Jaha Dukureh: “Niin kauan kuin olen elossa, herään joka ikinen päivä ja huudan maailmalle, että naisten sukuelinten silpominen on väärin ja että lapsiavioliitto ei eroa raiskauksesta.”

Puolusta naisten oikeuksia ympäri maailmaa

Jaha Dukureh, UN Womenin hyvän tahdon  lähettiläs Afrikassa, puhuu Liberiassa 21. marraskuuta 2022. Kuva: UN Women/Nurudeen Sanni

Jaha Dukureh on UN Womenin hyvän tahdon lähettiläs Afrikassa. Tunnettu aktivisti on itse selvinnyt sukuelinten silpomisesta ja lapsiavioliitoista. Jaha matkusti 19.-27. marraskuuta 2022 Liberiaan tukemaan Liberian hallitusta sen pyrkimyksissä poistaa kaikki naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muodot, mukaan lukien naisten sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen kaltaiset haitalliset käytännöt.

Minut silvottiin, kun olin viikon ikäinen. Olen ollut lapsimorsian kahdesti elämässäni. Ensimmäisellä kerralla, kun minut naitettiin, olin 15-vuotias. Minunlaiseni tytöt eivät yleensä selviä näin pitkälle.

Yksi elämäni suurimmista kunnianosoituksista on ollut nimitys UN Womenin hyvän tahdon lähettilääksi Afrikkaan. Tämä työ merkitsee minulle paljon. Se on elämäni ja intohimoni. Kyse on tyttäreni tulevaisuudesta ja maanosamme tyttöjen tulevaisuudesta.

Pelkästään kotimaassani (Gambiassa) yli 77 prosenttia naisista on jo joutunut sukuelinten silpomisen kohteeksi. Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että yli 200 miljoonaa nykyisin elossa olevaa tyttöä ja naista ovat läpikäyneet sukuelinten silpomisen.

Joka vuosi yli 600 miljoonaa tyttöä ympäri maailmaa pakotetaan naimisiin vastoin tahtoaan. Kun tytöille tehdään näin, käytännössä toiselle ihmiselle annetaan lupa raiskata tyttö yhä uudelleen ja uudelleen.

Sadat miljoonat tytöt ovat käyneet läpi samoja asioita kuin minä, mutta he eivät koskaan saa tilaisuutta tai foorumia seisoa ihmisten edessä ja kertoa tarinaansa ja tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ei ole helppoa tulla jakamaan tarinaani yhä uudelleen ja uudelleen, mutta minusta tuntuu, että jonkun on tehtävä se. Emme voi vain tuoda ratkaisuja ja odottaa muutosta. Muutosta on johdettava ihmisten, joilla on elettyä kokemusta, jotka voivat nousta seisomaan ja sanoa, että vastustamme tätä tästä syystä. Koska tiedämme, miltä se tuntuu, ja olemme käyneet sen läpi.

Tämän takia kun tilanne käy vaikeaksi ja haluan luovuttaa, en todellakaan voi tehdä sitä, koska tiedän, että jos luovutan, seuraavan tytön on vaikeampi nousta ylös.

Niin kauan kuin olen elossa, herään joka ikinen päivä ja huudan maailmalle, että naisten sukuelinten silpominen on väärin, ja huudan maailmalle, että lapsiavioliitto ei eroa raiskauksesta. Meillä kaikilla on moraalinen velvollisuus varmistaa, että naisiin kohdistuva väkivalta loppuu. Voimme tehdä sen vaikuttamistyön avulla. Voimme tehdä sen henkilökohtaisen työn kautta. Emme voi vaieta.

Meidän on varmistettava, että tuemme yhteisöjä, jotta ne voivat itse johtaa muutosta. Sillä jos teemme jotain muuta kuin laitamme yhteisöt johtamaan muutosta itse, 20 tai 30 vuoden kuluttua olemme jälleen samoissa yhteisöissä puhumassa naisten sukuelinten silpomisen lopettamisesta, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta ja kaikista näistä asioista, joista olemme puhuneet vuosikymmeniä.

Juuri nyt on ratkaisevan tärkeää antaa valta takaisin yhteisöjen käsiin ja etsiä erilaisia, parempia tapoja rakentaa hyvinvointia. Usein pidämme naisten sukuelinten silpomista ja muita sen kaltaisia asioita vakiintuneina perinteisinä käytäntöinä. Voimme muuttaa tätä vain, jos työskentelemme käsi kädessä yhteisöjen johtajien kanssa, jotka ymmärtävät perinteemme ja ymmärtävät, että perinne ei ole staattinen. Kulttuurit muuttuvat.   Meillä on paljon perinteitä, mutta kun ymmärrämme yhteisönä, että kaikki nämä perinteet eivät ole meille hyväksi, jätämme ne taaksemme. Nyt on aika varmistaa, ettei yksikään tyttö, ei vain Afrikassa vaan kaikkialla maailmassa, enää kärsi sukuelinten silpomisen seurauksena.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy tällä mantereella edelleen, koska naisilla ei ole taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia. Emme voi lopettaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ennen kuin naiset ansaitsevat omaa rahaa.

Sitoudun Liberian kansalle ja hallitukselle siihen, että olen käytettävissä ja teen kanssanne yhteistyötä varmistaakseni, että muilta mailta saamiamme opetuksia voidaan ottaa huomioon Liberiassa, jotta emme menetä mitään. Kaikki voittavat. Me pysymme vahvoina. Nostamme naiset pois köyhyydestä.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin englanniksi 12.12.2022 ja on luettavissa täällä.