Verkkoturvallisuuden perusteet: mitä jokaisen naisen ja tytön tulisi tietää

Digitaalisen maailman piti tarjota yhteyttä ja voimaantumista – mutta miljoonille naisille siitä on tullut metsästysalue.

Koulutytöt kamppailevat heistä tehdyistä tekaistuista alastonkuvista, joita leviää sosiaalisessa mediassa. Naispuoliset yritysjohtajat joutuvat yhä useammin deepfake-videoiden ja koordinoitujen häirintäkampanjoiden kohteiksi. Julkisuudessa olevat naiset kohtaavat valtavia määriä väkivaltaa: joka neljäs naistoimittaja ja joka kolmas naisparlamentaarikko maailmanlaajuisesti saa verkossa fyysisen väkivallan uhkauksia, mukaan lukien kuolemanuhkauksia.

Eri elämät, eri kontekstit, sama kaava. Tämä on digitaalista väkivaltaa – yksi nopeimmin kasvavista sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoista, joka leviää yli rajojen ja alustojen ja uhkaa naisia ja tyttöjä kaikkialla – verkossa ja sen ulkopuolella.

Digitaalinen väkivalta ei jää vain verkkoon

Asiantuntijoiden mukaan ongelma on valtava: 16–58 prosenttia naisista maailmanlaajuisesti kertoo kokeneensa verkkoväkivaltaa tai -häirintää, ja uudet teknologiat kuten tekoäly pahentavat tilannetta. Kuvapohjainen väkivalta kasvaa räjähdysmäisesti, ja arviolta 90–95 prosenttia verkon deepfake-sisällöistä esittää naisia seksualisoiduissa tilanteissa.

Väkivalta ei jää vain verkkoon. Digitaalinen väkivalta voi murentaa mielenterveyden, tuhota ihmissuhteita ja romuttaa uran sekunneissa. Se voi myös siirtyä reaalimaailmaan, eskaloituen vainoamiseksi tai fyysiseksi väkivallaksi – jopa kuolemaksi. Digitaalinen väkivalta vaientaa naisia ja tyttöjä, joiden pitäisi voida puhua vapaasti.

UN Women varoittaa, että tämä naisiin kohdistuvan väkivallan uusi rintama voimistuu nopeasti. Sen tunnistaminen ja pysäyttäminen on kiireellistä. Samalla kun tekijöiden ja digitaalista väkivaltaa mahdollistavien, mainostavien ja siitä hyötyvien teknologiayritysten on kannettava vastuunsa, naiset ja tytöt tarvitsevat myös tietoa ja työkaluja tunnistaakseen väkivallan merkit, suojautuakseen siltä ja ottaakseen digitaalisen tilan omakseen.

Mitä digitaalinen väkivalta on?

Digitaalinen väkivalta (tai teknologian mahdollistama naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta) kattaa laajan kirjon väkivaltaisia tekoja. Se voi näyttäytyä esimerkiksi näin:

• Verkkohäirintä ja kybervainoaminen: toistuvat, ei-toivotut viestit, ”cyber-flashing”, salakuvat, valvonta kuten sijainnin seuraaminen tai toiminnan tarkkailu.
• Kuvapohjainen väkivalta ja deepfaket: yksityisten kuvien jakaminen ilman suostumusta tai tekoälyn avulla tuotettu seksuaalinen sisältö, jossa kuvia manipuloidaan (morphing, splicing, päällekkäisyys). Näitä kutsutaan joskus kostopornoksi.
• Väkivaltainen pornografia: seksuaalista aggressiota ja sukupuolittunutta väkivaltaa esittävät pornografia-aineistot, jotka ovat laajasti saatavilla ja normalisoivat väkivaltaa naisia ja tyttöjä kohtaan.
• Trollaus, uhkaukset ja kiristys: solvaavat kommentit, joiden tarkoitus on hiljentää tai pelotella, sukupuoleen perustuva vihapuhe, uhkaukset jakaa henkilökohtaisia tietoja, kuvia tai videoita.
• Digitaalinen parisuhdeväkivalta: sovellusten tai sosiaalisen median käyttäminen kumppanin kontrolloimiseen, painostamiseen tai eristämiseen.
• Verkossa tapahtuva groomaaminen: digitaalisten alustojen kautta luotu luottamussuhde – usein alaikäisen kanssa – seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan tarkoituksessa.
• Doxxaus: henkilökohtaisten tietojen julkaiseminen verkossa vahingoittamisen tai pelottelun tarkoituksessa.
• Henkilöllisyyden kaappaus: esiintyminen toisena henkilönä tai tekaistujen profiilien luominen.
• Pääsyn kontrollointi: naisen pääsyn rajoittaminen tai valvonta yhteisiin laitteisiin, internetiin tai virranlähteisiin.

Mitkä ovat digitaalisen väkivallan seuraukset?

Manilasta Mexico Cityyn, Nairobista New Yorkiin, naiset ovat digitaalisen väkivallan etulinjassa. Se voi tapahtua maaseudulla tai kaupungeissa, kaikissa tuloluokissa. Nimettömistä uhkauksista läheisen harjoittamaan kontrolliin – muodot vaihtelevat.

Esimerkiksi pienituloisissa tai maaseutuympäristöissä elävät naiset jakavat usein laitteita muiden kanssa tai ovat riippuvaisia muista puhelimen, tietokoneen tai internetin käytössä. Näissä tilanteissa tekijät voivat rajoittaa tai seurata laitteiden käyttöä ja hyödyntää rajallista digiosaamista taloudellisen ja digitaalisen väkivallan tekemiseen.

Kohteet ovat tuttuja: nuoret naiset, poliitikot, toimittajat, naisoikeuksien puolustajat ja aktivistit joutuvat usein seksististen, rasististen tai homo- ja transfobisten loukkausten kohteiksi. Maahanmuuttajanaiset, rodullistetut naiset, vammaiset naiset ja LGBTQ+ -henkilöt voivat kohdata vielä rajumpaa väkivaltaa, jossa misogynia yhdistyy muihin vihamuotoihin.

Ja tilanne pahenee. UN Womenin tutkimus osoittaa, että tekoälyä hyödyntävät väkivallan muodot kasvavat nopeasti sekä laajuudeltaan että sofistikoituneisuudeltaan. Seuraukset ovat vakavia ja ulottuvat pitkälle näytön ulkopuolelle:

• Filippiineillä analyysi osoitti, että 83 % selviytyjistä koki henkistä haittaa, 63 % seksuaalista väkivaltaa ja 45 % fyysistä väkivaltaa, jotka liittyivät suoraan verkkoväkivaltaan.
• Pakistanissa verkkohäirintä on yhdistetty naismurhiin, itsemurhiin, fyysiseen väkivaltaan, työpaikkojen menetyksiin ja naisten vaientamiseen verkossa.
• Arabimaissa 60 % naisista, jotka käyttävät internetiä, kertoi altistuneensa verkon väkivallalle.
• Afrikassa 46 % naisparlamentaarikoista kertoi saaneensa verkkohyökkäyksiä.
• Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 80 % julkisuudessa toimivista naisista kertoi rajoittaneensa verkkotoimintaansa väkivallan pelossa.

Kaava on selvä: digitaalinen väkivalta aiheuttaa todellisia seurauksia. Se kytkeytyy yhä useammin väkivaltaiseen ekstremismiin, hiljentää naisia politiikassa ja mediassa, ja voi johtaa jopa naismurhiin, kun teknologia muuttuu vainoamisen tai pakottamisen välineeksi.

Miten tunnistaa merkit ja suojautua?

Kun tiedät, mitä digitaalinen väkivalta on, seuraava askel on oppia tunnistamaan varoitusmerkit omassa syötteessäsi ja laitteissasi.

Voiko kyseessä olla väkivalta, jos puhutaan hyvin pienistä teoista?

Kyllä – digitaalinen väkivalta alkaa usein ”pikkuasioista”: kumppani vaatii salasanojasi tai painostaa lähettämään kuvia, jotka tuntuvat epämukavilta, jatkuvat tarkistukset, tuttavalta tulevat sopimattomat viestit, tai nimettömät kommentit, jotka herättävät pelkoa.

Mikä on hälytysmerkki?

• Yksityisten kuvien jakamisen uhkailu, jos et suostu vaatimuksiin
• Kontrolloiva käytös siitä, kenen kanssa saat viestiä
• Häiritsevät kommentit ja viestit, jotka jatkuvat estosta huolimatta
• Muokatut tai tekaistut kuvat sinusta verkossa
• Esiintyminen nimissäsi, pois sulkeminen tai mustamaalauskampanjat

Miksi se tuntuu niin eristävältä?
Väkivalta kukoistaa hiljaisuudessa ja tekijöiden anonymiteetissä. Se voi saada sinut epäilemään itseäsi – mutta merkkien varhainen tunnistaminen on yksi vahvimmista tavoista pysäyttää se.

Huomasin merkit – mitä nyt?

Tässä käytännön askeleita:

• Estä ja raportoi. Käytä alustan työkaluja yhteyden katkaisemiseen ja ilmoitusten tekemiseen.
• Pysäytä leviäminen. Käytä työkaluja, kuten Take it down ja Stop non-consensual image-abuse, yksityisten kuvien poistamiseksi verkosta.
• Säilytä todisteet. Kuvakaappaukset, linkit, kellonajat – pidä kaikki tallessa.
• Kerro jollekin luotettavalle. Älä kanna sitä yksin.
• Suojaa tilisi. Ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön ja tarkista laitteet vakoiluohjelmien varalta.
• Hae apua. Monissa maissa on kuumia linjoja, järjestöjä ja poliisiyksiköitä, jotka ovat koulutettuja vastaamaan digitaaliseen väkivaltaan.

Entä jos näen väkivaltaa tapahtuvan muille?
Älä ole hiljaa. Tutkimukset osoittavat, että sivustaseuraajien toiminta vähentää hyökkäyksiä ja auttaa alustoja tunnistamaan haitallisen sisällön.

Voinko tehdä syötteestäni turvallisemman?
Kyllä. Useimmilla alustoilla voit suodattaa kommentteja, estää tilejä ja rajoittaa, kuka voi merkitä sinut.

Entä jos syytän itseäni?
Älä syytä. Vastuussa on aina tekijä, ei sinä.

Turvallisempien digitaalisten tilojen rakentaminen

Lainsäädäntö alkaa ottaa kiinni uudesta todellisuudesta. Meksikossa Ley Olimpia tunnustaa ja kriminalisoi digitaalisen väkivallan. Yhdysvalloissa Take It Down Act velvoittaa ei-toivottujen intiimien kuvien poistamisen. Isossa-Britanniassa Online Safety Act edellyttää, että alustat suojaavat käyttäjiä haitoilta.

Oikeutesi vaihtelevat asuinmaasta riippuen, mutta tieto on voimaa. Vaikka oikeudellinen apu on epätasaista, se voi olla keskeinen työkalu selviytyjille – ja vaikuttamistyö jatkuu suojelun vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.

Mutta laki ei riitä. Tekijät on saatettava vastuuseen, alustojen on suunniteltava turvallisuus lähtökohtaisesti, ja naiset ja tytöt tarvitsevat vahvempaa digitaalista lukutaitoa ja resilienssiä väkivallan tunnistamiseen ja raportointiin.

Mitä sinä voit tehdä?

• Puutu. Jos näet väkivaltaa, älä katso sivusta.
• Jaa tietoa. Ohjaa ystäviä tukipalveluihin ja tähän artikkeliin.
• Tee testi. Testaa, tunnistatko väkivallan merkit, ja jaa se muille.

Tarvitsetko apua?

Jos sinä tai joku tuttusi kokee verkkohäirintää tai digitaalista väkivaltaa, apua on saatavilla. Nämä organisaatiot ja hakemistot tarjoavat luotettavia alueellisia ja globaaleja palveluja:

Suomessa:

• Nuortennetti tarjoaa tukea ja apua nuorille monenlaisiin teemoihin liittyen, mukaan lukien nettikiusaaminen ja häirintä
• Naisten Linja tarjoaa tukea väkivaltaa ja häirintää kokeneille naisille, mukaan lukien digitaalinen väkivalta ja häirintä (puhelin ja chat)
• Rikosuhripäivystys Riku antaa neuvontaa, jos koet joutuneesi rikoksen kohteeksi. Nykyisen seksuaalirikoslain mukaan esimerkiksi seksuaalissävytteisen kuvan lähettäminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
• Someturva tarjoaa apua ja neuvoja yksilöille ja yhteisöille turvallisen somen ja netin käytön suhteen, sekä konkreettista apua ongelmatilanteissa

Globaalisti:

• The Online Harassment Field Manual – Help Organisations Directory on erikoisluettelo, joka listaa alueellisia ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka auttavat toimittajia, aktivisteja ja muita verkkohäirintää kokevia tarjoamalla digiturvallisuusneuvontaa, ohjauksia ja hätäyhteystietoja.
• Cybersmile Foundation – tarjoaa maailmanlaajuista palvelua, joka tarjoaa henkistä tukea ja ohjaa verkkokiusaamista tai nettihäirintää kokevia käyttäjiä hyödyllisten resurssien pariin.
• Take it down -palvelu auttaa poistamaan alastonkuvia netistä
• Stop non-consensual image-abuse auttaa kostopornon uhreja
• Chayn Global Directory tarjoaa kuratoidun listan järjestöistä ja palveluista, jotka tukevat sukupuolistuneen väkivallan selviytyjiä sekä verkossa että kasvotusten, ja sisältää vaihtoehtoja useilla alueilla ja eri kielillä.
• The NO MORE Global Directory on maailmanlaajuinen hakemisto seksuaalisen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan auttavista puhelimista ja erityispalveluista, kattaen lähes kaikki maat.
• International Women’s Media Foundation — Online Violence Response Hub tarjoaa koulutusta, digiturvallisuuskonsultointia ja hätäapua toimittajille ja mediassa työskenteleville naisille, jotka kohtaavat verkkohäirintää.
• Child Helpline International tarjoaa lasten ja nuorten auttavia puhelimia eri puolilla maailmaa.
• Access Now Digital Security Helpline (24/7) tarjoaa nopeaa digiturvallisuustukea kansalaisyhteiskunnalle, toimittajille ja ihmisoikeuspuolustajille.
• Lila helpline yhdistää käyttäjät sukupuolistuneen väkivallan auttaviin puhelimiin ja paikallisiin palveluihin.

Jos olet välittömässä vaarassa, ota yhteys paikallisiin hätänumeroihin tai viranomaisiin.

Otetaan digitaalinen maailma takaisin

Verkkoalustojen tulee olla turvallisia jokaiselle naiselle ja tytölle. Sama teknologia, joka voi vahvistaa naisten ääntä, voidaan valjastaa myös heitä vastaan. Pysymällä tietoisina, puuttumalla väkivaltaan ja toimimalla yhdessä voimme ottaa digitaalisen tilan takaisin – ja rakentaa maailman, jossa tasa-arvo, turvallisuus ja kunnioitus voivat kukoistaa.