteita joutuessaan pakenemaan katastrofeja ja niiden vaikutuksia. Kun he joutuvat eroon tukiverkostoista, riski joutua väkivallan kohteeksi kasvaa, sekä pääsy työhön, koulutukseen ja välttämättömiin terveydenhuoltopalveluihin, kuten naistentautien ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluihin ja psykososiaalisen tuen piiriin heikentyy.  

Toimikunta ilmaisi huolensa siitä, että COVID-19-pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat pahentaneet ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutuksia, kuten köyhyyden lisääntymistä. Maailmanlaajuinen pandemia on lisännyt palkattoman hoivan ja kotityön kysyntää sekä samalla johtanut väkivallan lisääntymiseen.  

Lisäksi toimikunta kehotti koko YK:n järjestelmää jatkamaan jäsenvaltioiden tukemista sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi sekä naisten ja tyttöjen vaikutusvallan lisääntymiseksi ympäristö- ja luonnonkatastrofien vähentämiseen kohdistuvien poliittisten toimien ja hankkeiden valmistelussa.  

Vain puuttumalla esteisiin, jotka ovat naisten ja tyttöjen sosiaalisen ja taloudellisen aseman, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja toimeentulon parantamisen tiellä, on mahdollista puuttua muihinkin yleisiin ongelmiin. Universaalin terveydenhuollon ja laadukkaan opetuksen piiriin pääseminen, sukupuolittuneen väkivallan ehkäiseminen sekä naisten oikeuksia rajoittavan palkattoman työn, kuten kotitöiden ja hoivan tasapuolinen jakautuminen ovat kriittisen tärkeitä.  

Naisten ja tyttöjen täysmääräistä, tasa-arvoista ja merkityksellistä osallistumista ja vaikutusvaltaa tulisi hyödyntää

Kokouksen lopputulema oli selkeä: Naisten ja tyttöjen täysmääräistä, tasa-arvoista ja merkityksellistä osallistumista ja vaikutusvaltaa tulisi hyödyntää. Eteenkin erilaisten vähemmistöjen, kuten syrjäytyneiden naisten, alkuperäiskansoihin kuuluvien, iäkkäiden, vammaisten, syrjäisten maaseutu- sekä konflikti- ja katastrofialueiden naisten tiedon lisääminen ja äänen esiintuominen vaatii erityistoimia. Näiden ryhmien ääni on olennainen osa luonnonvarojen hallintaan, suojeluun, kestävään käyttöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä aloitteita ja hankkeita.  

Tiivistetysti ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien riskien vähentämiseen tähtäävissä aloitteissa on otettava huomioon seuraavat asiat:  

• Edistetään naisten ja tyttöjen täysimääräistä ja tasa-arvoista osallistumista ja johtajuutta luonnonvarojen hallinnan sekä ilmasto-, ympäristö- ja luonnonkatastrofeihin puuttuvien toimien tehostamiseksi. Naiset ja tytöt toteuttavat ilmasto- ja ympäristötoimia kaikilla tasoilla, mutta heidän ääntään, tahdonvoimaansa ja osallistumistaan on edelleen tuettava, resursoitava, arvostettava ja tunnustettava. 
• Laajennetaan tasa-arvoon perustuvaa rahoitusta laajasti ilmasto- ja ympäristötoimiin ja otetaan mukaan naisjärjestöt, yritykset ja osuuskunnat. Pariisin sopimuksen ja Glasgow’n ilmastosopimuksen sitoumusten mukaisesti, lieventämistä, sopeutumista sekä rahoituksen tarjoamista ja mobilisointia, teknologian siirtoa ja valmiuksien lisäämistä koskien, kehittyneiden maiden on mobilisoitava ja täytettävä velvoitteensa kehitysmaita ja pieniä saarivaltioita kohtaan. Lisäksi ilmastorahoituksen tulee olla entistä enemmän sukupuolet huomioon ottavaa, jotta voidaan vahvistaa naisten, nuorten sekä paikallisten ja syrjäytyneiden yhteisöjen ja heidän organisaatioidensa valmiuksia. 
• Vahvistetaan naisten valmiutta maatalous- ja elintarvikejärjestelmien, metsä- ja kalatalouden hoidon ja kestävän energian siirtymisen yhteydessä. Maaperä, metsät, kalastus ja valtameret ovat tärkeimpiä toimeentulon, sosiaalisen suojelun ja työllisyyden lähteitä erityisesti köyhyydessä eläville naisille ja tytöille. Yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet päästä käsiksi tärkeiden resurssien, kuten maan, veden, teknologian, teknisen neuvonnan ja tiedon pariin voivat parantaa elintarviketurvaa, ja lisätä uusiutuvaa energiaa sekä oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä järjestelmiä kaikille. 
• Tehostetaan sukupuolitilastojen ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen käyttämistä sukupuolen ja ympäristön välisessä yhteydessä sekä sukupuoleen reagoivien oikeudenmukaisten siirtymien edistämisessä. Tärkeässä roolissa ovat llmastonmuutosta, ympäristön tilan heikkenemistä ja katastrofiriskien vähenemistä koskevat tiedot ja sukupuolitilastot, erityisesti siitä näkökulmasta, joka ottaa huomioon sukupuoleen liittyvät erot ja haavoittuvaisuudet, lisäävät päättäjien kykyä kehittää ja hyväksyä tehokkaita, näyttöön perustuvia käytäntöjä ja hankkeita kaikilla tasoilla sekä lisätä naisten ja tyttöjen panosta ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. 

Kuten aiemminkin, CSW66 keräsi korkean tason osallistujia eri jäsenvaltioista, mukaan lukien kaksi valtion- ja hallitusten päämiestä, kolme varapresidenttiä ja 111 ministeriä. Kokous sisälsi 213 virtuaalista oheistapahtumaa, joita järjestivät jäsenvaltiot ja YK:n elimet, yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Lisäksi järjestettiin yli 800 kansalaisyhteiskunnan järjestämää virtuaalista kansalaisjärjestöjen tapahtumaa, jotka edistivät jatkuvaa vuoropuhelua keskeisten poliittisten päättäjien kanssa.  

Toimikunta mukaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, mukaan lukien nais- ja nuorisojärjestöjen, naisten oikeuksien puolustajien, naistoimittajien ja ammattiliittojen panos oli merkittävää naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa, ilmastonmuutoskontekstin huomioiden. Lisäksi toimikunta ilmaisi myös huolensa siitä, että edessä on yhä monia haasteita ja esteitä täysimääräiselle johtajuudelle ja osallistumiselle: rahoituksen vähenemistä, väkivaltaa, häirintää, uhkailua ja jäsenten fyysisen turvallisuuden vaarantumista. 

Suomi korosti sukupuolirakenteita uudistavaa lähestymistapaa

 ”Ilmastonmuutos on sukupuolikysymys. Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme varmistaa sukupuolinäkökulma kaikessa ilmasto-, ympäristö- ja katastrofijohtamispolitiikassa. Suomi korostaa sukupuolirakenteita uudistavaa lähestymistapaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tulee perustua sukupuolivaikutusten arviointiin”, Suomen yleispuheenvuoron pitänyt pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist kommentoi. 

Suomesta istuntoon ja oheistapahtumiin osallistui laaja valtuuskunta pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Blomqvistin johdolla. Valtuuskunnassa oli mukana muun muassa ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, tasa-arvoasiainneuvottelukunnan, eduskunnan sekä kansalaisjärjestöjen ja nuorison edustajia.  Suomelle kokoukseen osallistuminen on tärkeä kansainvälinen foorumi edistää ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ja naisten oikeuksien, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden -oikeuksien toteutumista. Suomi edistää neuvotteluissa sekä muussa vaikuttamistyössään kokonaisvaltaista lähestymistapaa naisten osallistumiseen.  

 

UN Women Suomi tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomi tukisi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista vahvasti niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi, olet mukana tukemassa vaikuttamistyötämme Suomessa! Lue lisää ja liity jäseneksi täällä. 

Voit lukea alkuperäisen englanninkielisen tiedotteen täältä.