Suomi kitkee verkkoväkivaltaa juurisyistä lähtien Suomessa ja kansainvälisesti: ”sukupuoleen perustuva väkivalta kumpuaa haitallisista asenteista”
Vuosi Pariisin tasa-arvofoorumin jälkeen tasa-arvoa teknologian avulla edistävät toimijat esittelivät sitoumustensa edistymistä alueellisessa virtuaalitapahtumassa. Suomi painotti, että verkkoväkivaltaan on välttämätöntä puuttua moninaisin keinoin niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Monivuotisen Generation Equality -kampanjan jatkon kannalta keskustelijat korostivat etenkin riittävän rahoituksen, yhteistyön, moninaisen osallistamisen sekä normien haastamisen tärkeyttä.
Teknologia ja innovaatiot sukupuolten tasa-arvon edistäjinä -toimintaryhmän johtajat, sitoumuksentekijät ja järjestötoimijat Euroopan ja Keski-Aasian alueelta kokoontuivat keskustelemaan virtuaalitapahtumassa 4.7.2022 tasa-arvotyön toimintatavoista, tuloksista ja jatkotarpeista. Teknologia ja tasa-arvo on yksi UN Womenin koordinoiman kansainvälisen Generation Equality -kampanjan kuudesta pääteemasta.
Keskustelutilaisuudessa alueen toimijat esittelivät kokemuksiaan hyvistä käytännön ratkaisuista, toimintatavoista ja työkaluista. Lisäksi nämä pohtivat, miten ja millaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä kannattaa toteuttaa.
Jotta nykyisiä Generation Equality -sitoumuksia voidaan ylläpitää kestävästi ja uusia toteuttaa, tarvitaan lisää resursseja sekä rohkeaa ja moninaista yhteistyötä. Lisäksi sitoumusten mittaaminen ja seuranta on olennaista.
Keskustelijoiden mukaan ratkaisevan tärkeää on, että projekteille kanavoidaan riittävästi rahoitusta ja yhteistyötä tehdään eri alojen ja tasojen välillä. Toisekseen on tuettava erilaisten tyttöjen ja naisten osallistamista ja voimaannuttamista muun muassa monipuolisen koulutuksen kautta. Kolmanneksi kapeita yhteiskunnallisia normeja tulee haastaa esimerkiksi inspiroivien, samaistuttavien roolimallien avulla.
Tapahtuman järjestivät yhteistyössä UN Women, Unicef sekä Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU).
Suomi kitkee verkkoväkivaltaa lainsäädännön, koulutuksen ja kansainvälisen vaikuttamistyön voimin
Suomen tekemien sitoumusten edistymisestä tapahtumassa kertoi ulkoministeriön Generation Equality -neuvonantaja Liisa Ketolainen. Suomi on yksi teknologiaan ja tasa-arvoon keskittyvän toimintaryhmän johtajista.
Ketolainen esitteli yhtä Suomen sitoumuksista, joka tähtää sukupuoleen perustuvan verkkoväkivallan ennaltaehkäisyyn ja kitkemiseen. Hän korosti, että verkkoväkivaltaan tulee puuttua eri tasoilla ja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
”Verkkoväkivallan muodot, tavoitteet ja kohteet ovat monet. Siksi ongelmaan pitää myös vastata moninaisilla ratkaisuilla”, painotti Ketolainen. Lisäksi hän muistutti, että erilaisten yksilöiden ja ryhmien kokemukset voivat erota toisistaan.
”Kansallisesti Suomi ennaltaehkäisee ja torjuu verkkoväkivaltaa lainsäädännön, strategioiden, käytäntöjen ja toimintasuunnitelmien avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomi on lisäämässä sukupuolen vihapuheen osatekijäksi lakiin, ja digitaalinen väkivalta on sisällytetty yhdeksi painopisteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaan. Osana torjuntaohjelmaa valtio myös rahoittaa kansalaisjärjestöjen projekteja”, Ketolainen luetteli.
Ketolainen kertoi Suomen huolehtivan myös kansainvälisellä tasolla, että verkkoväkivallan kitkeminen huomioidaan kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi on järjestänyt aktiivisesti esimerkiksi aiheeseen liittyviä tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia Euroopan parlamentin ja YK:n ihmisoikeusneuvoston tilaisuuksien yhteydessä.
”Kaikki sukupuoleen perustuva väkivalta kumpuaa haitallisista asenteista, sukupuolinormeista ja -stereotypioista.”, Ketolainen totesi. Tämän takia pitkäjänteinen ja laaja-alainen työskentely on olennaista.
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää esimerkiksi koulutusta viranomaisten tiedon ja osaamisen lisäämiseen”, Ketolainen esitteli. ”Viranomaisten ohella eri ryhmiä tulisi tavoittaa eri tavoin.”
Esimerkiksi tietoisuutta verkkoväkivallasta voitaisiin lisätä armeijassa tapahtuvan koulutuksen kautta, jolloin on mahdollista saada myös miehet ja pojat vahvemmin mukaan tasa-arvon edistämiseen.
Monialaisen yhteistyön merkityksestä oltiin yhtä mieltä – etenkin teknologiayritykset halutaan tiiviimmin mukaan
Monialaisten kumppanuuksien ja yhteistyön – muun muassa valtioiden, yritysten, kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden sekä akatemian välillä – tärkeys nousi toistuvasti esiin, kun eri sitoumuksentekijät esittelivät projektejaan. Monitoimijayhteistyön etuja ovat etenkin rahoituksen, osaamisen sekä muiden resurssien monipuolisuus ja kattavuus.
Yksi esimerkki alueellisesta yhteistyöprojektista on EQUALS, jossa myös UN Women on mukana. EQUALS on tuonut verkostonsa kautta yhteen yli sata yritys- tai valtiotoimijaa, akateemista instituutioita sekä kansainvälistä tai kansalaisjärjestöä.
Mobiiliverkko-operaattoreiden etujärjestöllä, GSMA:lla (The GSM Association), työskentelevä ylempi johtaja Tamara Dancheva esitteli: ”Yksi EQUALSin tavoite on suunnitella ja tarjota miljoonalle tytölle ja naiselle digitaitoja ilmaiseksi vuoteen 2026 mennessä.”
Yksi konkreettinen tapa edistää monialaista yhteistyötä on kirjata hyviä käytäntöjä ylös opaskirjoiksi. Esimerkiksi UN Womenin vanhempi innovaatioasioiden poliittinen neuvonantaja Helene Molinier esitteli toimintaryhmän tuottamaa Gender x Innovation Guide -opaskirjan prototyyppiä. Opas on suunniteltu tukemaan innovaattoreita epätasa-arvon juurisyihin puuttuvan innovaatiokulttuurin luomisessa.
Erityisen tärkeänä keskustelijat pitivät yritysten osallistumista kampanjaan, sillä teknologia ja innovaatiot on osa-alue, jolla yksityisillä toimijoilla, kuten internetpalveluntarjoajilla ja hakukoneilla, on paljon valtaa. Esimerkiksi Google, Facebook, Twitter ja TikTok ovatkin sitoutuneet rakentamaan parempia tapoja, joilla naiset voivat vaikuttaa turvallisuuteensa verkossa ja kehittämään sisällön ilmiantojärjestelmiä.
Yrityksistä puhuttaessa sekä YK:n kehitysohjelman (UNDP) alueellinen tasa-arvoasioiden neuvonantaja Bharati Sadasivam että ITUn aluejohtaja Natalia Mochu painottivat lisäksi roolimallien tärkeyttä sukupuolistereotypioiden rikkomiseksi. Mochu totesi: ”Tarvitaan ylpeitä ja omannäköisiä roolimalleja, jotka esimerkiksi perustavat startup-yrityksiä ja menestyvät.”
Unicefin apulaisaluejohtaja Philippe Cori tiivisti puheenvuorossaan, että tasa-arvon edistäminen on lisäksi niin yritysten kuin valtioidenkin kannalta myös taloudellisesti järkevää:
”Naisten työllistyminen teknistieteellisille aloille lisää taloudellista kasvua ja kilpailukykyä.”
Nuoret aktivistit korostivat ahtaiden sukupuolinormien muuttamista ja haavoittuvaisimmissa asemissa olevien naisten huomioimista
Keskustelijat tunnustivat myös nuorten näkökulman tärkeyden käytännön työn kannalta tasa-arvoista tulevaisuutta luotaessa. Näiden kokemukset ja osaaminen yhdistyvät merkityksellisesti esimerkiksi sosiaalisen median kampanjoissa.
Nuoret osallistuivat keskusteluun aktiivisesti myös itse, ja heillä oli selkeitä suosituksia sitoumuksentekijöille.
Nuori kazakstanilainen aktivisti Zhaniya Koshkimbayeva painotti sukupuolinormien muuttamista: ”Kun kehitys saadaan alulle esimerkiksi tyttöjä ja naisia voimaannuttavien ohjelmien kautta, on tärkeää jatkaa työskentelyä purkamalla haitallisia asenteita ja normeja.”
Koshkimbaeva havainnollisti haitallisten asenteiden, normien ja kapeiden, kahtiajakoisten sukupuoliroolien rajoittavia vaikutuksia omakohtaisten kokemustensa pohjalta:
”Toisella luokalla osallistuin ensimmäistä kertaa teknologiaolympialaisiin. Muistan, miten pojilta kysyttiin kiinnostavia ja haastavia kysymyksiä, kun taas tyttöjen piti ensisijaisesti näyttää ja käyttäytyä tiettyjen normien mukaan. Kun minua Unicefin järjestämässä ohjelmassa mentoroitiin nanoteknologiassa, olin aluksi yllättynyt siitä, että minä osaan jotain tällaista.”
Toinen nuori aktivisti Andreea Barbu kehotti sitoumuksentekijöitä pitämään mielessä, etteivät kaikki naiset ja tytöt ole samanlaisia: ”Tuetaan etenkin haavoittuvaisimmissa asemissa olevien naisten mahdollisuuksia parempaan elämään.”
Keskustelua ohjannut aktivisti ja ihmisoikeusasianajaja lİlayda Eskitaşcioğlu tiivisti nuorten roolin ”yhtäältä korkeiden odotusten ja toisaalta toivon ylläpitäjiksi”.
RightsTech Womenin perustaja ja toiminnanjohtaja Ellen Walker muistutti myös, ettei nuoria tule syyllistää, vaan osallistaa aidosti ja heitä tukien: ”Nuorilta ei voi vain vaatia tulevaisuuden korjaamista, vaan meidän kaikkien tulee yhdessä työskennellä sen eteen.”
Kunnianhimoinen tasa-arvotyö teknologian ja innovaatioiden parissa jatkuu
Vuosi sitten kolmipäiväinen Pariisin tasa-arvofoorumi käynnisti viisivuotisen (2021–2026) Generation Equality -kampanjan. Sen tarkoitus on jouduttaa edistystä kuudella osa-alueella, joilla tasa-arvokehitys on ollut kansainvälisesti erityisen hidasta. Teknologia ja innovaatiot on yksi näistä teemoista.
Digitaalista vallankumousta voidaan pitää yhtenä viime vuosikymmenten merkittävimpänä yhteiskunnallisena kehityskulkuna, jolla on syvät vaikutukset myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
”Data on nykyisin ihmisoikeus. Se on inhimillisen olemassaolon keskiössä muun muassa oikeutena päästä käsiksi internetiin”, tiivistikin keskustelutilaisuudessa Sadasivam.
Teknologiaan ja innovaatioihin linkittyvä alueellinen ja kansainvälinen tasa-arvotyö saa korostetusti huomiota myös ensi vuonna. ”Vuosi 2023 on meille merkittävä, koska Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Comission on the Status of Women, CSW) 67. istunnon pääteema käsittelee innovaatioita, teknologista muutosta ja koulutusta”, muistutti Molinier.
Lue täältä miksi ja miten ryhtyä Generation Equality -sitoumuksentekijäksi.