Tiedote: Uusi UN Womenin raportti maalaa synkän kuvan naisten ja tyttöjen tilanteesta — sukupuolten tasa-arvoa ei saavuteta nykytahdilla kestävän kehityksen tavoitteille asetetussa aikataulussa
Tasa-arvoa ei saavuteta nykytahdilla kestävän kehityksen tavoitteille asetetussa aikataulussa. Uusimpien tilastojen valossa sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen vuoteen 2030 mennessä vaatii vuosittain 360 miljardin dollarin (USD) lisäsijoituksia.
Maailmanlaajuisista ponnisteluista huolimatta sukupuolten tasa-arvolle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. UN Womenin ja YK:n talous- ja sosiaaliosaston (UN DESA) julkaisema “Edistyminen kestävän kehityksen tavoitteissa: Sukupuolikatsaus 2023” maalaa huolestuttavan kuvan puolivälissä olevasta Kestävän kehityksen (Agenda 2030) toimintaohjelmasta sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Sukupuolten tasa-arvolle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan ilman merkittävää panostusta
UN Womenin ja YK:n talous- ja sosiaaliosaston (UN DESA) laatimassa vuosittaisessa raportissa tarkastellaan sukupuolten tasa-arvon tilaa 17 kestävän kehityksen tavoitteen viitekehyksessä. Nykyisellä vauhdilla yli 340 miljoonaa naista ja tyttöä on vaarassa joutua äärimmäiseen köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. Joka neljäs nainen tai tyttö on vaarassa kokea vakavaa tai kohtalaista ruokaturvattomuutta. Sukupuolten välinen kuilu johtoasemissa on tiukkaan juurtunut. Nykytahdilla seuraava sukupolvi naisia käyttää yhä keskimäärin 2,3 tuntia enemmän päivässä palkattomaan hoiva- ja kotityöhön kuin miehet.
Tänä vuonna raportissa on ensimmäistä kertaa analysoitu sukupuolten tasa-arvon ja ilmastonmuutoksen suhdetta. Raportin analyysin mukaan pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos voi ajaa jopa 158,3 miljoonaa naista ja tyttöä köyhyyteen vuosisadan puoleen väliin mennessä. Tämä on 16 miljoonaa enemmän kuin miesten ja poikien kokonaismäärä.
Tässä kriittisessä hetkessä, kun kestävän kehityksen tavoitteille asetettu aikataulu on puolessa välissä, raportti on vahva kehotus toimintaan. Meidän on toimittava määrätietoisesti yhdessä nyt, jotta voimme korjata kurssin kohti maailmaa, jossa jokaisella naisella ja tytöllä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme horjumatonta sitoutumista, innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä kaikilla aloilla ja sidosryhmissä.
Sarah Hendriks, UN Womenin virkaa tekevä apulaispääjohtaja
Tänä vuonna raportti keskittyy erityisesti vanhempiin naisiin. Raporttia varten kerätty data osoittaa, että vanhemmat naiset kokevat enemmän köyhyyttä ja välivaltaa kuin saman ikäluokan miehet. Raporissa tarkastelluista 116 valtiosta 28:ssa alle puolella vanhemmista naisista on eläke. Kahdessatoista maassa alle kymmenen prosenttia naisista sai eläkkeen. Maailman väestön ikääntyessä iäkkäiden naisten haasteet ja panos jäävät usein huomiotta. Syrjintä, taloudellinen epävarmuus ja väkivalta koettelevat iäkkäitä naisia, mikä edellyttää politiikkaa, jolla tuetaan heidän osallistumistaan, terveydenhuoltoaan ja hyvinvointiaan.
Puolivälissä kestävän kehityksen tavoitteille asetettua aikataulua edistys sukupuolten tasa-arvoa mittaavan SDG5-tavoitteen kohdalla on kaukana tavoitteista. Tasa-arvoa ei saavuteta nykytahdilla kestävän kehityksen tavoitteille asetetussa aikataulussa.
Vaikka tietyillä osa-alueilla on saavutettu merkittävää edistystä, lähestyttäessä kestävän kehityksen Agenda 2030:n puoliväliä, suuria haasteita on edelleen ratkaisematta. Sukupuolten tasa-arvon tilannekuvassa 2023 korostetaan, että sukupuolten välinen tasa-arvo on yhä kauempana. Nykytahdilla useita kestävän kehityksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan aikataulussa. Kiireelliset ja koordinoidut toimet ovat välttämättömiä, jotta edistystä voidaan nopeuttaa vuoteen 2030 mennessä. Näihin toimiin lukeutuvat mm. rahoituksen lisääminen, datan kerääminen ja seuranta, poliittiset uudistukset sekä osallistavat kumppanuudet.
Sukupuolikatsaus 2023 -raportti korostaa kiireellistä tarvetta konkreettisille toimille sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Raportissa myös todetaan, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii 360 miljardin dollarin (USD) lisäsijoituksia. Raportti peräänkuuluttaa tarvetta kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle sekä tehokkaammalle yhteistyölle sidosryhmien kesken. Luotettava ja jatkuva rahoitus sekä konkreettiset toimet ovat avainasemassa sukupuolten välisen epätasa-arvon korjaamiseksi ja naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi ympäri maailmaa. Mikäli sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja saavuttamista ei priorisoida nyt, koko Kestävän kehityksen ohjelma 2030 vaarantuu. Globaalin yhteisön on toimittava yhdessä sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen Agenda 2030:n lupaus toteutuu, eikä yksikään nainen tai tyttö jää jälkeen.
Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain tavoite 2030-ohjelmassa. Se on oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta ja tavoite, jonka varaan kaikki muut tavoitteet on rakennettava. Poistamalla esteet, jotka ovat estäneet naisten ja tyttöjen täyden osallistumisen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, vapautamme käyttämättömän potentiaalin, joka voi edistää edistystä ja vaurautta kaikille.
Maria-Francesca Spatolisano, UN DESA:n alipääsihteeri.
Lisätiedot ja mediayhteydenotot:
Emma Winiecki, viestinnän päällikkö, emma.winiecki@unwomen.fi
Tavoitekohtainen tilannekatsaus tasa-arvon näkökulmasta
Tavoite 1: Ei köyhyyttä
Raportissa ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä kahdeksan prosenttia maailman naispuolisesta väestöstä (noin 342 miljoonaa naista ja tyttöä) elää edelleen alle 2,15 dollarilla päivässä. Vain 42 prosentilla maista on saatavilla sukupuolen mukaan eriteltyjä köyhyystietoja, mikä vaikeuttaa kohdennettuja tukitoimia.
Tavoite 2: Ei nälänhätää:
Vaikka sukupuolten välisen eron kaventamisessa ruokaturvattomuuden suhteen on edistytty, noin 24 prosenttia naisista ja tytöistä saattaa edelleen kärsiä kohtalaisesta tai vakavasta ruokaturvattomuudesta vuoteen 2030 mennessä. Sukupuolten väliset erot maataloudessa ovat edelleen isoja, sillä tuottavuuteen vaikuttavat maan, resurssien ja omistusoikeuksien rajoitetut käyttömahdollisuudet.
Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia:
Vaikka äitiyskuolleisuus väheni maailmanlaajuisesti vuodesta 2000 vuoteen 2020, kehitys on pysähtynyt vuodesta 2015. Korkeat äitiyskuolleisuusluvut Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Keski- ja Etelä-Aasiassa korostavat eriarvoisuutta terveydenhuollon saatavuudessa ja laadussa.
Tavoite 4: Hyvä koulutus:
Tyttöjen koulutukseen osallistumisen lisääntyminen on tervetullutta, mutta lähes 110 miljoonaa tyttöä ja nuorta naista saattaa jäädä koulun ulkopuolelle vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys pysähtyy. Koulutusmahdollisuuksissa on edelleen sukupuolten välisiä eroja, jotka vaikuttavat tuleviin ansiomahdollisuuksiin ja yleiseen kehitykseen.
Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo:
Sukupuolten tasa-arvo edistyy vain vähän, sillä vain kaksi tämän tavoitteen indikaattoria on lähellä tavoitettaan. Yksikään indikaattori ei ole täysin saavuttanut tavoitettaan. Syvälle juurtuneita ennakkoluuloja esiintyy edelleen, ja niitä leimaavat epätasa-arvoinen pääsy terveydenhuoltopalveluihin, epätasa-arvoinen poliittinen edustus, taloudelliset erot ja riittämätön oikeussuoja. Monista maista puuttuu kriittisiä tietoja edistyksen seuraamiseksi. Lisäksi 28 maassa ei tunnusteta naisten yhtäläistä oikeutta avioliittoon ja avioeroon. Maailmanlaajuisesti 19 prosenttia nuorista naisista menee naimisiin ennen 18 vuoden ikää, ja huomattava epätasa-arvo vallitsee johtotehtävissä.
Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio:
Noin 380 miljoonaa naista ja tyttöä asuu suuren tai kriittisen vedensaannin ongelmien keskellä, ja määrän ennustetaan kasvavan 674 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi.
Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energia:
Noin 341 miljoonalla naisella ja tytöllä ei välttämättä ole mahdollisuutta saada sähköä vuoteen 2030 mennessä, ja monet eivät voi käyttää puhtaita ruoanlaittopolttoaineita. Yleismaailmallinen sähkö voisi auttaa 185 miljoonaa naista ja tyttöä pääsemään köyhyydestä vuoteen 2050 mennessä, ja nykyaikaisilla liesillä voitaisiin ehkäistä 6,5 miljoonaa saastumisesta johtuvaa kuolemantapausta.
Tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua:
Keskeytyneet työurat, hoitovastuut ja palkkasyrjintä tarkoittavat sitä, että naiset ansaitsevat vain kolmanneksen työn tuottamista tuloista maailmassa. Jokaista miesten työtuloista ansaitsemaa dollaria kohden naiset ansaitsevat vain 51 senttiä. Sukupuolten väliset palkkaerot ja naisten aliedustus työvoimassa jatkuvat, mikä osoittaa, että tarvitaan poliittisia uudistuksia, joilla varmistetaan tasapuoliset mahdollisuudet ja palkat.
Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja:
Naisilla on 21 prosenttia STEM-työpaikoista (tiede, teknologia, insinöörityö ja matematiikka), ja vain joka kolmas tutkija on nainen. Teknologin ja innovaatioiden kentällä sukupuolten väliset erot ovat yhä merkittäviä. Tämä vaikeuttaa naisten osallistumista STEM-aloille ja hidastaa tasa-arvon edistystä uusien teknologioiden, kuten tekoälyn saralla.
Tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen:
Sukupuoleen perustuva syrjintä ilmenee monissa eri muodoissa ja on edelleen yleistä, mikä vahingoittaa ihmisoikeuksien toteutumista. Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan jopa 21 prosenttia hiv-tartunnan saaneista ilmoitti, että heiltä on evätty pääsy terveydenhoitoon viimeisen 12 kuukauden aikana ja jopa 26 prosenttia hiv-tartunnan saaneista naisista ilmoitti, että virushoidon ehtona oli ehkäisyvälineiden käyttö.
Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt:
Vuoteen 2050 mennessä kaupunkialueilla odotetaan asuvan 70 prosenttia maailman naisväestöstä, yhteensä 3,3 miljardia ihmistä. Hälyttävät suuntaukset viittaavat siihen, että kolmannes näistä naisista ja tytöistä saattaa joutua asumaan puutteellisissa asunnoissa tai slummeissa. Lisäksi vammaiset naiset, jotka muodostavat noin 18 prosenttia naisväestöstä, kohtaavat entistä suurempia haasteita. Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia 190 maasta ja alueesta suojelee nimenomaisesti vammaisten naisten oikeuksia.
Tavoitteet 12–15: vastuullista kuluttamista, ilmastotekoja, vedenalainen elämä, maanpäällinen elämä:
Vuosisadan puoliväliin mennessä jopa 158 miljoonaa naista ja tyttöä enemmän saattaa joutua elämään köyhyydessä ilmaston lämpenemisen aiheuttamien olosuhteiden huononemisen vuoksi. Tämä on 16 miljoonaa enemmän kuin heidän miespuolisilla vertaisryhmillään. Hälyttävästi 236 miljoonaa naista ja tyttöä enemmän voi kokea ruokaturvattomuutta, kun taas miehistä ja pojista vastaava luku on 131 miljoonaa. Näistä luvuista huolimatta vain 55:ssä maailman kansallisista ilmastotoimintasuunnitelmista on sukupuolisidonnaisia mukautumistoimenpiteitä, ja vain 23:ssa tunnustetaan naisten keskeinen rooli muutoksen tekijöinä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Tavoite 16: Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta:
Vuodesta 2017 lähtien konfliktialueilla asuvien naisten ja tyttöjen määrä on kasvanut 50 prosenttia ja on 614 miljoonaa vuoteen 2022 mennessä. Vuonna 2023 erityisen haavoittuvassa asemassa ovat äärimmäisen epävakailla alueilla asuvat, jotka kärsivät suuremmasta köyhyydestä ja lisääntyneestä ruokaturvattomuudesta. Lähisuhdeväkivalta on 2,4 kertaa yleisempää äärimmäisen epävakaissa oloissa kuin ei-vakaissa oloissa.
Tavoite 17 Yhteistyö ja kumppanuus:
Maat, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo on jäänyt eniten jälkeen, tarvitsevat kipeästi lisää rahoitusta. Sukupuolten tasa-arvoon vuosittain osoitettu budjetti on edelleen alhainen, 5,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on vain neljä prosenttia kahdenvälisen avun kokonaismäärästä. Tämä vähäinen tuki ja se, että vain joka neljäs maa seuraa aktiivisesti sukupuolten tasa-arvon rahoitusta, korostavat tasa-arvon saavuttamiseen liittyviä haasteita.
Lue UN Womenin englanninkielinen tiedote täällä.