Uhkauksilla ja vihaviesteillä yritetään työntää naiset pois poliittisen vaikuttamisen kentältä – Sisäministeri Maria Ohisalo: ”Feminismi ei ole keneltäkään pois”
Globaalilla tasolla naisten määrä korkeimmissa johtoasemissa on edelleen matala. Sisäministeri Maria Ohisalo pohtii haastattelussaan, toimivatko kiintiöt epäsuhdan tasa-arvoistamiseksi ja mitä feminismi merkitsee hänelle. Naisten etenemistä politiikan ja yhteiskunnan johtopaikoille estää edelleen häirinnän ja väkivallan uhka. Myös ministeri Ohisalo kertoo joutuneensa uhkaavien ja väkivallalla fantasioivien viestien kohteeksi.
Voit kuunnella sisäministeri Maria Ohisalon ajatuksia tasa-arvosta kokonaisuudessaan Generation Equality -podcastissa.
Koronakriisi on sysännyt sisäministeri Maria Ohisalon ja Marinin hallituksen poikkeuksellisen vaativaan tilanteeseen. Mediassa on nostettu esille, että naisten johtamissa maissa koronakriisiin reagointi on ollut parhaimmasta päästä.
Sisäministeri Maria Ohisalo kiittelee suomalaisia siitä, että he ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Ohisalo muistuttaa, että kriisitilannetta eivät ratkaise poliisit, rajavartijat, sairaanhoitajat tai lääkärit, vaan kaikkien ihmisten yhteinen panos.
“Tämä on kaikkien yhteinen puristus, jossa olemme tähän mennessä onnistuneet hyvin.”
Ohisalo ei usko, että päättäjien sukupuoli olisi tae menestykselle.
“Sitä se ei varmasti ole, mutta ehkä tämä kertoo yhteiskunnasta jotakin. Voimme ehkä ajatella, että korkealla yhteiskunnallisen tasa-arvon tasolla on jonkinlainen yhteys näiden kriisien hallitsemiseen. Se, että jokainen ihminen kokee osallisuutta yhteiskunnassa, voi vaikuttaa tilanteeseen jollakin tavalla.”
Naiset ovat yhä aliedustettuina kaikilla valtatasoilla
UN Womenin ja Parlamenttien välisen liiton (IPU) tuottamasta Women in Politics -julkaisusta käy ilmi, että vuonna 2020 alle 10 prosenttia maailman valtioista oli naisen johtamia ja että noin 75 prosenttia parlamenttien edustuspaikoista kuuluu miehille. Vuoden 2020 alussa maailmassa oli 193 pääministeriä, joista vain 12 oli naisia. Maailmalla on vielä pitkä matka valtioiden tasa-arvoiseen demokraattiseen edustukseen.
“Usein pohditaan, ovatko kiintiöt ratkaisu siihen, miten maailmaa saadaan muutettua, ja eikö pitäisi olla niin, että aina paras ehdokas pitäisi valita. Ajattelen, että kyllä paras ehdokas pitääkin valita. En kuitenkaan pidä uskottavana sitä, että naiset olisivat näin aliedustettuina liike-elämän tai politiikan johtopaikoilla, jos pätevin todella aina valittaisiin”, Ohisalo pohtii.
Ne eivät aina ole suoria uhkauksia, mutta sen rajoilla liikkuvia kommentteja, kuten fantasiointia siitä, millaista väkivaltaa minuun kuuluisi kohdistaa.
Ohisalon mielestä kiintiöt ovat välivaiheratkaisu, eivät lopullinen tavoite.
“Kiintiöt ovat työkalu matkalla kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, ja ne pakottavat meitä tarkastelemaan sitä, että epäsuhtaisia sukupuolijakoja on edelleen. Sellaista työkalua kannattaa käyttää niin kauan, kun osa ihmisistä ei ole riittävästi edustettuina.”
Asenteet haittaavat naisten vaikutusmahdollisuuksia
Tutkimusten mukaan liki 47 prosenttia naispoliitikoista Euroopassa kertoi saaneensa tappo-, raiskaus- ja väkivaltauhkauksia kautensa aikana. Tämä paljastaa vanhanaikaiset asenteet yhteiskuntamme rakenteissa. Naisen ääni koetaan paikoin uhkaavana. Tasa-arvoinen poliittinen vaikuttaminen voi olla mahdollista vasta, kun naisiin kohdistuvaan syrjintään ja häirintään puututaan ja vanhat asenteet murtuvat.
Ohisalo kertoo huomanneensa sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa liikehdintää, joka pyrkii rajoittamaan niitä tasa-arvosaavutuksia, joihin on jo päästy.
“Tätä liikehdintää nousee paikoista, joissa huomataan, että uudenlaisia ihmisiä tulee politiikan, vaikuttamisen ja liike-elämän johtajuuden kentille. Ehkä tämä herättää joissakin pelkoja, että muutos on jollakin tavalla pois niiltä, jotka ovat jo vallassa. Se saattaa aiheuttaa suorastaan vihamielistä ja jopa väkivaltaista vastustusta naisten oikeuksiin.”
Ohisalo kertoo saavansa väkivaltasävytteisiä viestejä harva se viikko.
“Ne eivät aina ole suoria uhkauksia, mutta sen rajoilla liikkuvia kommentteja, kuten fantasiointia siitä, millaista väkivaltaa minuun kuuluisi kohdistaa ja millaisia asioita minun pitäisi tehdä. Ne viestit tietysti tähtäävät siihen, että minua voitaisiin hiljentää ja työntää pois poliittisen vaikuttamisen kentältä.”
Tasa-arvoinen johtajuus nostaa tuottavuutta ja hyvinvointia
Kun johtajuus muuttuu aiempaa tasa-arvoisemmaksi, pystymme hyödyntämään päätöksenteossa erilaisia näkökulmia, joista koko väestö hyötyy laajamittaisesti. Moni asia yhteiskunnassa on suunniteltu normin mukaan, joka on tehty miehen näkökulmasta.
Tutkimusten mukaan keskimääräistä tasa-arvoisemmissa maissa lukutaito- ja koulutusprosentit ovat korkeampia, sosiaalisia ongelmia ja terveysongelmia sekä huumeidenkäyttöä on vähemmän ja lasten hyvinvointi on korkeampaa. Sen lisäksi mielenterveysongelmia, henkirikoksia ja konflikteja on vähemmän, sekä ihmisten elämänlaatu ja elinajanodote ovat parempia kuin epätasa-arvoisemmissa maissa.
Se, että feministit olisivat aina vain ja ainoastaan puhumassa naisten asioista, ei pidä paikkaansa.
Näissä maissa myös koko valtion talous on tasapainoisempi ja vauraampi kuin epätasa-arvoisemmissa maissa. Tasa-arvolla on näiden esimerkkien lisäksi lukemattomia positiivisia vaikutuksia yhteiskunnille ja niiden jäsenille.
“Meidän kannattaisi kiinnittää tällaisiin merkkeihin huomiota ja ajatella, että feminismi ei ole keneltäkään pois, vaan että sillä on paljon annettavaa tälle yhteiskunnalle”, Ohisalo kommentoi.
Ohisalo haluaa nostaa myös esille, että keskusteluissa tehdään turhan paljon vastakkainasettelua.
“Se, että feministit olisivat aina vain ja ainoastaan puhumassa naisten asioista ei pidä paikkaansa. Minä feministinä ainakin puhun sellaisesta yhteiskunnasta, jossa jokainen saa olla vapaa ja toteuttaa itseään niin vapaasti kuin haluaa kuitenkin viemättä sitä samaa vapautta muilta. Se on vapauden yhteiskunta, ja se ei ole keneltäkään pois, vaan nimenomaan jotakin lisää.”
Suomessa työelämän tasa-arvossa paljon parantamisen varaa
“Niin globaalilla tasolla kuin Suomessakin mielestäni tärkein tasa-arvokysymys on ihan selkeästi koulutuskysymys. Köyhyydestä irtaudutaan parhaiten kouluttautumisen avulla ja sillä, että koulutusmahdollisuudet ovat kaikille tarjolla”, Ohisalo sanoo.
Suomen tasa-arvotilanne on yllättävän huono siinä asiassa, että työmarkkinat ovat edelleen hyvin sukupuolittuneet.
“Se on erikoista sen takia, että Suomi on kuitenkin ollut edelläkävijä monissa muissa tasa-arvoasioissa. Meillä yhteiskunnan alat ja tietyt sektorit on hyvin vahvasti sukupuolittuneita, esimerkiksi insinöörit tai varhaiskasvatuksen ammattilaiset kärjistettyinä esimerkkeinä. Tätä kautta syntyvät toisaalta myös palkkaerot. Naisvaltaisilla hoiva-aloilla palkkoja ei olla kyetty nostamaan, mutta miesvaltaiset alat ovat pärjänneet palkkakeskusteluissa ja -neuvotteluissa paremmin”, Ohisalo sanoo.
“Työelämän tasa-arvo vaikuttaa siihen, miten näkymättömät vastuut jakautuvat. Esimerkkinä tästä on se, miten perheet tasapainottavat perhettä ja töitä sekä miten niissä jaetaan kotityöt. Tiedämme, että naisille kasautuu edelleen paljon hoivavastuuta miehiin verrattuna.”
Hallitus julkaisi kesällä 2020 intersektionaalisen tasa-arvo-ohjelman. Intersektionaalisuudessa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi myös muita ihmisen asemaan ja syrjintään liittyviä tekijöitä kuten sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta. Ohisalon mukaan intersektionaalisuuden avulla voidaan tunnistaa syrjiviä rakenteita.
“Enää ei puhuta vain sukupuolesta, vaan laajemmin erilaisista päällekkäisistä ja toisiaan läpileikkaavista tekijöistä, jotka saattavat syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnassa. Yhdenvertaista yhteiskuntaa ei onnistuta rakentamaan, jos näitä rakenteita ei tunnisteta.”
Ohisalo toteaa, että yhä useampien ihmisten innostaminen mukaan vaikuttamiseen on elinehto demokratioiden säilymiselle ja parhaiden mahdollisten päätösten tekemiselle kaikkialla.