Neljän keksijänaisen tarina – Tiedätkö, kuka kehitti maailman ensimmäisen algoritmin?
Naisilla on ollut merkittävä rooli tietotekniikan keksintöjen kehittämisessä. Ada Lovelace, Grace Murray Hopper, Hedy Lamarr sekä Shirley Ann Jackson olivat kukin aikansa pioneereja. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet työstään ansaitsemaansa tunnustusta. On tärkeää kertoa heidän tarinansa ja muistuttaa, että teknologia-alalla on aina tarvittu tyttöjä ja naisia.
Ada Lovelace oli lahjakas matemaatikko ja häntä pidetään maailman ensimmäisen algoritmin kehittäjänä. Hän syntyi vuonna 1815 Lady Anne Isabellalle ja runoilija Lord Byronille. Vanhempien avioliitto oli myrskyisä ja he erosivat Adan ollessa pieni. Adan kasvatti pääosin hänen äitinsä, jonka ansiosta Ada sai hyvän koulutuksen.
Ada oli pienestä asti kiinnostunut erilaisista koneista ja yritti suunnitella esimerkiksi lentokoneen. Opiskellessaan matematiikkaa hän ystävystyi matemaatikko Charles Babbagen kanssa, jota hän ryhtyi avustamaan eräässä projektissa.
Babbage kehitti “analyyttistä konetta”, jonka suunnitelmia Ada ryhtyi ensin kääntämään. Babbage rohkaisi Adaa tekemään suunnitelmiin omia lisäyksiään.
Ada lisäsi suunnitelmiin omia laskelmia ja muistiinpanoja, jotka kolminkertaistivat tekstin. Adan muistiinpanojen pohjalta luotiin tapa ohjelmoida koneita matemaattisten kaavioiden avulla. Tätä kutsuttaisiin nykyään algoritmiksi. Adan muistiinpanot sisälsivät myös modernin tietokoneen edeltäjän.
Adan opettajat suhtautuivat häneen tympeästi ja jopa naisvihamielisesti. Eräs Adan opettajista oli sitä mieltä, ettei matematiikan opiskelu sovi naiselle. Hänen mielestään Adan sairastelukin johtui varmasti matematiikan opiskelusta ja häntä ärsytti Adan esittämät kysymykset.
Monet ovat yrittäneet kiistää Adan merkittävän työn, mutta vaikka analyyttisen koneen idea oli Babbagen, sen ohjelmointi on peräisin Adan muistiinpanoista.
Ada ei elinaikanaan päässyt nauttimaan ammatillisesta arvostuksesta ja kunnioituksesta sukupuolensa takia, mutta hänet tunnetaan nykyään alan arvostettuna pioneerina. Yhdysvaltain puolustusministeriö kehitti 1970-luvulla ohjelmointikielen, jonka he nimesivät Adaksi.
“Bugin” äiti ja tietokoneiden ohjelmointikielen kääntäjän keksijä
Grace Murray Hopper valmistui Yalesta vuonna 1930 ja pyrki armeijaan, jossa hänet kuitenkin torjuttiin hänen pienen kokonsa takia. Grace ei luovuttanut ja myöhemmin hän pääsi naisten reserviin.
Grace määrättiin tietotekniikkaprojektiin Harvardiin, jossa hän ohjelmoi Harvardin Mark 1 –tietokoneen. Harvard Mark 1 on maailman ensimmäinen elektroninen tietokone. Myöhemmin Grace oli kehittämässä UNIVAC 1:stä, joka on Yhdysvaltojen ensimmäinen kaupallisesti valmistettu tietokone.
UNIVAC-tietokonetta varten Grace kehitti työkalun, jolla tekstiä voidaan kääntää tietokonekoodiksi niin, että sen voi ottaa käyttöön useassa laitteessa ja koneessa.
Grace löysi kerran tietokoneen sisältä yöperhosen ja teippasi sen lokikirjaansa vitsaillen oikeasta “bugista”, eli ohjelmointivirheestä. Termi on sittemmin yleistynyt tämän johdosta.
Grace palkittiin maan korkea-arvoisimmalla teknologiamitalilla vuonna 1991. Grace eläköityi 79-vuotiaana, USA:n puolustusvoimien vanhimpana palveluksessa olevana upseerina.
Hollywood-tähti ja Wifin edeltäjän keksijä
Hedy Lamarr oli Hollywood -näyttelijä, joka keksi langattoman taajuushyppelyteknologian. Toisen maailmansodan aikaan Hedy pani merkille, että ulkopuoliset pystyivät sabotoimaan radio-ohjelmoituja torpedoja.
Hedy sai siitä idean kehittää taajuushyppelysignaalin, jota ei pystyttäisi jäljittämään tai häiritsemään. Hän kehitti teknologian yhdessä ystävänsä George Antheilin kanssa ja keksintö patentoitiin vuonna 1942. Hedyn kehittämä teknologia on toiminut pohjana esimerkiksi Wifin, GPS:n ja Bluetoothin kehittämiselle.
Hedyn uralta ei puuttunut haasteita. Hän meni nuorena naimisiin kontrolloivan miehen kanssa, jota hän kuvasi “absoluuttiseksi monarkiksi”. Hedy koki olevansa hänelle pelkkä nukke ja esine. Mies pyrki estämään Hedyä etenemästä näyttelijän urallaan, jonka vuoksi Hedy lopulta pakeni avioliitostaan naamioitumalla kotiapulaiseksi.
Hedy matkusti ensin Pariisiin ja sen jälkeen Yhdysvaltoihin, jossa hän loi menestyksekkään uran näyttelijänä. Yksi hänen tunnetuimmista elokuvistaan on Samson ja Delilah (1949).
Langaton taajuushyppelyteknologia otettiin käyttöön ja saavutti tunnustusta vasta patentin vanhennuttua, jonka takia Hedy ei ikinä ansainnut rahaa keksinnöllään. Hedy oli koko elämänsä ajan visionääri ja vielä viimeisinä vuosinaankin kehitti erilaisia keksintöjä.
Shirley Ann Jackson – lasikaton murtaja
Fyysikko Shirley Ann Jacksonin televiestintään keskittyvä tutkimus auttoi näppäimellisen lankapuhelimen, kannettavan faksin, valokuitukaapelin, soittajan tunnistuksen sekä koputus-ominaisuuden keksimisessä.
Hän on toinen kahdesta ensimmäisestä mustasta amerikkalaisesta naisesta, jotka saivat tohtorinarvon fysiikasta. Shirley Ann valmistui tohtoriksi MIT:stä vuonna 1973.
Shirley Ann on aktiivisesti työskennellyt mustien ja tieteen parissa työskentelevien naisten aseman parantamiseksi. Kandin jälkeen Shirley Annille olisi tarjottu opiskelupaikkaa Brownissa, Harvardissa sekä Chicagon yliopistossa, mutta hän päätti jäädä opiskelemaan tohtoriksi MIT:ssä. Hän halusi tällä tavalla rohkaista muitakin afroamerikkalaisia opiskelemaan MIT:ssä.
Shirley Ann on saanut työstään laajaa tunnustusta. Presidentti Barack Obama nimitti Shirley Annin Yhdysvaltain presidentin tieteen ja teknologian neuvostoon vuonna 2009. Obama myös myönsi hänelle tieteen ja tekniikan mitalin vuonna 2016. Time-lehti kutsui Shirley Annia “ehkäpä ylivoimaisimmaksi roolimalliksi tieteenalan naisille”.
Shirley Ann Jacksonin kuva: Rensselaer Polytechnic Institute, lisenssi CC BY-SA 4.0
Kuvaa on muokattu.