Suomen rooli tasa-arvon puolestapuhujana korostuu nykyisessä maailmantilanteessa – presidenttiehdokkaat edistäisivät naisten osallisuutta rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin moninaisin tavoin
Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston presidentinvaalipaneelissa keskusteltiin ehdokkaiden omista kokemuksista naiset, rauha ja turvallisuus -teeman parissa, miten he presidenttinä edistäisivät naisten osallisuutta rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin sekä millaisia vaikutuksia nykyisellä maailmanpoliittisella tilanteella on naiset, rauha ja turvallisuus -agendaan.
Katso koko vaalipaneeli YouTubesta.
UN Women Suomen koordinoima Naiset, rauha ja turvallisuus -asiantuntijaverkosto järjesti virtuaalisen presidentinvaalipaneelin 13.12.2023. Paneeliin osallistuivat ehdokkaat Mika Aaltola, Li Andersson ja Sari Essayah, ja videotervehdyksen tilaisuuteen lähettivät Olli Rehn, Alexander Stubb sekä Jutta Urpilainen.
Presidenttiehdokkaat ovat kokeneita toimijoita ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Tilaisuuden ensimmäisessä osiossa ehdokkaat kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan paneelikeskustelun teemasta.
Sukupuolten tasa-arvo, naisten oikeudet ja feminismi ovat olleet Li Anderssonin uraa ohjaavia teemoja. Hän näkee ne oleellisena ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, kestävälle kehitykselle, konfliktien ennaltaehkäisylle sekä kestävälle rauhalle. Opetusministerinä Andersson panosti koulutuksen merkitykseen Suomen kehitysyhteistyössä, millä on myönteisiä vaikutuksia konfliktien ennaltaehkäisyyn sekä naisten ja tyttöjen asemaan.
Euroopan Parlamentin ihmisoikeus- ja naistenoikeuskysymysten parissakin työskennellyt Sari Essayah kertoi Helvi Sipilän inspiroineen hänet liittymään UN Women Suomea edeltäneen UNIFEM-järjestön jäseneksi ja sitä kautta tutustuneensa YK:n päätöslauselmaan 1325 (naiset, rauha ja turvallisuus). Essayah kertoi myös todistaneensa, miten haitallisia äkilliset kehitysyhteistyövarojen leikkaukset Sipilän hallituskaudella olivat ja miten luottamus suomalaisiin toimijoihin rakoili sen seurauksena.
Ulkopoliittisen instituutin johtajana Mika Aaltola korosti sekä naisten lukumäärän kasvattamisen tärkeyttä Ulkopoliittisessa instituutissa omalla johtokaudellaan että naisnäkökulman huomioimista tutkimuksessa. Aaltola totesi myös, että Suomen rahoittaessa johdonmukaisesti esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenia, Suomi saa samalla tärkeää poliittista pääomaa ja näkökulmiaan kuuluviin järjestön toiminnassa.
Alexander Stubb kertoi ulkoministerikautensa olleen tärkeä murroskohta sukupuolijakaumalle diplomatiassa. Stubbin ulkoministerikaudella luotiin myös Suomen ensimmäinen naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma. Olli Rehn muisteli kokemuksiaan EU:n laajennuskomisaarina ja tuolloin erityisesti Srebrenican kansanmurhassa murhattujen miesten leskien kertomukset vaikuttivat häneen syvästi.
Entisenä rauhanvälityksen erityislähettiläänä Jutta Urpilainen kertoi paneutuneensa naisten rooliin rauhanvälittäjinä ja hän toimii myös Suomen naisrauhanvälittäjäverkosto jäsenenä.
Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman edistäminen Suomessa ja maailmalla
Maaliskuussa 2023 julkaistu Suomen neljäs kansallinen naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma ohjaa naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin sekä kotimassa että maailmalla. Ehdokkaat kertoivat, miten he toteuttaisivat toimintaohjelmaa.
Essayah korosti erityisesti urapolkujen rakentamista kansainvälisiin tehtäviin suomalaisille asiantuntijanaisille sekä työn ja perheen yhteensovittamisen merkitystä.
Ikäluokkien pienentyessä Aaltolan mukaan on tärkeää, että kutsunnat laajennetaan koskettamaan kaikkia. Hän mainitsi myös ihmisoikeusrikkomusten tutkimisen konflikteissa korostaen erityisesti Isisin uhreiksi joutuneiden jesidinaisten asemaa ja tekijöiden saattamista vastuuseen.
”Kaikki lähtee siitä, miten tietoista ja määrätietoista tasa-arvopolitiikkaa olemme valmiita tekemään niin Suomessa kuin kansainvälisillä foorumeilla ja kahdenvälisesti”, Andersson toteaa.
Andersson toi esille, että urapolkujen rakentaminen miesvaltaisille aloille pitää sisällään myös epäkohtiin, kuten seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen, puuttumisen. Hän totesi myös, että naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia haastavan anti-gender-liikkeen vahvistuessa Suomen ääni rohkeana tasa-arvon puolustajana on erityisen tärkeä. Lisäksi hän mainitsi Suomen rahoituksen tärkeyden nais- ja perhesuunnittelujärjestöille.
Urpilainen tekisi presidenttinä yhteistyötä naisrauhanvälittäjäverkoston ja rauhanvälityskeskuksen kanssa ja pitäisi naiset, rauha ja turvallisuus -teemaa esillä kansainvälisissä yhteyksissä.
”Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” on mielestäni yksi YK:n tärkeimmistä päätöslauselmista”, Alexander Stubb toteaa.
Stubb korostaa naisten osallistumisen lisäämistä rauhanvälityksessä sekä rauhanturvaamisessa, joissa naisten osuus on alhainen.
Maailmanpoliittisen tilanteen vaikutus naiset, rauha ja turvallisuus -työhön
YK:n pääsihteerin tämänvuotisessa naiset, rauha ja turvallisuus -raportissa mainitaan demokratian rapautumisen tasa-arvoa heikentävistä vaikutuksista, naisjärjestöjen rauhoituksen niukkuudesta, kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisesta sekä naisten vähäisestä osallistumisesta rauhanprosesseissa ja rauhanoperaatioissa. Ehdokkaat kertoivat nykyisen geopoliittisen tilanteen vaikutuksista naiset, rauha ja turvallisuus -agendan toteutumiselle.
Aaltola korosti demokratian eroosion olevan yhteyksissä patriarkaalisiin hallintomalleihin, maskuliiniseen johtajaihanteeseen sekä naisten oikeuksien heikkenemiseen.
”Paine taantumaan kasvaa ja näinä hetkinä Suomen on kyettävä säilyttämään panostuksensa tyttöjen ja naisten asemaan pitkäjänteisesti”, Aaltola toteaa.
Essayah painotti Afganistanin naisten vaikeaa tilannetta ja erityisesti niiden naisten asemaa, jotka olivat länsimaisten järjestöjen palveluksessa ja joiden henki on nyt uhattuna.
”Maailman huomio riittää usein vain yhteen polttopisteeseen. Monet konfliktit jäävät unholaan, kuten Afganistanin valtava kriisi”, Essayah kiteyttää.
”Vaikka maailman huomio kiinnittyy yhteen kriisiin, niin harvoin mietitään kriisin sukupuolittuneita vaikutuksia. Siksi on tärkeää, että kansainväliset organisaatiot tuottavat sukupuolianalyyseja”, keskustelun moderaattorina toimiva Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston asiantuntijajäsen Cecilia Pellosniemi lisää.
Andersson nosti esille Iranin tilanteen, jossa erityisesti nuoret tytöt ovat haastaneet hallintoa ja puolustaneet omaa kehollista itsemääräämisoikeuttaan. Hän huomautti myös kansainvälisen yhteisön uskottavuuden olevan koetuksella Gazan tilanteen osalta ja painotti pysyvän tulitauon välttämättömyyttä. Andersson muistutti, että suurin osa uhreista on ollut naisia ja lapsia.
Urpilainen korosti erityisesti naisrauhanvälittäjien roolia konfliktien ratkomisessa. Stubb ja Rehn molemmat painottivat naisten haavoittuvaista asemaa konflikteissa, kuten Ukrainan ja Gazan tilanteet osoittavat.
”On tärkeää, että emme puhu naisista pelkästään väkivallan ja konfliktien uhreina, vaan aktiivisina toimijoina rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä”, Cecilia Pellosniemi muistuttaa.
“Naisten on vaikea osallistua tasavertaisina toimijoina rauhanrakennukseen, jos heidät nähdään vain väkivallan uhreina.”
Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston puheenjohtaja Elina Korhonen toivoi presidenttiehdokkaiden pitävän naiset, rauha ja turvallisuus -teemoja esillä myös muissa presidentinvaalikeskusteluissa. Myös hän alleviivasi Suomen tärkeää roolia naiset, rauha ja turvallisuus -teemojen puolestapuhujana, sillä teemoihin kohdistuu kansainvälisesti vahvaa vastustusta.
Tilaisuuden mahdollistivat seuraavat Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston jäsenjärjestöt Amnesty Internationalin Suomen osasto, CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation, Demo Finland, Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja UN Women Suomi.
Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on vuonna 2006 perustettu avoin kansalaisyhteiskuntaverkosto, jonka tarkoitus on edistää naiset, rauha ja turvallisuus -teemoja Suomessa. Verkostoon kuuluu yli 25 järjestöjäsentä ja yli 160 tutkija-, asiantuntija- ja henkilöjäsentä. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi.
Tutustu tietopakettiin Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda – mitä ja miksi?
Katso koko presidentinvaalipaneeli: