Trollaus, vainoaminen, doksaus ja muut naisiin kohdistuvan väkivallan muodot digiteknologioiden aikakaudella 

Digitaaliteknologian vaikuttaessa yhä enemmän arkipäiväiseen elämäämme se synnyttää myös uusia sukupuolittuneen väkivallan muotoja ja voimistaa olemassa olevia. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva verkkoväkivalta on lisääntynyt nopeasti viime vuosina aiheuttaen merkittäviä uhkia naisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille sekä verkossa että sen ulkopuolella. Ilmiö ei ole uusi, mutta sen voimistuminen korostaa kiireellistä tarvetta suojella ja puolustaa naisten oikeuksia digiteknologioiden aikakaudella. 

Mitä on teknologiavälitteinen sukupuolittunut väkivalta? 

Teknologiavälitteinen sukupuolittunut väkivalta kuvastaa terminä mitä tahansa sellaista tekoa, joka tehdään tai jota vahvistetaan digitaalisten työkalujen tai teknologioiden avulla niin, että seurauksena on fyysistä, seksuaalista, psyykkistä, sosiaalista, poliittista tai taloudellista vahinkoa henkilölle hänen sukupuolensa takia.  

Teknologiavälitteiset väkivallan muodot ovat osa laajempaa naisiin kohdistuvan väkivallan jatkumoa ja ne tapahtuvat sekä verkossa että sen ulkopuolella. Näihin kuuluu mm. intiimien kuvien väärinkäyttö, doksaus (henkilökohtaisten tietojen paljastaminen), trollaus (verkkohäirintä) ja syväväärennös- eli deepfake-kuvien jakaminen. Teknologiavälitteinen väkivalta pitää sisällään myös misogyynisen eli naisvihamielisen vihapuheen sekä pyrkimykset vaientaa ja kyseenalaistaa naisia verkossa, mukaan lukien uhkaukset fyysisestä väkivallasta. 

Digitaalisella väkivallalla voidaan pahentaa verkon ulkopuolisia väkivallan muotoja, kuten seksuaalista ahdistelua, vainoamista, lähisuhdeväkivaltaa, ihmiskauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämä voi tapahtua käyttämällä digitaalisia työkaluja, kuten matkapuhelimia, GPS:ää ja seurantalaitteita. Esimerkiksi ihmiskauppiaat usein hyödyntävät teknologiaa uhrinsa profilointiin, rekrytointiin, kontrollointiin ja hyväksikäyttöön.  

Miksi on priorisoitava naisiin ja tyttöihin kohdistuvan verkkoväkivallan ja digitaalisen väkivallan torjuntaa?  

Digitaalisen väkivallan vaikutukset voivat olla yhtä haitallisia kuin verkon ulkopuolisen väkivallan, ja sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia naisten ja tyttöjen terveyteen ja hyvinvointiin sekä vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia vaikutuksia. Digitaalinen väkivalta voi rajoittaa naisten osallistumista verkossa rajoittaen naisten mielipiteiden ilmaisua ja lisäten digitaalista sukupuolikuilua. Tämä on merkittävä huolenaihe, koska enemmistö noin 2,9 miljardista ihmisestä, jotka eivät pääse nettiin, on naisia ja tyttöjä. 

Kuinka yleistä on naisiin kohdistuva verkkoväkivalta ja digitaalinen väkivalta? 

Institute of Development Studiesin mukaan 16–58 prosenttia naisista on kokenut teknologiavälitteistä sukupuolittunutta väkivaltaa. The Economist Intelligence Unitin mukaan 38 prosentilla naisista on ollut henkilökohtaisia kokemuksia verkkoväkivallasta, ja 85 prosenttia verkossa aikaa viettävistä naisista, on todistanut verkkoväkivaltaa muita naisia kohtaan. 

Yleisimmät raportoidut väkivallan muodot olivat väärän tiedon levittäminen ja kunnianloukkaukset (67 prosenttia), verkkohäirintä (66 prosenttia), vihapuhe (65 prosenttia), identiteettivarkaus (63 prosenttia), hakkerointi ja vainoaminen (63 prosenttia), ”astroturffaus” eli koordinoitu pyrkimys jakaa vahingoittavaa sisältöä samanaikaisesti eri alustoilla (58 prosenttia), kuviin liittyvä väkivalta esimerkiksi kuvilla kiristäminen tai niiden levittäminen ilman lupaa (57 prosenttia), doksaus (55 prosenttia), väkivaltaiset uhkaukset (52 prosenttia) ja ei-toivotut seksuaalissävytteiset kuvat (43 prosenttia).  

Data eri alueilta osoittaa, että ongelma on maailmanlaajuinen. UN Womenin tutkimus Arabivaltioissa osoitti, että 60 prosenttia nettiä käyttävistä naisista oli altistunut verkkoväkivallalle. Tutkimus viidestä maasta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa osoitti, että 28 prosenttia naisista oli kokenut verkkoväkivaltaa. Vuonna 2017 tehty kysely 18–55-vuotiaille naisille Tanskassa, Italiassa, Uudessa-Seelannissa, Puolassa, Espanjassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa osoitti, että 23 prosenttia naisista ilmoitti kokeneensa vähintään yhtä verkkoväkivallan tai -häirinnän muotoa.

Koronapandemia lisäsi digitaalista väkivaltaa, kun naiset ja tytöt siirtyivät verkkoon työskentelemään, opiskelemaan sekä osallistumaan sosiaalisiin aktiviteetteihin. Australiassa kuviin liittyvän väkivallan määrä kasvoi pandemian aikana 210 prosenttia. Tutkimukset Intiassa, Sri Lankassa ja Malesiassa osoittivat, että misogynististen julkaisujen määrä verkossa kasvoi 168 prosenttia koronarajoitusten aikana. 

Ennen pandemiaa 38 prosenttia naisista koki verkkoväkivaltaa, ja pandemian aikana 27 prosenttia ilmoitti verkkoväkivallan lisääntyneen. Mustat ja vähemmistöihin kuuluvat naiset raportoivat korkeammista luvuista: 50 prosenttia ilmoitti verkkoväkivallasta ennen pandemiaa ja 38 prosenttia raportoi sen lisääntymisestä koronapandemian aikana. 

Kuka on vaarassa joutua sukupuolittuneen verkkoväkivallan ja digitaalisen väkivallan kohteeksi? 

Verkkoväkivalta vaikuttaa naisiin ja tyttöihin kaikessa moninaisuudessaan, mutta tietyillä ryhmillä riski on erityisen suuri. Naiset, jotka kohtaavat risteäviä syrjinnän muotoja, mukaan lukien vammaiset naiset, mustat naiset, alkuperäiskansoihin kuuluvat naiset sekä muut rodullistetut naiset, siirtolaisnaiset ja LGBTIQ+ -ihmiset, kärsivät suhteettoman paljon syrjinnästä. 

Nuoret naiset ja tytöt, jotka todennäköisimmin käyttävät teknologiaa oppimiseen, tiedon saamiseen ja yhteydenpitoon, kohtaavat myös todennäköisemmin verkkoväkivaltaa. Maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan 58 prosenttia tytöistä ja nuorista naisista oli kokenut jonkinlaista verkkohäirintää. 

Julkisessa elämässä toimivat naiset, kuten ihmisoikeuspuolustajat, aktivistit, toimittajat ja lainsäätäjät, kohtaavat myös todennäköisemmin väkivaltaa. UNESCO:n mukaan 73 prosenttia naistoimittajista oli kokenut verkkoväkivaltaa työssään. 

Mitä UN Women tekee verkkoväkivallan torjumiseksi? 

Teknologiavälitteiseen sukupuolittuneeseen väkivaltaan puuttuminen on osa UN Womenin laajempaa lähestymistapaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.  

UN Womenin työ pitää sisällään:  

• datan ja tutkimuksen lisääminen aiheesta,  
• työskentely teknologiavälitteisen sukupuolittuneen väkivallan estämiseksi muuttamalla sosiaalisia normeja ja osallistamalla miehiä ja poikia.
  

Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) 67. istunto tunnusti teknologian ja innovaatioiden kriittisen roolin sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa ja vaati lisäämään investointeja sukupuolten välisen digikuilun kaventamiseksi sekä inklusiivisten innovaatioympäristöjen, turvallisten sukupuolisensitiivisten teknologioiden ja innovaatioiden luomiseksi. 

UN Women pyrkii ratkaisemaan ongelmaa myös osana Generation Equality -kampanjaa muun muassa skaalaamalla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäiseviä ohjelmia, vahvistamalla palveluja väkivaltaa kokeneille sekä tarjoamalla tukea feministisille järjestöille. 

Mitä tulee tehdä verkkoväkivallan poistamiseksi? 

1. Tehostetaan yhteistyötä hallitusten, teknologia-alan, naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä käytänteiden vahvistamiseksi.
2. Korjataan tietopuutteita, jotta voidaan lisätä ymmärrystä väkivallan taustatekijöistä ja tekijöiden profiileista sekä antaa tietoa ennaltaehkäisy- ja reagointitoimista.
3. Kehitetään ja pannaan täytäntöön lakeja ja asetuksia, joihin osallistuu selviytyjiä ja naisjärjestöjä.
4. Kehitetään internetin välittäjien ja teknologia-alan vastuullisuusstandardeja digitaalista väkivaltaa ja tietojen käyttöä koskevan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi.
5. Sisällytetään digitaalinen kansalaisuus ja digitaalisten välineiden eettinen käyttö koulujen opetussuunnitelmiin, jotta voidaan edistää myönteisiä sosiaalisia normeja verkossa ja sen ulkopuolella, herkistää nuoria – erityisesti nuoria miehiä ja poikia – huoltajia ja kasvattajia eettiseen ja vastuulliseen verkkokäyttäytymiseen.
6. Vahvistetaan julkisen ja yksityisen sektorin yksiköiden ja naisten oikeuksia ajavien järjestöjen yhteisiä toimia.   
7. Voimaannutetaan naisia ja tyttöjä osallistumaan ja johtamaan teknologia-alalla, jotta he voivat antaa tietoa turvallisten digitaalisten välineiden sekä väkivallattomien tilojen suunnittelusta ja käytöstä.
8. Varmistetaan, että julkisen ja yksityisen sektorin yksiköt asettavat digitaalisen väkivallan ehkäisemisen ja poistamisen etusijalle ihmisoikeuslähtöisten suunnittelulähestymistapojen ja riittävien investointien avulla.

Ole ylpeästi feministi ja tule mukaan tasa-arvotyöhön! Liittymällä UN Women Suomen jäseneksi olet mukana edistämässä tasa-arvoa ja rakentamassa maailmaa, jossa jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan. UN Women Suomi tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomi tukisi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista vahvasti niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Liity jäseneksi täällä. 

Alkuperäinen artikkeli löytyy englanniksi täältä: https://www.unwomen.org/en/what-we-do/ending-violence-against-women/faqs/tech-facilitated-gender-based-violence