Naisten poliittinen johtajuus heikkenee – vähemmän naisia toimeenpanovallan tehtävissä vuonna 2025

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin uusin julkaisu Women Political Leaders 2025 paljastaa, että naisten poliittinen johtajuus toimeenpanovallan tehtävissä ei ole ainoastaan pysähtynyt – se taantuu. Naisjohtajien jatkuva aliedustus valtion- tai hallitusten johdossa ja keskeisissä ministeritehtävissä on osoitus laajalle levinneistä esteistä sekä riittämättömästä ja epätasaisesta sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvoon poliittisessa johtajuudessa.

Tällä hetkellä vain 27 maassa on nainen valtion tai hallituksen johdossa. Tämä luku on noussut viiden vuoden takaisesta 21 maasta, mutta peräti 103 maassa ei ole koskaan ollut naista korkeimmassa toimeenpanovallan virassa. Tämä epätasapaino näkyy myös ministeriedustuksessa: naiset pitävät hallussaan vain 22,9 prosenttia ministerisalkuista maailmanlaajuisesti. Vuonna 2024 sama luku oli 23,3 prosenttia, mikä merkitsee ensimmäistä dokumentoitua laskua naisministerien määrässä.

Tasapainoisia hallituksia, joissa on vähintään 50 % naisia, on nyt vain yhdeksän, kun vielä viime vuonna niitä oli 15. Samanaikaisesti niiden maiden määrä, joissa ei ole yhtään naisministeriä, on kasvanut seitsemästä yhdeksään pelkästään viime vuoden aikana.

Vaikka tasa-arvoon on vielä matkaa, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka (31,4 %) sekä Latinalainen Amerikka ja Karibia (30,4 %) johtavat naisten ministeriedustuksessa, kun taas Keski- ja Etelä-Aasia jää selvästi jälkeen vain 9 prosentilla.

“Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista juuri silloin, kun tarvitsemme osallistavaa päätöksentekoa eniten”, sanoi UN Womenin pääjohtaja Sima Bahous. “Kun naiset suljetaan johtajuuden korkeimmilta paikoilta, häviämme kaikki – yhteiskunnat menettävät mahdollisuuden oikeudenmukaisempaan hallintoon, jonka sukupuolitasapainoinen johtajuus mahdollistaa.”

Tämä edustuksen lasku tapahtuu tilanteessa, jossa naisten oikeuksiin kohdistuu maailmanlaajuista vastaiskua, ja poliittisesti aktiivisiin naisiin kohdistuva väkivalta – sekä verkossa että tosielämässä – on laajalle levinnyttä. Tämä väkivalta, joka ulottuu fyysisiin tiloihin ja digitaalisille alustoille, estää monia naisia astumasta tai jatkamasta uraansa poliittisessa johtajuudessa ja heikentää tasa-arvoa edustuksessa.

Vallitsevat sukupuolinormit ja -käytännöt vaikuttavat merkittävästi ministerisalkkujen jakautumiseen. Miehet hallitsevat salkkuja, jotka määrittävät kansallisia ja globaaleja prioriteetteja, kuten puolustusta (87 %), talous- ja finanssiasioita (84 %) ja ulkoasioita (82 %). Naiset nimitetään useimmiten tehtäviin, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon (87 %) ja perhe- ja lapsiasioihin (71 %).

Tilannetta vaikeuttaa myös sukupuolten tasa-arvoon keskittyneiden ministeriöiden väheneminen – nämä ovat keskeisiä instituutioita tasa-arvon sisällyttämisessä hallituksen politiikkaan ja toimintaan. Vuonna 2020 tällaisia ministeriöitä oli noin 80, mutta määrä väheni 76:een vuonna 2024 ja 74:ään vuonna 2025.

“Suomessa usein ajattelemme, että kyllähän meillä toteutuu tasa-arvo päätöksenteossa, koska meillä on ollut yksi naispresidentti ja useampi naispääministeri. Tosiasia on, että Suomessakin riittää kuitenkin yhä tekemistä. Esimerkiksi kuntavaaleissa naisten osuus valituista ei ole koskaan yltänyt 50 prosenttiin”, muistuttaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas. “Erityisesti nais- ja vähemmistöpoliitikkoihin kohdistuva vihapuhe, seksismi ja rasismi ovat merkittäviä ongelmia myös meillä Suomessa. Työtä naisten poliittisen osallistumisen turvaamiseksi riittää kaikkialla maailmassa”, Hirsikangas toteaa.

UN Women kehottaa hallituksia ja poliittisia johtajia ryhtymään rohkeisiin ja välittömiin toimiin esimerkiksi nimitysten kautta, käyttämällä tilapäisiä erityistoimia kuten kiintiöitä sekä vahvistamalla suojelua poliittista väkivaltaa vastaan.

“Naisten täysimääräinen, tasa-arvoinen ja merkityksellinen osallistuminen päätöksentekoon ei ole ainoastaan oikeudenmukaisuuskysymys – se on välttämätöntä Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin”, Bahous muistuttaa.

Tiedustelut ja haastattelupyynnöt:

Emma Winiecki, viestinnän päällikkö, UN Women Suomi

Emma.winiecki@unwomen.fi

Tel. 040 778 6767

Alkuperäinen englanninkielinen tiedote täällä.