“Jos naisia suojellaan heidän osallistumisensa uhalla, epäonnistumme molemmissa.” — Afganistanin naisten oikeudet eivät saa olla neuvottelukapula

6.10.2021

Auta Afganistanin tyttöjä ja naisia

UN Womenin Afganistanin työn apulaisedustaja Alison Davidian piti UN Womenin henkilökunnalle sisäisen tiedotustilaisuuden Afganistanin tyttöjen ja naisten tilanteesta sekä UN Womenin työn tulevaisuudesta ja prioriteeteista Afganistanissa. Vaikka tilanne maassa on yhä epävakaa ja tulevaisuus epäselvä, yksi asia on varma: UN Women on sitoutunut pysymään maassa ja jatkamaan periksiantamatonta työtä tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta.

 

UN Womenin Afganistanin maatoimiston apulaisedustaja Alison Davidian piti yksityiskohtaisen sisäisen tiedotustilaisuuden UN Womenin henkilökunnalle torstaina 30.10. Davidian kertoi, että Afganistan on nyt kolmoiskriisin kourissa: maa kärsii koronan, konfliktin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista, joista jokaisella on huomattava merkitys erityisesti tyttöjen ja naisten turvallisuudelle ja oikeuksien toteutumiselle. Kyseessä on humanitaarinen katastrofi, jonka vakavuutta ei tule aliarvioida.

UNAMA, eli YK:n avustusoperaatio Afganistanissa, on kerännyt tilastoja Afganistanin siviilikuolemista vuodesta 2009 lähtien, ja UNAMA:n tietojen mukaan toukokuussa ja kesäkuussa 2021 on raportoitu korkein määrä siviilikuolemia Afganistanissa sitten vuoden 2009. Puolet maan väestöstä, eli yli 80 miljoonaa ihmistä, tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua, yli puoli miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktin vuoksi, ja yksi kolmesta ihmisestä ei tällä hetkellä tiedä, mistä he saavat seuraavan ateriansa. Afganistan on juuri selvinnyt koronapandemian kolmannesta aallosta, ja valmistautuu nyt mahdolliseen neljänteen aaltoon. Terveydenhuollon järjestelmä on jo äärirajoilla ja sortumisen partaalla.

“Kun Taliban otti vallan Afganistanissa, useat kansainväliset toimijat ja hallitukset jäädyttivät kaiken rahallisen avun Afganistaniin”, Alison Davidian huomauttaa, ja toteaa tämän myös heikentäneen Afganistanin mahdollisuuksia selvitä käsillä olevista kriiseistä.

Talibanin julkistettua väliaikaisen hallinnon, joka koostuu 33:sta miehestä, joista monet ovat Yhdysvaltojen ja YK:n pakotelistalla, kansainvälisen avun toimittaminen Afganistaniin on vaikeutunut entisestään.

Onko Talibanin suhtautuminen naisten oikeuksiin muuttunut 1990-luvulta?

UN Womenin Afganistanin maatoimiston henkilökunta on päivittäin yhteydessä paikallisiin naisaktivisteihin ja ruohonjuuritason toimijoihin ympäri Afganistania. Yleinen tunne on Davidianin mukaan pelko, jota pahentaa erityisesti epätietoisuus: toistaiseksi Talibanin edustajat eivät ole olleet kovin selkeitä sen suhteen, mikä heidän suhtautumisensa on naisten oikeuksiin ja asemaan yhteiskunnassa.

Käytännön tasolla muutoksia on kuitenkin jo havaittu, eivätkä ne ole positiivisia: UN Womenin tietojen mukaan naisten oikeuksia, osallistumismahdollisuuksia ja jopa liikkumista on rajoitettu ja kavennettu ympäri maata. Talibanin edustajien mukaan naisten oikeuksia tullaan kunnioittamaan “Islamin mukaisesti” – mutta se, mitä tämä tulee käytännössä tarkoittamaan, on yhä kaikille epäselvää. Todellisuus paikan päällä on kuitenkin jo nyt huolestuttava.

Taliban julkisti hiljattain väliaikaisen hallituksensa, eikä hallituksessa ole yhtäkään naista. Varaministerit julkistettiin myös kaksi viikkoa sitten, ja myös näihin toimiin on valittu vain miehiä. Naisten asioiden ministeriö on lopetettu Talibanin toimesta, ja sen paikalle on tullut “Ministry for the prevention of vice and promotion of virtue”, eli vapaasti suomennettuna “Hyveen edistämisen ja synnin ehkäisyn ministeriö”. Kyseinen ministeriö oli olemassa myös Talibanin valtakaudella 1990-luvulla, ja se toimi käytännössä Talibanin uskonnollisena ja moraalisena vahtina, joka kylvi ihmisiin pelkoa ja huolta ympäri maata.

Ympäri Afganistania osa oppilaista on palannut koulun penkille – mutta eivät kaikki. Yli 12-vuotiaat tytöt eivät ole saaneet palata kouluun ollenkaan, ja myös Kabulin yliopisto ilmoitti, että naispuoliset oppilaat tai opettajat eivät saa palata takaisin yliopistoon. UN Women on saanut tietoa eri puolilta Afganistania, että naisia on kielletty poistumasta kotoa ilman miespuolista saattajaa. Naisten työskentely on estetty, ja naisille suunnatut turvakodit ovat joutuneet erilaisten hyökkäysten kohteeksi ja joissain tapauksissa joutuneet jopa sulkemaan ovensa kokonaan. Naispuolisille ihmisoikeusaktivisteille tarkoitetut turvatalot ovat ääriään myöten täynnä.

“Uusi Taliban ei vaikuta kovin erilaiselta kuin vanha Taliban – pelko kasvaa päivä päivältä”, Davidian toteaa.

Mitä UN Women tekee Afganistanissa

UN Womenin maatoimisto Afganistanissa jatkaa toimintaansa. Seuraavien 6-12 kuukauden aikana UN Womenin prioriteettina on varmistaa, että kaikkein haavoittuvaisemmassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten humanitaarisiin tarpeisiin vastataan – tärkeä osa tätä työtä on myös sen varmistaminen, että naispuoliset humanitaariset työntekijät voivat jatkaa töitään ja palata kentälle. Tiukat sukupuolinormit kieltävät naisia asioimasta perheeseen kuulumattomien miesten kanssa, ja mikäli humanitaariset työntekijät ovat vain miehiä, tytöt ja naiset eivät silloin hakeudu avun piiriin ollenkaan. Jos naiset eivät ole tarjoamassa humanitaarista apua, naiset eivät myöskään tule tämän avun piiriin.

“Jos naispuoliset humanitaariset työntekijät eivät saa tehdä työtään, menetämme yhteyden puoleen Afganistanin väestöstä. Naisten on saatava tulla töihin ja jatkaa humanitaarisen avun tarjoamista.”

Alison Davidian

UN Women tekee paikan päällä niin sanottuja nopeita tilanne-arvioita (rapid assessments) joiden perusteella pyritään selvittämään alati muuttuvaa ihmisoikeus- ja naisten oikeus -tilannetta eri puolilla Afganistania. UN Womenin selvityksillä arvioidaan erityisesti Talibanin valtaannousun vaikutuksia tyttöjen ja naisten tilanteeseen.

Väkivallan uhriksi joutuneet naiset tarvitsevat tukea – Afganistanin väkivaltatilastot maailman korkeimpia

UN Womenin Afganistanin maatoimisto pyrkii myös varmistamaan, että väkivallan uhreiksi joutuneet naiset pääsevät yhä elintärkeiden terveydenhuollon ja psykososiaalisten palveluiden piiriin – ja näille palveluille on todellakin tarvetta.

“Naisiin kohdistuvan väkivallan luvut Afganistanissa ovat maailman korkeimpia. Jopa yhdeksän kymmenestä afgaaninaisesta on kokenut elämänsä aikana jonkinlaista väkivaltaa kumppanin tai puolison toimesta, ja koronapandemian takia nämä luvut ovat nousseet entisestään.”

UN Womenin saamien tietojen mukaan naisille tarkoitettuihin tukikeskuksiin tapahtuneet hyökkäykset ovat heikentäneet näiden keskusten mahdollisuutta tarjota naisille palveluita ja apua, ja joillain alueilla keskusten toiminta on loppunut kokonaan.

UN Women työskentelee yhdessä muiden YK-toimijoiden kanssa toimittaakseen naisille ympäri Afganistania terveydenhuollon palveluita, psykososiaalisia palveluita, ammatillista koulutusta ja lakineuvontaa. Sen lisäksi naisille pyritään järjestämään myös turvataloja, ja erityistä tukea tarjotaan naispuolisille ihmisoikeuspuolistajille jotka ovat erityisen uhan alla.

UN Women myös kannustaa YK:n jäsenvaltioita sisällyttämään naispuoliset ihmisoikeuspuolustajat turvapaikkaprosesseihin, ja Davidian muistuttaa, että kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu suojella näitä naisia ja heidän turvallisuuttaan.

UN Womenin mandaatin keskiössä on tarjota myös rahallista tukea naisten oikeuksien puolustajille ja paikallisille naisjärjestöille ja tasa-arvoliikkeelle. On ensiarvoisen tärkeää, että tämä työ voi jatkua.

“Naisten johtamat kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat edistyksen ja kehityksen moottoreita missä tahansa maassa”, Davidian muistuttaa, ja alleviivaa Afganistanin naisliikkeen tukemisen merkitystä tasa-arvon ja naisten oikeuksien tulevaisuuden kannalta.

“UN Women syntyi naisliikkeen vaikuttamistyöstä ja naisvetoisesta kansalaisaktivismista”, Davidian sanoo – “meidän on jatkettava tätä samaa työtä ja varmistettava, että afgaaninaisten äänet nostetaan keskiöön, ja että heidän tarpeitaan kuunnellaan. Se on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.”

UN Women perustaa monitoimikeskuksia maan sisäisille pakolaisille

UN Women pyrkii perustamaan monitoimikeskuksia naisille, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja pakenemaan maan sisällä. Nämä keskukset tarjoavat naisille elintärkeitä palveluita yhden katon alla, kuten suojelua, terveyspalveluita, ammatillista koulutusta ja tukea tulojen hankkimiseen, sekä “cash for work” -työtä.

UN Womenin cash for work-ohjelmissa naisille tarjotaan ensin jonkinlainen ammatillinen koulutus, jonka jälkeen naisille tarjotaan palkkatyötä, jossa he pääsevät hyödyntämään oppimaansa taitoa, ja saavat samalla luotettavan tulonlähteen.

Naisten oikeudet eivät voi olla neuvottelukapula

Konfliktien keskellä on helppoa priorisoida naisten suojelemista heidän osallistumisensa ja voimaantumisensa kustannuksella ja priorisoida joitakin naisten oikeuksia yli muiden.

“Tämä on luonnollista mutta samalla vaarallista”, Davidian toteaa, ja jatkaa, että “ellemme jatka sekä naisten suojelua että naisten osallistumisen ja oikeuksien puolustamista, otamme takapakkia molemmissa”.

Jos naiset eivät saa mennä töihin, tytöt ja naiset eivät myöskään hakeudu palveluiden piiriin, sillä sukupuolinormeista johtuen he eivät voi asioida miesten kanssa.

“Tämä ei voi olla ‘joko tai'”, Davidian alleviivaa.

“Meidän on tehtävä molempia: meidän on sekä suojeltava tyttöjä ja naisia, että puolustettava heidän täysimääräistä oikeutta osallistua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Emme voi poimia rusinoita pullasta.”

Afganistanin naiset saivat äänioikeuden vuonna 1919 – vuosi ennen naisia Amerikassa. Naiset Afganistanissa ovat taistelleet oikeuksiensa puolesta vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja, eivätkä Afganistanin naiset aio luovuttaa nyt.

UN Women on sitoutunut seisomaan Afganistanin naisten rinnalla, puolustamaan heidän oikeuksiaan ja toimittamaan tytölle ja naisille elintärkeitä palveluita niin kauan, kuin on tarvetta.

“Vuosikymmenien ajan, YK tullaan pitämään vastuussa siitä, miten se toimii juuri nyt Afganistanissa tyttöjen ja naisten oikeuksien suhteen”, Davidian toteaa.

Naisten oikeudet eivät voi olla neuvotteluväline, eikä niistä voida tinkiä – ei nyt, kun Afganistanin tytöt ja naiset tarvitsevat oikeuksiensa puolustamista enemmän, kuin kenties koskaan aikaisemmin.


UN Womenin Afganistanin maatoimisto on yksi UN Womenin suurimmista operaatiosta globaalisti. Afganistanin maaohjelman koko aiotaan säilyttää samana tai sitä kasvatetaan hieman siitä, mitä se oli ennen Talibanin valtaannousua. UN Womenin Afganistanin maatoimistossa työskentelee tällä hetkellä 15 kansainvälistä ja 53 paikallista työntekijää.