Tekoälyn sukupuolivinoumat uhkaavat tasa-arvoa – siksi niistä on puhuttava nyt
Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 133:a tekoälyjärjestelmää, lähes 44 prosentissa esiintyi sukupuolivinoumia ja 26 prosentissa sekä sukupuoleen että etniseen taustaan liittyviä vinoumia. Silti vain 51 prosenttia markkinoijista tarkistaa tekoälyn tuottaman sisällön ihmisen tekemällä laadunvarmistuksella ennen sen julkaisemista.
Heinäkuun alussa järjestettiin sekä YK:n tekoälyn hallintaa käsittelevä Global Dialogue on Artificial Intelligence Governance -kokous että AI for Good Global Summit. Siksi haluamme nostaa esiin sen, mitä on pelissä ja mitä on muutettava, jotta digitaalinen tulevaisuus olisi aidosti tasa-arvoinen.
1. Tekoälyn aikakausi on täällä. Mahdollisuudet vaikuttaa sen suuntaan kapenevat nopeasti.
Generatiivinen tekoäly on jo yksi markkinoinnin ja viestinnän käytetyimmistä teknologioista. Pelkästään Isossa-Britanniassa 88 prosenttia mainos- ja mediatoimistoista hyödyntää sitä jossain muodossa.
Tämän vuoksi syrjivät algoritmit voivat vahvistaa olemassa olevaa sukupuolten eriarvoisuutta ja syrjintää entisestään. Kun tekoälyä käytetään laajasti sisällöntuotantoon ja mainonnan kohdentamiseen, päätöksiä siitä, ketkä näkyvät, miten ihmiset esitetään ja kenen tarinoita kerrotaan, tehdään yhä nopeammin. Samalla ihmisen tekemä arviointi ja sukupuolinäkökulma jäävät usein puuttumaan.
2. Vinoumat ja syrjivät algoritmit eivät ole tekoälyn virheitä vaan järjestelmällinen ongelma.
Laajat kielimallit (Large Language Models, LLMs) yhdistävät naiset toistuvasti käsitteisiin kuten ”koti”, ”perhe” ja ”lapset”, kun taas miehet yhdistetään sanoihin, kuten ”liiketoiminta”, ”johtaja”, ”palkka” ja ”ura”.
Kun kielimalleja pyydettiin täydentämään lauseita henkilön sukupuolen perusteella, noin viidennes vastauksista sisälsi seksistisiä tai naisvihamielisiä asenteita. Naiset esitettiin esimerkiksi seksuaalisina objekteina tai aviomiestensä omaisuutena.
Kyse ei ole sattumasta. Vinoumat ovat seurausta tekoälyjärjestelmistä, joita on koulutettu vuosikymmenten aikana syntyneellä aineistolla, jossa sukupuolia on kuvattu epätasa-arvoisesti.
Tekoälyyn liittyvät vinoumat eivät kuitenkaan ole pelkästään tekninen ongelma vaan myös poliittinen kysymys. Arvioiduista 138 maasta vain 24 mainitsee sukupuolten tasa-arvon kansallisessa tekoälystrategiassaan, ja vain 18 maalla on konkreettisia sukupuolisensitiivisiä linjauksia. Ilman niitä eriarvoisuus voi rakentua osaksi tulevaisuuden tekoälyjärjestelmiä jo niiden perusteista lähtien.
3. Tekoäly lisää naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa digiympäristöissä.
UN Womenin mukaan naisilla ja tytöillä on maailmanlaajuisesti jo nyt vähemmän pääsyä digitaalisiin tiloihin – ja kun he pääsevät sinne, he joutuvat huomattavasti todennäköisemmin verkkoväkivallan kohteeksi.
Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut naispuolinen ihmisoikeuspuolustaja, aktivisti ja toimittaja kertoi kokeneensa tekoälyn avulla toteutettua verkkoväkivaltaa, ja 12 prosenttia kertoi, että heidän henkilökohtaisia kuviaan, mukaan lukien intiimiä tai seksuaalista sisältöä, oli jaettu ilman heidän suostumustaan. Kuusi prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa deepfake-sisältöjen tai manipuloitujen kuvien ja videoiden kohteeksi. Yli neljäsosa oli saanut ei-toivottuja seksuaalisia viestejä digitaalisissa kanavissa.
Tekoäly pahentaa tilannetta entisestään. Deepfake-teknologia on yksi näkyvimmistä esimerkeistä tekoälyn mahdollistamasta väärinkäytöstä, joka kohdistuu suhteettoman usein naisiin ja tyttöihin. Kun tekoälyn tuottama sisältö yleistyy, myös häirinnän, manipuloinnin ja kuvapohjaisen väärinkäytön välineet yleistyvät.
4. Naiset jäävät liian usein ulkopuolelle tiloista, joissa tekoälyä kehitetään.
Generatiivisen tekoälyn ennustetaan vauhdittavan työpaikkojen lisääntymistä teknologiaintensiivisillä aloilla. Samalla naiset ovat edelleen aliedustettuina luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan sekä tekoälysektorilla. Maailmanlaajuisesti naiset muodostavat vain 30 prosenttia tekoälyalan työvoimasta.
Tekoälyjärjestelmiä suunnittelevat ihmiset eivät siis heijasta tasavertaisesti niitä miljardeja ihmisiä, joiden käyttöön järjestelmiä rakennetaan. Tämä merkittävä kuilu syventää olemassa olevia ongelmia.
5. Tekoälyn aiheuttamat taloudelliset muutokset osuvat voimakkaimmin naisiin.
Tekoälyalan ulkopuolella työskentelevät naiset ovat lähes kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin ammateissa, jotka ovat alttiita automatisoinnille.
Tekoälyn eriarvoistavat vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu sukupuoleen. Haitat kasaantuvat myös esimerkiksi etnisen taustan, toimintakyvyn, sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan perusteella. Ne ihmiset ja yhteisöt, jotka ovat jo nyt aliedustettuina mediassa ja työmarkkinoilla, ovat suurimmassa vaarassa jäädä kehityksestä entistä kauemmas.
6. Inklusiivinen tekoäly on myös liiketoiminnan etu.
UN Womenin koolle kutsuman Unstereotype Alliancen maailmanlaajuinen tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että inklusiivinen mainonta hyödyttää yrityksiä konkreettisesti. Sukupuolistereotypioista vapaa ja monimuotoisuutta huomioiva mainonta lisää sekä myyntiä että brändin arvoa.
Tutkimuksen mukaan inklusiivista mainontaa hyödyntävät brändit nauttivat 3,46 prosentin lyhyen aikavälin ja 16,26 prosentin pitkän aikavälin myynnin kasvusta. Ne ovat myös 62 prosenttia todennäköisemmin kuluttajien ensisijainen valinta, niiden hinnoitteluvoima on 54 prosenttia parempi ja asiakasuskollisuus 15 prosenttia korkeampi.
Kun tekoälystä tulee yhä keskeisempi osa kampanjoiden suunnittelua ja tuotantoa, brändit, jotka sisällyttävät inklusiivisuuden näihin prosesseihin, hyötyvät – ja ne, jotka eivät tee niin, joutuvat kohtaamaan merkittäviä maineeseen ja liiketoimintaan liittyviä riskejä. Kesäkuussa 2026 julkaistu Unstereotype Alliance -opas tarjoaa markkinoijille käytännön työkaluja tunnistaa ja ehkäistä vinoumia aina, kun he käyttävät generatiivista tekoälyä sisällöntuotannossaan.
Tasa-arvoinen tekoäly ei synny itsestään.
UN Women vaatii, että sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeudet, kokemukset ja tarpeet huomioidaan tekoälyn koko elinkaaren ajan aina kehittämisestä käyttöönottoon ja hallinnointiin.
Turvallisesti suunniteltuna ja vastuullisesti käytettynä tekoäly voi auttaa tunnistamaan stereotypioita, laajentamaan edustavuutta ja parantamaan saavutettavuutta laajassa mittakaavassa. Se, toteutuuko tämä, riippuu kuitenkin ihmisistä, jotka tekevät päätöksiä hallituksissa, yrityksissä ja tekoälyä tutkivissa ja kehittävissä organisaatioissa. Ratkaisevaa on, otetaanko mukaan eri taustoista tulevien naisten ja tyttöjen äänet, asiantuntemus ja kokemukset sekä heidän kanssaan työskentelevien kansalaisjärjestöjen osaaminen.
Vain näin voidaan rakentaa tekoälyä, joka palvelee kaikkia yhdenvertaisesti eikä vahvista jo olemassa olevia eriarvoisuuksia.