Suomen 1325-verkosto tapasi opetusministeri Li Anderssonin: Naiset, rauha ja turvallisuus -työhön tarvitaan vahva sitoumus kaikilta politiikan aloilta

Suomen 1325-verkosto on aloittanut vaikuttamistyön Suomen sitouttamiseksi entistä vahvemmin Naiset, rauha ja turvallisuus -työhön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Verkosto tapasi opetusministeri Li Anderssonin ja peräänkuulutti myös opetus- ja kulttuuriministeriön tärkeää roolia YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman (1325) toimeenpanemiseksi.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman 1325, jonka tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen.

Suomen 1325-verkosto perustettiin vuonna 2006 kiirehtimään kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laatimista Suomessa. Verkosto on sittemmin osallistunut kaikkien Suomen toimintaohjelmien suunnitteluun, ja sillä on omat edustajansa ulkoasiainministeriön koordinoimassa 1325-toimintaohjelman seurantaryhmässä.

Verkosto valmistelee parhaillaan suosituksiaan Suomen neljättä Naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmaa varten. Uusi toimintaohjelma tulee linjaamaan Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -työn suuntaviivat ainakin seuraavalle neljälle vuodelle. Toimintaohjelman valmistelu kuuluu virallisesti ulkoministeriön vastuualueelle, mutta 1325-verkoston tavoitteena on vaikuttaa sen sisältöön ja olla osaltaan edistämässä vaikuttavan ja ihmisoikeusperustaisen toimintaohjelman luomista.

Uuden toimintaohjelman valmisteluun liittyen verkosto tapasi opetusministeri Li Anderssonin 17. syyskuuta, sillä myös opetus- ja kulttuuriministeriön sitoutuminen uuteen ohjelmaan sen laadinnan ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa on ensiarvoisen tärkeää.

Suomen 1325-verkoston tutkijajäsen ja Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen tieteenalavastaava Marjaana Jauhola nosti esiin suuren tarpeen aiheeseen liittyvälle tutkimustiedolle ja aiheen asiantuntijoille, jotta Suomi todella voi toimia Naiset, rauha ja turvallisuus -työssä suunnannäyttäjänä. Rahoitus- ja työllisyysnäkymät ovat teemaan liittyvän tutkimuksen kentällä huonot, ja Jauholan mukaan huolena on aivovuoto ulkomaille yliopistoihin, joissa tutkimuksen rahoitus ja resurssit ovat paremmat. Lisäksi on tarve löytää keinoja tukea sekä tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä konfliktialueiden yliopistojen ja tutkijoiden kanssa.

Verkoston ohjausryhmän jäsen, tutkijatohtori Jutta Hartikainen, nosti esiin esimerkiksi kotoutumisohjelmat ja tyttöjen silpomisen vastaisen työn.

“Koronan aiheuttaman nopean digitalisoitumisen myötä pakolaistaustaiset tippuvat pois kotoutumiskoulutuksista. Syinä voivat olla esimerkiksi heikot digitaidot ja digilaitteiden puute sekä kielitaidon ja/tai luku- ja kirjoitustaidon puute. Näitä haasteita on erityisesti naisilla. On sitäkin huolestuttavampaa, että kotoutumisaikaa on suunniteltu lyhennettäväksi nykyisestä kolmesta vuodesta vuoteen”, hän painotti.

“Kotoutumiskoulutukseen tulisi myös integroida silpomista ehkäisevää tiedotusta, jotta asenteisiin päästäisiin vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sensitiivisesti. Tyttöjä täytyy suojella silpomiselta myös Suomessa”, hän jatkaa.

Lisäksi hän nosti esiin, että rauhankasvatus, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus tulisi integroida opetusohjelmien sisään aina varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin.

Verkosto on toimittanut huomiot myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle, työministeri Tuula Haataiselle sekä sisäministeri Maria Ohisalolle. Naiset, rauha ja turvallisuus -työhön tarvitaan kaikkien ministeriöiden ja politiikan alojen vahva sitoumus.

Suomen 1325-verkosto on aiemmin suositellut ulkoministeriölle, että uudessa toimintaohjelmassa tulee esimerkiksi varmistaa parempi työn rahoituksen ja vaikuttavuuden seuranta, intersektionaalisen näkökulman huomioiminen, naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeuksien puolustaminen sekä vahvistaa toimintaohjelmaa vaikuttamisen välineenä kansainvälisillä areenoilla naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustamiseksi.

“On keskeistä, että tuleva Suomen kansallinen toimintaohjelma tunnistaa moniperustaisen syrjinnän ja perustuu intersektionaaliseen lähestymistapaan. Ainoastaan siten voidaan varmistaa, että esimerkiksi rauhanprosessiin osallistuu kaikenkattavasti yhteiskunnan eri jäsenet”, verkoston puheenjohtaja Elina Korhonen painottaa.

“Globaali liikehdintä ja hyökkäykset naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksia vastaan tulevat jatkumaan, ja siksi on erityisen tärkeää, että Suomi nostaa neljännessä kansallisessa toimintaohjelmassaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisen keskeiselle sijalle”, hän jatkaa.

Lisää verkoston jäsenten näkemyksiä uutta toimintaohjelmaa varten kuultiin verkoston tapaamisessa 11. elokuuta, ja verkosto täydentää vielä suosituksiaan. Seuraava verkoston tapaaminen aiheesta järjestetään 14. lokakuuta.

Suomen 1325-verkosto on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoa. Verkostoa hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan verkostoon ja tekemään vaikuttamistyötä naisten aseman parantamiseksi rauhanprosesseissa, hae mukaan lomakkeen kautta täältä. Verkosto toivottaa tervetulleeksi niin uudet järjestö-, tutkija- kuin yksittäiset asiantuntijajäsenetkin!

Liity mukaan Suomen 1325-verkostoon!

Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia