Presidentti Tarja Halonen, Sanna Marin ja piispa Mari Leppänen naistenpäivän suurmarssilla – jopa kymmenen tuhatta ihmistä jalkautui Helsingin keskustaan vaatimaan konkreettisia tekoja tasa-arvon puolesta
Vaadi konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi
Naistenpäivänä järjestetty suurmarssi tasa-arvon ja naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta toi tuhansia ihmisiä Helsingin keskustaan. Paikalla oli myös useita tunnettuja ihmisiä, kuten Presidentti Tarja Halonen, Sanna Marin, piispa Mari Leppänen, sekä esiintyjät F ja Hanna Pakarinen. Klo 13 Senaatintorilla alkanut tapahtuma toi huomiota tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen oikeuksiin kohdistuvaan takapakkiin, sekä vaati päättäjiltä konkreettisia tekoja tasa-arvon puolustamiseksi. Marssille osallistui poliisin arvion mukaan jopa 10 000 ihmistä. Marssi on osa globaalia March Forward for Gender Equality -kampanjaa.
Yksi marssin puhujista oli presidentti Tarja Halonen, joka jakaa myös huolen tasa-arvoon kohdistuvasta vastustuksesta, jota on havaittavissa ympäri maailmaa.
“Tasa-arvotyö on aina aaltoliikettä, mutta nyt on aistittavassa erityisen vahvaa vastustusta, joka kohdistuu nimenomaan naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksiin. Juuri nyt on erityisen tärkeää, että Suomi näyttää esimerkkiä vahvana tasa-arvon puolustajana. Emme voi ottaa edes jo saavutettuja oikeuksia itsestäänselvyyksinä – siksi minäkin olin mukana tällä naistenpäivän marssilla. Jotta tasa-arvo menisi eteenpäin, ei taaksepäin”, presidentti Halonen muistuttaa.
Myös Sanna Marin oli ystäviensä kanssa mukana marssilla. Marin sanoo, että tasa-arvoon kohdistuu tällä hetkellä merkittävää vastustusta, ja sen takia näiden asioiden puolustaminen on erityisen tärkeää.
“Naisia vastaan yritetään hyökätä ja heitä yritetään hiljentää. Emme voi antaa sen tapahtua – nyt on aika pitää ääntä naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta.”
Sanna Marin
Tämän kokoista naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta järjestettyä marssia ei ole Suomessa koskaan aikaisemmin nähty. Jokainen marssilla ollut teki tänään historiaa. Ylitsevuotava tuki marssille sekä yli 130 organisaatiolta että tuhansilta yksilöiltä on osoitus siitä, että suomalaiset ovat äärimmäisen sitoutuneita tasa-arvon ja naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien edistämiseen. Tänään tuhannet ihmiset lähettivät suomalaisille päättäjille vahvan viestin – Suomen on jatkettava tasa-arvon ja naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien periksiantamatonta puolustamista sekä Suomessa että maailmalla.
Tasa-arvon puolustajille on juuri nyt erityisen suuri tarve. Aikaisemmin tällä viikolla YK:n tasa-arvojärjestö UN Women julkaisi raportin, jonka mukaan naisten oikeudet taantuivat viime vuonna neljäsosassa maailman maista. Myös YK:n pääsihteeri António Guterres on kehityksestä huolissaan. Guterresin mukaan tällä hetkellä normalisoidaan naisvihaa tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämisen sijaan.
Naistenpäivän marssilla mukana yli 130 suomalaista organisaatiota
Naistenpäivän marssia koordinoivat kolme suomalaista tasa-arvo- ja naisjärjestöä – YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi, Naisasialiitto Unioni ja Naisjärjestöjen Keskusliitto. Ajatus marssin järjestämisestä lähti kypsymään eri järjestöissä jo kuukausia sitten. Marssilla oli mukana osallistujia yli 130 suomalaisesta organisaatiosta.
“Kun selvisi, että useissa järjestöissä pohdittiin samanlaisia suunnitelmia, tuntui luontevalta ja järkevältä yhdistää voimat. Olemme erilaisia, mutta päämäärämme feministisinä toimijoina on sama: tasa-arvoisempi tulevaisuus kaikille maailman naisille, tytöille ja vähemmistöille. Tasa-arvo on vahvuus koko yhteiskunnalle. UN Women työskentelee naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta yli 100 maassa, ja suomalaisten tuki UN Womenin työlle on aina ollut vankkumatonta. On upeaa nähdä, kuinka suuri joukko ihmisiä saapui tänään paikalle vaatimaan konkreettisia tekoja tasa-arvon puolesta”, sanoo UN Women Suomen hallituksen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.
Marssilla oli mukana myös edustajia kaikista eduskuntapuolueista, joille esiteltiin marssin yhteydessä vetoomus, jossa vaaditaan Suomen päättäjiltä tekoja tasa-arvon edistämiseksi, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Jokaisen puolueen edustaja ilmaisi lavalla sitoutumista vetoomuksen vaatimusten mukaiseen politiikkaan.
Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Silvia Modig toivoo, että yhteistyöllä ja vahvalla sitoutumisella tasa-arvon puolustamiseen huolestuttava tasa-arvon kehityssuunta saataisi käännettyä. “Naisiin ja vähemmistöihin kohdistuu enenevässä määrin vihapuhetta ja heidän oikeuksiensa suoranaista haastamista. Nämä ilmiöt muun muassa nostavat nuorten naisten kynnystä lähteä mukaan politiikkaan – ja me tarvitsemme naisia ja vähemmistöjen edustajia päättäjiksi. Tällä marssilla me halusimme lähettää vahvan viestin suomalaisille päättäjille: tasa-arvon takapakki on pysäytettävä, ja suunnan on muututtava.”
Amani Al-mehsen, Naisasialiitto Unionin hallituksen tuore puheenjohtaja, iloitsee marssin suuresta osallistujamäärästä. “On ollut todella inspiroivaa nähdä, miten suurella innolla ja sitoumuksella sekä suomalaiset yksilöt että organisaatiot lähtivät tukemaan tätä marssia. Tasa-arvo ei ole vain naisten asia – tasa-arvoisempi ja yhdenvertainen yhteiskunta on kaikkien sukupuolten etu. Tänään tuhannet ihmiset tulivat yhteen vaatimaan parempaa tulevaisuutta naisille, tytöille ja vähemmistöille – tämä luo toivoa siitä, että sellainen tulevaisuus on mahdollinen.”
Naistenpäivän marssi järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa tässä mittaluokassa. Vuosi 1995 on monella tapaa tasa-arvon juhlavuosi – kansainvälistä naistenpäivää vietetään 50. kertaa, ja historiallinen Pekingin julistus ja toimintaohjelma, joka on edelleen edistyksellisin ja laajimmin hyväksytty suunnitelma naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti, täyttää 30 vuotta. Myös Suomi on sitoutunut Pekingin toimintaohjelman toteuttamiseen.
Mediatiedustelut ja haastattelupyynnöt: Emma Winiecki, viestinnän päällikkö, UN Women Suomi, emma.winiecki@unwomen.fi, 040 778 6767
Artikkelikuva: Satu Malin