UN Women Suomi kuultavana Suomen tavoitteista YK:n ihmisoikeusneuvostossa: viimeisenä jäsenvuonnaan Suomen on entistä rohkeammin puolustettava tyttöjen ja naisten oikeuksia
UN Women Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Linda-Lotta Luhtala lausui 12.2. ulkoministeri Elina Valtoselle ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 55. istunnossa (26.2. – 5.4.2024).
UN Women Suomi toimitti kommenttinsa myös kirjallisesti 12.2.2024. Voit lukea kirjallisen lausunnon kokonaisuudessaan alla.
UN Women Suomi kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi liittyen Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 55. istunnossa.
Viimeisenä vuonnaan YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä on erityisen tärkeää, että Suomi jatkaa entistä rohkeammin väsymätöntä tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamista ja edistämistä. Emme voi riittävästi korostaa, miten tärkeää on, että Suomi toimii ihmisoikeusneuvostossa yhdessä samanmielisten maiden kanssa vastaliikkeenä alati vahvistuvalle, naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia polkevalle, anti-gender-liikkeelle ja tasa-arvon takapakilla.
Sukupuolinäkökulma onkin tärkeää valtavirtaistaa kaikkiin maatilanteita ja teemoja koskeviin päätöslauselmiin, huomioiden myös intersektionaalisen näkökulman, eli päällekkäiset ja risteävät syrjinnän muodot. Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon vahvistaminen kaikilla elämän osa-alueilla on ainoa tapa turvata vauraat ja oikeudenmukaiset yhteiskunnat sekä terve planeetta tuleville sukupolville.
Haluamme korostaa erityisesti seuraavia istunnon agendan kannalta olennaisia asioita:
- Suomen on puolustettava naisten oikeuksia kriisien ja konfliktien keskellä sekä heidän merkityksellistä osallistumistaan konfliktien ratkaisuun kaikilla tasoilla.
Vuonna 2022 yli 600 miljoonaa naista ja tyttöä asui konflikteista kärsivissä maissa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Esimerkiksi:
- Afganistanissa Taliban on järjestelmällisesti sulkenut naiset ja tytöt yhteiskunnan ulkopuolelle antamalla yli 50 määräystä naisten ja tyttöjen oikeuksien tukahduttamiseksi ja heidän sulkemiseksi koteihinsa. Yhtään määräyksistä ei ole vielä purettu ja viime aikoina myös säädösten valvomista on kiristetty. 90 prosenttia nuorista naisista kokee mielenterveytensä olevan huono tai erittäin huono. Akuutista nälästä kärsivästä 20 miljoonasta afganistanilaisesta suurin osa on naisia ja tyttöjä.
- Gazassa noin miljoona naista ja tyttöä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Yli 24 000 palestiinalaista on kuollut, heistä yli 2/3 naisia ja lapsia. Joka tunti kuolee kaksi äitiä. Ruokaa, vettä tai turvaa ei ole. Arvioltaan 50 000 naista on raskaana ja 5000 naista tulee synnyttämään seuraavan kuukauden aikana täysin epäinhimillisissä oloissa. (Lähde.)
- Sudanissa pian vuoden kestäneen sodan seurauksena yli 7,7 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Seksuaalista väkivaltaa on käytetty laajasti sodankäynnin taktiikkana. Eräässä raportoidussa tapauksessa jopa 20 naista raiskattiin samassa hyökkäyksessä. (Lähde.)
Haasteista huolimatta naiset toimivat aktiivisesti konfliktien keskellä puolustaen omia ja yhteisöjensä oikeuksia sekä työskentelevät eturintamassa vastaamassa humanitaarisiin kriiseihin. Samalla kun humanitaarisen avun tarve on globaalisti kasvanut, sotilasmenot ovat kivunneet kaikkien aikojen huippuunsa, ja kriisialueiden naisjärjestöjen rahoitus on laskenut.
Toimiakseen uskottavana tasa-arvon puolustajana, Suomen on puolustettava naisten oikeuksia ja edistettävä naiset, rauha ja turvallisuus (1325) -agendan toimeenpanoa kaikissa kriiseissä kaikkialla maailmassa, erityisesti konteksteissa, joissa naisten henki ja oikeudet ovat eniten uhattuina.
Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmansa mukaisesti Suomen tulee korostaa kriisialueilla toimivien naisjärjestöjen tukea, naisten (myös nuorten naisten) merkityksellistä osallistumista konfliktien ratkaisun kaikilla tasoilla sekä vahvoja mekanismeja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten seksuaaliseen väkivaltaan, puuttumiseksi ja naisten suojelemiseksi konflikteissa. Myös Suomen jatkuva tuki naisihmisoikeuspuolustajien kuulemiseksi ihmisoikeusneuvostossa on ensiarvoisen tärkeää.
- Köyhyys on sukupuolittunutta – ratkaisut vaativat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista.
Koronapandemia, konfliktit, ilmastokatastrofit ja taloudellinen myllerrys ovat ajaneet 75 miljoonaa ihmistä lisää äärimmäiseen köyhyyteen vuodesta 2020 lähtien. Nykyisellä tahdilla vuoteen 2030 mennessä yli 342 miljoonaa naista ja tyttöä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja lähes joka neljäs kärsii kohtalaisesta tai vakavasta ruokaturvattomuudesta. Naiset ovat miehiä köyhempiä kaikkialla maailmassa.
Köyhyydessä elävät naiset ja tytöt kärsivät moninaisista ja toisiaan pahentavista puutteista: heiltä on evätty ihmisarvoinen elintaso, heillä ei ole riittävää ravintoa eikä kunnollista asuntoa. Näitä oloja pahentavat mm. etnisyyteen, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät epätasa-arvoisuudet.
Viimeaikaiset arviot viittaavat siihen, että 75 prosenttia maista supistaa julkisia menojaan vuoteen 2025 mennessä. Säästötoimilla on kielteisiä vaikutuksia naisiin ja ne vaikuttavat keskeisiin julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. (Lähde.)
- Ilmastonmuutoksen ajaessa miljoonia naisia köyhyyteen on tärkeää, että Suomi ajaa feminististä lähestymistapaa ilmasto-oikeudenmukaisuuteen, jossa integroidaan naisten oikeudet kaikkiin ilmastopolitiikan ja ilmastorahoituksen osa-alueisiin.
Ilmastonmuutoksen seurauksena vuoteen 2050 mennessä jopa 158 miljoonaa naista uhkaa ajautua köyhyyteen ja 236 miljoonaa naista uhkaa kärsiä lisääntyvästä ruokaturvattomuudesta. Ilmastokriisi ruokkii kiihtyviä konflikteja ja pakolaisuutta sekä pakolaisiksi joutuneisiin kohdistuvaa syrjivää poliittista retoriikkaa. Maiden on siirryttävä vähäpäästöisiin talousjärjestelmiin samalla turvaten sukupuolten tasa-arvo.
UN Womenin feministinen lähestymistapa ilmasto-oikeudenmukaisuuteen tukee Suomen tavoitteita ihmisoikeusneuvostossa. Lähestymistapa painottaa naisten tietämyksen tunnustamista ilmastokysymyksissä sekä resurssien uudelleen jakamista oikeudenmukaisesti naisten kriisinkestävyyden parantamiseksi. Naiset ovat taloudellisesti epäedullisemmassa asemassa: he saavat vähemmän palkkaa, heillä on miehiä huonompi pääsy käsiksi työpaikkoihin, maanomistukseen, teknologiaan ja koulutukseen. Siksi sukupuolten tasa-arvo on asetettava etusijalle oikeudenmukaisissa siirtymissä.
Lisäksi on varmistettava, että ympäristöä koskeva päätöksenteko on aidosti osallistavaa. Naisihmisoikeuspuolustajat ja feministiryhmät vaativat, että sukupuolten tasa-arvo sisällytetään ympäristöpolitiikan suunnitteluun kaikilla tasoilla, mutta heidät usein suljetaan päätöksenteon ulkopuolelle.
On myös puututtava historiallisiin epäoikeudenmukaisuuksiin. Rahoitussitoumuksissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi on keskityttävä niihin ihmisiin ja maihin, jotka ovat suurimmassa vaarassa. Vuodesta 1850 pohjoisen pallonpuoliskon maat ovat olleet vastuussa 92 prosentista maailman päästöistä. Epätasapainon korjaamiseksi rikkaiden maiden on täytettävä ilmasto-ohjelmien rahoittamista koskevat sitoumuksensa ja varmistettava, että varat menevät haavoittuvimmassa asemassa oleville maille ja ruohonjuuritason naisjärjestöille. Vain 3 prosentissa ilmastoasioita koskevassa kehitysavussa sukupuolten tasa-arvo on asetettu etusijalle. (Lähde.)