Naisten osuus sodissa kuolleista ihmisistä kaksinkertaistui vuonna 2023
Juuri julkaistu YK:n pääsihteerin naiset, rauha ja turvallisuus -vuosiraportti maalaa synkän kuvan naisten ja lasten tilanteesta konfliktien ja sotien keskellä. Naisten osuus sodissa kuolleista ihmisistä kaksinkertaistui vuonna 2023 ja YK:n vahvistamat tapaukset konflikteissa tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta lisääntyivät 50 prosentilla.
Naisten merkittävästi noussut osuus sodissa kuolleista sekä lisääntynyt naisiin kohdistuva väkivalta tapahtuu tilanteessa, missä erityisesti sota-alueilla olevien naisten ja lasten suojelemiseksi laaditun kansainvälisen oikeuden sivuuttaminen on entistä räikeämpää. Esimerkiksi sota-alueilla asuvat naiset kärsivät yhä useammin myös siitä, että terveydenhuoltopalvelujen saantia on rajoitettu. Joka päivä 500 naista ja tyttöä kuolee konflikteista kärsivissä maissa raskauteen ja synnytykseen liittyviin komplikaatioihin. Vuoden 2023 loppuun mennessä 180 naista synnytti päivittäin sodan runtelemassa Gazassa – useimmat ilman välttämättömiä tarvikkeita tai lääketieteellistä hoitoa.
Tämän karun todellisuuden esittelee UN Womenin johdolla laadittu YK:n pääsihteerin António Guterresin viimeisin YK:n naiset, rauha ja turvallisuus -vuosiraportti. Raportti ilmestyy 24 vuotta sen jälkeen, kun turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 hyväksyttiin. Siinä kehotettiin kaikkia konfliktien osapuolia varmistamaan naisten ja tyttöjen turvallisuus ja naisten täysimääräinen osallistuminen rauhanprosesseihin.
”Naiset maksavat edelleen miesten sotien hinnan”, sanoo UN Womenin pääjohtaja Sima Bahous.
”Tämä tapahtuu osana laajempaa naisia vastaan käytävää sotaa. Tarkoituksellinen naisten oikeuksiin kohdistuva hyökkäys ei rajoitu vain konfliktimaihin, mutta niissä oloissa se on entistä tappavampaa. Sukupuolten tasa-arvoa vastaan taistellaan monilla rintamilla, ja jos emme nouse vaatimaan muutosta, seuraukset tuntuvat vuosikymmenien ajan, ja rauha jää saavuttamatta”, Bahous jatkaa.
UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas toteaa, että naisiin ja tyttöihin kohdistuvien välittömien uhkien lisäksi pitkittyneet sodat ja konfliktit aiheuttavat myös merkittävää tasa-arvon takapakkia yhteiskunnissa, jonka korjaaminen voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
“Naisjohtoisten järjestöjen tukeminen sekä naisten merkityksellinen osallistaminen konflikteissa, sekä kaikissa rauhanprosessien vaiheissa, on äärimmäisen tärkeää. Rauha on tutkitusti kestävämpää, kun naiset ovat näissä prosesseissa osallisina, mutta sen lisäksi naisten ja naisjärjestöjen tukeminen on välttämätöntä, jotta naisten ja tyttöjen saavutetut oikeudet ja yhteiskunnallinen asema eivät murene ja katoa silmiemme edessä.”
Huolimatta monien vuosien aikana tehdyistä sitoumuksista, joiden tarkoituksena on varmistaa naisten täysipainoinen ja mielekäs osallistuminen rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, poliittinen ja sotilaallinen valta ja päätöksenteko konfliktien yhteydessä on edelleen valtaosin miesten hallussa. Naisten osuus rauhanprosessien neuvottelijoista oli vain 9,6 prosenttia vuonna 2023, vaikka tutkimukset osoittavat, että kun naiset ovat mukana, rauhansopimukset kestävät pidempään ja ne toteutuvat paremmin.
Esimerkiksi Jemenissä naisjohtoisten neuvottelujen seurauksena siviileille saatiin turvattua pääsy vesilähteiden äärelle. Sudanissa 49 naisjohtoista järjestöä edistää osallistavampaa rauhanprosessia. Nämä pyrkimykset jäävät suurelta osin vaille tukea tai tunnustusta virallisissa rauhanneuvotteluissa.
Yksi tärkeimmistä haasteista raportissa mainittujen naiset, rauha ja turvallisuus -aiheisten sitoumusten toteuttamisessa on rahoituksen vakava puute. Vuonna 2023 maailman sotilasmenot nousevat ennätykselliseen 2,44 biljoonaan dollariin. Sen sijaan naisten oikeuksia tukevien järjestöjen ja liikkeiden rahoitus on edelleen vähäistä, keskimäärin vain 0,3 prosenttia kokonaisavusta vuosittain – erityisesti konfliktialueilla. Sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyyn ja siihen reagoimiseen suunnattujen investointien osuus kaikista humanitaarisista menoista on alle yksi prosentti.
“Kansainvälisillä sitoumuksilla ja toimintasuunnitelmilla ei todellisuudessa ole merkitystä, ellei tämä työ saa tarvitsemaansa rahoitusta. Jos todella haluamme edistää kestävää rauhaa ja varmistaa, että naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet eivät ota takapakkia, meidän on varmistettava riittävät resurssit ja rahoitus naiset, rauha ja turvallisuus –agendalle”, Hirsikangas toteaa.
“Afganistanin naiset, Ukrainan naiset, Gazan naiset, Sudanin naiset eivät ole luovuttaneet – emmekä me saa kääntää heille selkäämme.”
Vuonna 2025 vietetään useiden globaalien sitoumusten ja merkittävien tapahtumien juhlavuotta, joiden tarkoituksena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja jokaisen ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Pekingin toimintaohjelma täyttää 30 vuotta ensi vuonna 2025. Pekingin toimintaohjelma on historian visionäärisin naisten oikeuksia koskeva suunnitelma, jonka toimeenpanoon on sitoutunut 189 valtiota. Raportissa todetaan, että vain rohkeilla poliittisilla toimilla ja rahoituksen lisäämisellä naisten tasa-arvoinen ja merkityksellinen osallistuminen rauhaan ja turvallisuuteen voi toteutua: tämä on välttämätöntä kestävän rauhan saavuttamiseksi kaikille.
Tue naisia ja tyttöjä kriisien ja konfliktien keskellä lahjoittamalla naisten hätäapurahastoon.
Kuva: UN Women/Samar Abu Elouf