Naisen paikka on kaikkialla -kampanjan inspiroivat tukijat
Naisilla on oltava oikeus ottaa tilaa, osallistua ja vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Roolimallien ja esimerkkien merkitys on myös suuri, sillä kun nuoret tytöt näkevät naisia eri asemissa, he voivat nähdä samalla paikalla myös itsensä. Esittelemme tässä artikkelissa tämän vuoden suomalaiset Naisen paikka -kampanjan tukijat. Kampanjan naiset ovat Suomessa vaikuttavia naispuolisia ihmisoikeusaktivisteja, feministejä, edelläkävijöitä ja muutoksentekijöitä, jotka eivät suostu astumaan syrjään tai perääntymään.
Adina Nivukoski
“Meidän on varmistettava, että yksikään nainen tai vähemmistön edustaja ei joudu valitsemaan yhteiskunnallisen osallistumisen ja oman turvallisuutensa välillä.”
Adina Nivukoski on 23-vuotias naistenoikeus- sekä koulutusvaikuttaja, kolumnisti ja oikeustieteiden opiskelija. Nivukoski valittiin YLE:n kolumnistiksi 21-vuotiaana, ja hän on kirjoittanut kansainvälisestä oikeudesta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta Helsingin Sanomien politiikan toimittajana. Hän on toiminut Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajana, ja osallistunut Unescon yleiskokoukseen 19-vuotiaana osana Suomen virallista delegaatiota. Hän toimi Suomen Unesco nuorisodelegaattina 2019-2021. YK:n pääsihteeristö kutsui Nivukosken ainoana suomalaisnuorena YK:n koulutuksen huippukokoukseen 2022. Euroopan oikeustieteen opiskelijoiden kattojärjestö valitsi Nivukosken 2023 delegaatioonsa YK:n naisten oikeuksien komitean 81. sessioon Genevessä, jonka teemana oli naisiin kohdistuvan syrjinnän ehkäisy.
Nivukoski ei pelkää ottaa kantaa polttaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin – varsinkin sellaisiin, jotka liittyvät yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja kestävään tulevaisuuteen. Hän on myös joutunut kokemaan, kuinka nuorten vähemmistöön kuuluvien naisten täytyy kovettaa itseään voidakseen toimia julkisissa tehtävissä, tai ylipäätään osallistua julkiseen keskusteluun. Nivukoski haluaa edistää kaikenlaisten ihmisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, sillä hän kokee, että julkinen keskustelu kaipaa kipeästi kokemuksia monimuotoisista eletyistä todellisuuksista, ja vahvempaa vähemmistöjen äänen edustusta. Nivukosken mukaan sekä media että politiikka näyttävät vahvasti tekijöiltään. Sen takia on myös yhteiskunnalle merkittävää, että yksikään nainen tai vähemmistön edustaja ei joudu valitsemaan yhteiskunnallisen osallistumisen tai oman hyvinvoinnin ja turvallisuuden väliltä.
Petra Laiti
“Tämä on teidän maanne, teidän kolonialistiset rakenteenne, jotka on rakennettu teitän tarpeitanne varten, saamelaisten tarpeiden ja oikeuksien kustannuksella. Mitä saamelaisten pitäisi tehdä teidän anteeksipyynnöillänne, kun tapa, jolla meitä kohdellaan, on anteeksiantamaton?”
Petra Laiti on saamelaisaktivisti, Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja ja ihmisoikeuksien puolustaja. Aktivismi ei ole Laitille valinta, sillä niin kauan, kun saamelaisten ihmisoikeuksia poljetaan, Laiti – kuten lukemattomat muutkin saamelaiset – jatkavat taisteluaan. On vaikeaa olla välittämättä ihmisoikeuksista, kun oman kansan oikeuksia ja ihmisyyttä uhataan ja rikotaan jatkuvasti.
Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa, jonka olemassaolon ja oikeuksien suojelemisen pitäisi olla sekä EU:n että Suomen prioriteetti. Suomen vanhentuneen ja saamelaisten oikeuksia sortavan saamelaiskäräjälain uudistus kaatui kuitenkin jälleen kerran, ennen kuin laista päästiin edes äänestämään eduskunnassa. Laiti on väsynyt, surullinen, turhautunut, vihainen – mutta luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Laitin taistelu, saamelaisten taistelu, ei ole valinnaista – se on heidän olemassaolonsa elinehto.
Jos sinun ei tarvitse käydä päivittäistä taistelua omien ihmisoikeuksiesi, ihmisarvosi ja olemassaolosi puolesta, onneksi olkoon – olet erittäin etuoikeutettu ihminen. Saamelaisilla ei tätä etuoikeutta ole – heidän taistelunsa jatkuu yhä. Ja Petra Laiti jatkaa periksiantamatonta työtään sekä saamelaisten oikeuksien etä muiden sorrettujen ihmisryhmien oikeuksien puolesta.
(Kuva: Hilma Toivonen)
Tarja Halonen
“Omaa liikkeellelähtöäni ulkoasianministeriössä ei kenties helpottanut se, että Suomi oli saanut ensimmäisen naispuolisen ulkoministerinsä, joka oli lisäksi vasemmistolainen ja hieman radikaalina feministinä tunnettu. Lasikattojen rikkominen voi osoittaa henkilökohtaista rohkeutta, mutta vasta seuraajien saaminen muuttaa yhteiskuntaa.” Presidentti Tarja Halonen UN Women Suomen haastattelussa 09/2021.
Tarja Halonen tunnetaan Suomen ensimmäisenä naispuolisena presidenttinä, mutta Halonen on ollut aktiivinen ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustaja jo pitkään ennen presidenttiyttään. Presidenttiytensä jälkeen Halonen on vain vahvistanut profiiliaan kansainvälisesti tunnettuna merkittävänä feministinä ja lasikattojen rikkojana, ja on selvää, että hän toimii myös inspiroivana roolimallina lukemattomille tytöille ja naisille ympäri maailmaa.
Tarja Halonen todella rikkoi monia lasikattoja, mutta siitä huolimatta hän on yhä ainoa naispuolinen ulkoministeri ja presidentti Suomen historiassa. Tasa-arvo ei ole meilläkään valmis, ja saavutettua edistystä on puolustettava periksiantamattomasti, jotta tasa-arvo ei ota takapakkia. Presidentti Halosen kaltaiset naiset ovat tehneet merkittävän työn raivatakseen tietä naisille ja tytöille yhteiskunnan kaikilla tasoilla, ja me emme aio luopua siitä tilasta, joka naisille ja tytöille kuuluu.
(Kuva: Lasse Keltto)
Airin Bahmani
“Yhteiskuntien demokratisoituminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen eivät ole ainoastaan paikallisia kysymyksiä, vaan linkittyvät laajemmin globaaleihin kehityssuuntiin – ja siksi tämänkin taistelun pitäisi koskettaa kaikkia. Vahva demokratia toteutuu jos, ja vain jos, yhdenvertaisuus ja täydet kansalaisoikeudet toteutuvat.”
Airin Bahmani on iranilaissuomalainen feministi ja erityisesti yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin sekä Lähi-idän asioihin liittyviin kysymyksiin perehtynyt asiantuntija. Bahmani oli kolmevuotias kun hänen perheensä lähti Iranista jatkuvien demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvien hyökkäysten takia, ja Bahmani ottaa aktiivisesti ja rohkeasti kantaa sekä Iranin että muiden Lähi-idän valtioiden ihmisoikeuskysymyksiin, ja osallistuu omassa työssään konkreettisesti Lähi-idän naisten oikeuksien sekä tasa-arvon edistämiseen.
Airin Bahmani työskentelee nuorempana asiantuntijana Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa, ja toimii myös varajäsenenä Naisasialiitto Unionin hallituksessa. Hän uskoo vahvasti, että taistelu ihmisoikeuksien ja naisten aseman puolesta eri puolella maailmaa koskettaa meitä kaikkia, ja tasa-arvon, demokratina ja ihmisoikeuksien edistäminen ja puolustaminen on yhteinen ja globaali vastuu.
“Kukaan ei ole vapaa, jos tasa-arvoa ei saavuteta.”
Rosa Meriläinen
”Julkista työtä tekeviin ja politiikassa mukana oleviin naisiin kohdistuu yhä merkittävästi vähättelyä ja suoranaista pilkkaa, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin heidän sukupuoleensa. Tosiasia on, että monien ihmisten on yhä vuonna 2023 vaikea hyväksyä sitä, että myös nuorilla naisilla on valtaa, nuoret naiset tekevät päätöksiä yhteiskunnassa ja näkyvät ja kuuluvat julkisessa keskustelussa.”
Rosa Meriläinen on entinen kansanedustaja, kirjailija, feministi ja Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri. Vuosina 2003–2007 eduskunnassa istunut Meriläinen joutui kaksikymmentä vuotta sitten itsekin seksuaalisen häirinnän ja kiusanteon kohteeksi juuri aloittaneena kansanedustajana. Edelleen toistakymmentä vuotta myöhemmin erityisesti nuoret naiset ja vähemmistöihin kuuluvat joutuvat vähättelyn, ulkonäkönsä arvostelun ja pilkan kohteeksi. Se, että joidenkin ryhmien ääni pyritään hiljentämään häirinnällä, on vakava este demokratian toteutumiselle. Meriläinen iloitsee kuitenkin siitä, että nykyään politiikassa toimivat naiset puolustavat paremmin toisiaan, ja heitä on aiempaa vaikeampi lytätä.
Meriläinen on feministi, joka tunnetaan rohkeista kannanotoistaan ja myös huumoristaan. Yhdessä Saara Särmän kanssa hän feministisen ajatushautomo Hatun kautta nostanut esiin huumorin merkitystä sukupuolirooleihin liittyvien paineiden purkamisessa ja voimauttamisessa. Huumori voi auttaa jaksamaan maailmassa, joka on edelleen monella tapaa epätasa-arvoinen eri sukupuolille. Kulttuurivaikuttajana hän edistää erityisesti julkisen taiteen roolia yhteiskunnassa ja peräänkuuluttaa sitä, miten tärkeää on, että taidekin kuuluu kaikille.
Saara Särmä
“Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan, ja ensi askel on, että ilmiöt tehdään näkyviksi. Vaikka miesselittäminen ja miespaneelit loppuisivat jo tänään, töitä kyllä riittää vielä monella saralla, ennen kuin yhdenvertainen maailma on valmis.”
Saara Särmä on yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija, feministi, aktivisti ja taiteilija. Särmän perustama “Congrats, You Have an All Male Panel!” -blogi on tullut tunnetuksi ympäri maailmaa, kun mediajulkaisut Buzzfeed, The Guardian ja Time kirjoittivat Särmän projektista. Akateemisen maailman syrjintää kritisoiva miespaneeli-blogi teki näkyväksi, kuinka pelkkä mies-sukupuoli tulkitaan ympäri maailmaa asiantuntijuuden merkiksi – myös tilaisuuksissa, jossa aiheena ovat esimerkiksi naisten oikeudet tai ehkäisy. Särmä on myös yksi Feministisen ajatushautomo Hatun perustajista ja johtajista Rosa Meriläisen ja Johanna Vehkoon ohella.
Särmä on yksi Suomen tunnetuimpia ja ansioituneimpia pitkän linjan feministejä, ja esikuva ja suunnannäyttäjä monille. Häneen on kohdistunut myös merkittävästi vihapuhetta, uhkailua, ahdistelua ja häirintää, kuten tilaa ottaviin, rohkeisiin ja anteeksipyytelemättömiin feministeihin liian usein kohdistuu. Särmän mukaan vihakampanjoiden tavoitteena on usein viedä toimijoilta uskottavuus, sekä pelotella heidät hiljaisiksi. Vihapuheesta huolimatta Särmä ei ole suostunut astumaan syrjään tai hiljenemään, ja hyvä niin – mutta yhdenkään ihmisen ei pitäisi joutua jatkuvan maalittamisen, nettihäirinnän ja vihapuheen kohteeksi.
Matka maailmaan, jossa naiset ja vähemmistöt voivat näkyä, kuulua ja osallistua ilman pelkoa vihapuheesta ja häirinnästä, on vielä pitkä. Onneksi Särmä ei suostu siirtymään syrjään tai hiljenemään, sillä vahvoille, rohkeille ja anteeksipyytelemättömille feministeille on todellakin tarvetta.
(Kuva: Sonja Siikanen)