Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo

Lahjoita tasa-arvotyöhön

Tekoäly heijastelee yhteiskunnassamme vallalla olevaa sukupuolten epätasa-arvoa.

Vaikka maailmanlaajuisesti vuosittain yhä useammalla naisella on pääsy internetiin, matalan tulotason maissa yhä vain 20 prosenttia naisista pääsee nettiin. Sukupuolten välinen digikuilu vaikuttaa myös siihen, että naisista kerätään vähemmän dataa, joka heijastuu tekoälyn kehittämiseen sukupuolivinoumina.

Tekoälyratkaisujen kehittäjillä ja heidän moninaisuudellaan on merkittävä rooli siinä, millaisia vinoumia tekoälydataan sisällytetään (tai ei sisällytetä), mikä voi joko ylläpitää, vahvistaa tai kaventaa sukupuolten epätasa-arvoa.

Sukupuolivinoumat tekoälyssä – mitä ne ovat?

Berkeleyn Haas Center for Equity, Gender and Leadershipin tekemässä tutkimuksessa analysoitiin 133 tekoälyjärjestelmää eri toimialoilta ja havaittiin, että noin 44 prosentissa järjestelmistä oli sukupuolivinoumia ja 25 prosentissa sekä sukupuolivinoumia että rasistisia vinoumia (eli etnisiin hierarkioihin pohjautuvia vinoumia).

Turkin Ankarasta kotoisin oleva taiteilija Beyza Doğuç törmäsi sukupuolivinoumiin generatiivisessa tekoälyssä, kun hän teki taustatyötä romaaniaan varten ja kehotti tekoälyä kirjoittamaan tarinan lääkäristä ja sairaanhoitajasta. Generatiivinen tekoäly tuottaa uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia ja videoita, usein käyttäjän kysymysten tai kehotusten pohjalta, jäljitellen oppimaansa dataa.

Tekoäly teki lääkäristä miehen ja sairaanhoitajasta naisen. Doğuç jatkoi kehotusten antamista, ja tekoäly valitsi hahmoille aina sukupuolistereotyyppiset roolit, liittäen tietyt ominaisuudet ja taidot mies- tai naishahmoihin. Kun Doğuş kysyi tekoälyltä sen sukupuolivinoumista, tekoäly selitti, että syynä oli data, jolla sitä oli koulutettu, erityisesti ‘sanojen upottaminen’ (word embedding). Tämä tarkoittaa tapaa, jolla tietyt sanat koodataan koneoppimisessa, heijastaen niiden merkitystä ja yhteyksiä muihin sanoihin – näin koneet oppivat ja käsittelevät ihmiskieltä.” Jos tekoäly on koulutettu aineistolla, jossa naiset ja miehet yhdistetään tiettyihin taitoihin tai kiinnostuksen kohteisiin, se tuottaa sisältöä, joka heijastaa näitä vinoumia.

”Tekoäly peilaa yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja stereotypioita, jotka ilmenevät niissä aineistoissa, joilla tekoälyä koulutetaan” – Beyza Doğuç, taiteilija.

Sillä, kuka kehittää tekoälyä ja millaisilla aineistoilla sitä koulutetaan, on vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon tekoälypohjaisissa ratkaisuissa.

Tuftsin yliopistossa kvanttilaskentaa tutkiva Sola Mahfouz on sekä innoissaan että huolissaan tekoälystä. ”Onko tekoäly oikeudenmukainen? Kuinka paljon se peilaa yhteiskuntamme patriarkaalisia rakenteita ja luontaisia ennakkoluuloja, jotka johtuvat sen pääosin miespuolisista kehittäjistä”, hän pohtii.

Mahfouz syntyi Afganistanissa, jossa hän joutui jättämään koulun kesken, kun talibanit tulivat hänen kotiinsa ja uhkasivat hänen perhettään. Lopulta hän pakeni Afganistanista ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 2016 opiskelemaan.

Ruandalaistytöt kerääntyneenä keskittyneen näköisinä läppärin ympärille
UN Womenin African Girls Can Code -hankkeen koodausleirille osallistuvat nuoret naiset työskentelevät yhdessä läppärillä GIZ:n Digital Transformation Centerissä Kigalissa, Ruandassa, huhtikuussa 2024. Kuva: UN Women

Natacha Sangwa on Ruandasta kotoisin oleva opiskelija, joka osallistui viime vuonna ensimmäiselle African Girls Can Code -hankkeen puitteissa järjestetylle koodausleirille. ”Olen huomannut, että tekoälyä kehittävät enimmäkseen miehet ja sitä koulutetaan aineistoilla, jotka perustuvat pääasiassa miehiin”, Sangwa sanoi. Hän on nähnyt omakohtaisesti, miten tämä vaikuttaa naisten kokemuksiin teknologiasta.

”Kun naiset käyttävät tekoälypohjaisia järjestelmiä sairauksien diagnosointiin, he saavat usein epätarkkoja vastauksia, koska tekoäly ei tunnista oireita, jotka voivat ilmetä naisilla eri tavoin.” – Natacha Sangwa (UN Womenin koodausleirin osallistuja)

Jos nykytrendi jatkuu, tekoälypohjaisista teknologiaratkaisuista jäävät pois moninaiset näkökulmat, kuten eri sukupuolten ja rodullistettujen henkilöiden näkökulmat. Tämä johtaa heikompilaatuisiin palveluihin sekä puolueellisiin päätöksiin työpaikoista, luotonsaannista, terveydenhuollosta ja muusta.

Miten välttää sukupuolivinoumia tekoälyssä?

Sukupuolivinoumien poistaminen tekoälystä alkaa siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan tavoitteeksi tekoälyjärjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa. Data-aineistojen tulee edustaa laajasti eri sukupuolten ja rodullistettujen ihmisten kokemuksia, eikä vain suppeaa ryhmää ihmisiä. Tekoälyä kehittäviä tiimejä tulee muokata monimuotoisemmiksi ja osallistavammiksi.

Global Gender Gap 2023 -raportin mukaan tekoälyn parissa työskentelevistä vain 30 prosenttia on tällä hetkellä naisia.

Myös Mahfouz totesi samaa: ”Kun teknologiaa kehitetään vain yhdestä näkökulmasta, se on kuin katsoisi maailmaa puolisokeana.” Hän työskentelee parhaillaan projektin parissa, jonka tarkoituksena on luoda tekoälyllä toimiva alusta, joka yhdistää afganistanilaiset naiset toisiinsa.

”Alalle tarvitaan lisää naistutkijoita. Naisten ainutlaatuiset eletyt kokemukset voivat muokata teknologian teoreettisia perusteita perusteellisesti. Se voi myös avata uusia käyttömahdollisuuksia teknologialle”, hän lisäsi.

”Estääksemme tekoälyn sukupuolivinoumia, meidän on ensin puututtava sukupuolten epätasa-arvoon yhteiskunnassamme” – Beyza Doğuç, taiteilija

Tekoälyä kehitettäessä on hyödynnettävä eri alojen asiantuntemusta, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvoon liittyvä asiantuntemus. Näin koneoppimisjärjestelmät voivat palvella ihmisiä paremmin ja tukea pyrkimystämme kohti tasa-arvoisempaa ja kestävämpää maailmaa.

Nopeasti kehittyvässä tekoälyteollisuudessa sukupuolinäkökulmien ja sukupuolidatan puute sekä naisten osallisuuden puute päätöksenteossa voivat jatkossakin ylläpitää merkittävää epätasa-arvoa.

Tekoälyalalla tarvitaan enemmän naisia, joten on tärkeää tukea ja edistää tyttöjen ja naisten pääsyä teknistieteellisiin (STEM) ja tietoteknisiin koulutusohjelmiin sekä urille ja lisätä heidän johtajuuttaan näillä aloilla.

Maailman talousfoorumi raportoi vuonna 2023, että naisten osuus kaikista STEM-alojen työntekijöistä on vain 29 prosenttia. Vaikka STEM-aloille valmistuu ja siirtyy nykyään enemmän naisia kuin koskaan aikaisemmin, he ovat usein juonioritason tehtävissä ja harvemmin johtavissa asemissa.

Yksityiskohta Lumen Martin Winterin seinämaalauksesta ”Titaanit” YK:n päärakennuksen kolmannessa kerroksessa New Yorkissa. Kuva: UN Photo/Rick Bajornas

Miten tekoälyn hallinta (AI governance) voi auttaa nopeuttamaan edistystä kohti sukupuolten tasa-arvoa?

Kansainvälisessä yhteistyössä digiteknologiaa koskevissa asioissa on usein keskitytty teknisiin seikkoihin ja infrastruktuuriin sekä digitalouteen, mutta teknologisen kehityksen vaikutuksia yhteiskuntiin ja sen aiheuttamat häiriöt eri tasoilla, erityisesti haavoittuvimmille ja historiallisesti syrjityille ryhmille, ovat usein jääneet huomiotta. Vielä ei ole globaalia sääntelyä, joka keskittyisi tekoälyn haasteisiin ja riskeihin sekä mahdollisuuksiin. Tähän on puututtava, jotta voidaan varmistaa, että heikommassa asemassa olevat ihmisryhmät eivät jää kehityksessä jälkeen.

”Tällä hetkellä ei ole olemassa mekanismia, jotka rajoittaisivat kehittäjiä julkaisemasta tekoälyjärjestelmiä ennen kuin ne ovat valmiita ja turvallisia. Tarvitaan maailmanlaajuinen eri sidosryhmien muodostama hallintamalli, joka puuttuu tekoälyjärjestelmien seksismiin, rasismiin ja haitallisiin stereotypioihin sekä puutteisiin yksityisyyden suojassa ja turvallisuudessa”, toteaa UN Womenin digitalisaation ja tasa-arvon parissa työskentelevä Helene Molinier Devexin tuoreessa haastattelussa.

Nykyisessä tekoälyarkkitehtuurissa hyödyt ja riskit eivät jakaudu tasapuolisesti, vaan valta on keskittynyt muutamien yritysten, valtioiden ja yksityishenkilöiden käsiin, jotka hallitsevat resursseja, kuten osaamista, dataa ja tietokoneita.

Käytössä ei myöskään ole mekanismia, jonka avulla voitaisiin tarkastella tekoälyä laajemmin, kuten tekoälyn synnyttämiä uusia sosiaalisen haavoittuvuuden muotoja, eri teollisuudenalojen ja työmarkkinoiden muutoksia, uusien teknologioiden käyttöä sorron välineenä, tekoälyn toimitusketjun kestävyyttä tai tekoälyn vaikutusta tuleviin sukupolviin.

Vuonna 2024 käytävät neuvottelut maailmanlaajuisesta digisopimuksesta (Global Digital Compact, GDC) tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden luoda poliittista muutosvoimaa ja asettaa sukupuolinäkökulmat uuden digitalisaatioon liittyvän hallintakehikon keskiöön. Jos tätä ei tehdä, riskinä on, että tekoäly heijastaa jatkossakin nykyistä sukupuolten epätasa-arvoa, jolloin sukupuoleen perustuva syrjintä ja haitat säilyvät ennallaan – ja tekoälyjärjestelmät ylläpitävät ja jopa vahvistavat niitä.

UN Womenin kannanotossa YK digisopimukseen liittyen annetaan konkreettisia suosituksia nopean ja laajan digikehityksen hyödyntämiseksi naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseksi sekä muutosten käynnistämiseksi, jotka vievät maat kohti tasa-arvoista digitaalista tulevaisuutta kaikille.

Lue alkuperäinen artikkeli englanniksi UN Womenin sivuilta.