YK:n pääsihteerin raportti: naisten asema vaarassa huonontua väkivaltaisten konfliktien lisääntyessä
Väkivaltaisten konfliktien lisääntyessä ja naisten oikeuksien ottaessa takapakkia Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma (1325) on kauempana tavoitteidensa saavuttamisesta kuin koskaan aiemmin. Tämä käy ilmi YK:n pääsihteerin uusimmasta raportista, joka julkaistiin YK:n turvallisuusneuvoston järjestämän avoimen keskustelun yhteydessä 20. lokakuuta. Keskusteluun osallistui myös UN Womenin pääjohtaja Sima Sami Bahous.
“Useiden sukupolvien työ naisten oikeuksien puolesta on ottamassa takapakkia lisääntyvien turvallisuusuhkien takia. Väkivaltaiset konfliktit, siirtolaisuus, maailmanlaajuisen pandemian seuraukset ja kasvava ilmastohätä vaativat suurimman hinnan naisilta.”
YK:n pääsihteerin uusin raportti julkaistiin New Yorkissa YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, Rauha ja Turvallisuus -kokouksessa. Keskustelun aiheena oli naisten kestävyyden ja johtajuuden vahvistaminen keinona saavuttaa rauha aseellisten ryhmittymien turmelemilla alueilla. Kokoukseen saapuivat puhujiksi YK:n varapääsihteeri Amina Mohammed, UN Womenin pääjohtaja Sima Sami Bahous ja Zan Times -lehden päätoimittaja Zahra Nader Afganistanista.
Useissa maissa väkivaltaiset ääriryhmät ja sotilaalliset toimijat ovat ottaneet vallan väkisin ja kumonneet sukupuolten tasa-arvoa koskevat sitoumukset. Ääriryhmät ja sotilaalliset toimijat vainoavat naisia sen vuoksi, että naiset puhuvat ääneen, tai yksinkertaisesti sen vuoksi että he ovat sukupuoleltaan naisia. Yksi äärimmäisistä tapauksista naisten ja tyttöjen oikeuksien taantumisessa on Afganistanissa, jossa talebanit ovat muun muassa sulkeneet tyttöjen toisen asteen koulut, kieltäneet naisia näyttämästä kasvojaan julkisesti ja rajoittaneet naisten oikeutta poistua kodeistaan.
Sima Bahous keskittyi puheessaan kolmeen merkittävään aiheeseen, jotka nousivat esille raportista: naisten rauhanneuvotteluihin osallistumisen takaaminen, naisten ihmisoikeuksia puolustavien suojeleminen ja tukeminen sekä rahoituksen näkyvyyden varmistaminen naiset, rauha ja turvallisuus -työhön.
“Olemme todella kaukana siitä, missä meidän pitäisi olla näiden kolmen aiheen osalta”, painotti Bahous puheessaan.
On paljon näyttöä siitä, että rauhansopimukset ovat kestävämpiä, kun naiset ovat mukana neuvotteluissa. Naisten osuus rauhanneuvotteluissa on kuitenkin laskussa: YK:n johtamissa rauhanprosesseissa vuonna 2021 naisten edustus oli 19 prosenttia, kun edeltävänä vuonna 2020 se oli 23 prosenttia. Muissa kuin YK:n johtamissa prosesseissa oli vielä selvempää aliedustusta. Myös rahalliset sotilaalliset menot ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, ja samaan aikaan konflikteista kärsivien maiden naisten oikeuksia ajavien järjestöjen rahoitus on vähentynyt.
Samaan aikaan eri puolilla maailmaa väkivalta ja hyökkäykset naispuolisia ihmisoikeuksien puolustajia vastaan ovat kasvussa, ja todellisten tapausten määrän on arveltu olevan paljon suurempi. Raportissa kerrotaan monista äärimmäisen huolestuttavista tapauksista, joissa naisten oikeuksia puolustaneiden aktivistien kimppuun on hyökätty ympäri maailmaa ja uhkailtu väkivaltaisesti, sekä myös valitettavasti heidän kuolemistaan. Esimerkiksi jo pelkästään Kolumbiasta raportoitiin vuonna 2021 YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimistolle OHCHR:lle useita naisten oikeuksia puolustaneiden aktivistien kuolemia ja heihin kohdistuneita hyökkäyksiä.
Bahous nosti puheessaan esille muun muassa kolumbialaisen Daniela Soton tapauksen. Daniela Soto on alkuperäiskansojen naisten oikeuksien puolustaja Kolumbiasta, joka on puolustanut ja vaikuttanut ihmisoikeuksien puolesta teini-ikäisestä lähtien. Viime toukokuussa aseistautuneet siviilit ampuivat Sotoa kahdesti vatsaan. Hän kuitenkin selvisi iskusta hengissä ja puhui viisi kuukautta myöhemmin YK:n turvallisuusneuvostossa tuoden huomiota Kolumbiassa jatkuvasti tapahtuviin alkuperäiskansojen naisten oikeuksien puolustajien murhiin.
Raportin mukaan Jemenissä puolestaan sotivat osapuolet jatkoivat poliittisesti aktiivisten naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vainoamista. Syyrialaiset aktivistit ovat kertoneet kollegoidensa pohtineen itsemurhaa, kun heistä on levitetty väärennettyjä kuvia heidän perheilleen. Sudanissa monet naiset ovat joutuneet väkivallan, mielivaltaisten pidätysten sekä vangitsemisen kohteiksi heidän osallistuttuaan vallankaappauksen jälkeisiin mielenosoituksiin. Afganistanissa monia aktivisteja on pidätetty tai ahdisteltu ja useita on murhattu tai kadonnut. Myanmarissa armeija murhasi satoja naispuoleisia protestoijia mukaan lukien naisten ihmisoikeuksien puolustajia, yliopisto-opiskelijoita, sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajia, toimittajia ja vaikuttajia. Yleisesti ottaen naiset joutuvat paljon todennäköisemmin kuin miehet seksuaalisen väkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan uhreiksi, sekä sanallisen väkivallan, seurannan ja verkkoväkivallan urheiksi. Puhuttaessa seksuaalioikeuksien ja lisääntymisterveyden puolustajien kohtaamasta väkivallasta, he joutuvat kohtaamaan poikkeuksellista leimautumista ja väkivaltaa, sillä heidän työnsä katsotaan usein uhkaavan perinteisiä sosiaalisia ja sukupuolinormeja.
Julkaistussa raportissa tuodaan esiin joitakin suosituksia siitä, miten naiset, rauha ja turvallisuus -työtä voitaisiin parantaa, kiinnitetään erityistä huomiota naisten ihmisoikeuksia puolustavien parempaan suojeluun esimerkiksi antamalla heille johdonmukaista, näkyvää ja selkeää poliittista tukea. Muita raportissa esitettyjä suosituksia ovat naisten osallisuuden ja osallistumisen edistäminen kaikilla rauhan osa-alueilla, mikä tarjoaa tien kestävään rauhaan ja konfliktien ehkäisyyn.
”UN Women tekee osansa haasteista huolimatta. Aiomme myös tehdä niin jatkossakin. Kaksinkertaistamme panoksemme naisten johtajuuden ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen puolesta sekä sukupuolten tasa-arvon entistä tehokkaamman integroimisen humanitaariseen työhön” Sima Bahous.
Suomen 1325-verkosto on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoa. Verkostoa hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan verkostoon ja tekemään vaikuttamistyötä naisen aseman parantamiseksi rauhanprosesseissa, pääset lukemaan lisää ja liittymään täältä.