BLOGI: Seksuaalinen häirintä ei vaikuta vain naisten hyvinvointiin vaan myös urakehitykseen – nämä kolme asiaa voit tehdä heti työpaikallasi
Häirinnän kulttuuriin työpaikoilla on puututtava, jotta naiset voivat edetä tasa-arvoisesti urallaan, Suomen UN Womenin erityisasiantuntija Elina Nikulainen kirjoittaa blogissa.
Seksuaalista häirintää tapahtuu kaduilla, julkisissa kulkuvälineissä, kouluissa. Työpaikoilla. Joka päivä työelämässä mukana olevat maailman naiset nousevat ylös, syövät aamupalaa, pukevat työvaatteet ylleen ja matkaavat tekemään töitä. Naiset rakentavat, luovat ja saavat aikaan edistystä kaikilla sektoreilla. Miljoonille naisille työpaikka on kuitenkin epävarmuuden, kaltoinkohtelun ja haavoittuvuuden paikka. Paikka, jossa ei ole turvassa ja jossa hyvinvointi vaurioituu seksuaalisen häirinnän seurauksena.
Seksuaalinen häirintä ei voi olla vaikuttamatta myös naisten urakehitykseen. Kun etsitään syitä, miksi naisia ei ole yritysten ylimmässä johdossa koko maailmassa kuin pieni prosentti, tulee myös tarkastella yrityskulttuuria. Rasvaiset vitsit tai kommentointi voivat tuntua pikkujutuilta, jos ne eivät kohdistu itseen tai jos niiden kautta ei koko ajan kuule, miten oma ihmisarvo on toisten arvoa alhaisempi. Ei ole hirveän helppo vapauttaa aivojen koko kapasiteettia ja olla tehokas (unohtamatta strategista!), jos työpäivä menee pelon hien virratessa – ei helppo uskoa omiin kykyihinsä ja vakuuttaa niistä muut. Jos häirintään ei puututa sen takia voi joutua kokonaan luopumaan työpaikastaan suojellakseen hyvinvointiaan.
“Rasvaiset vitsit tai kommentointi voivat tuntua pikkujutuilta, jos ne eivät kohdistu itseen”
#MeToo–kampanja on herättänyt myös työpaikat uudella tavalla puuttumaan työpaikoilla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään. Tahtoa muuttaa myrkyllistä ja innovaatioita ehkäisevää kulttuuria tuntuu olevan ilmassa paljon, mutta teot ratkaisevat.
UN Women on koonnut yhdessä Maailman Työjärjestö ILO:n kanssa käsikirjan työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää vastaan, joka julkaistiin maaliskuussa. Käsikirja kerää yhteen lupaavia käytäntöjä valtiotasolta, työnantajilta, ammattiliitoilta ja kansalaisjärjestöiltä. Se lähestyy työpaikkoja myös yhteiskunnallisen muutoksen ja asennekasvatuksen paikkoina, jotka kivun ja ahdistuksen sijaan mahdollistavat naisille ja kaikille muillekin kunnioituksen ja henkilökohtaisen kehityksen. Käsikirjan löydät täältä.
Lue myös UN Womenin työstä seksuaalista häirintää vastaan Kambodzhan tehtaissa.
Kolme vinkkiä, joihin jokainen työpaikka voi tarttua heti
- Varmista, että työpaikallasi kerätään tietoa seksuaalisen häirinnän yleisyydestä anonyymisti, että tieto analysoidaan ja sen perusteella toimitaan. Kysytäänkö seksuaalisesta häirinnästä työhyvinvointikyselyjen yhteydessä? Onko henkilökunnalla mahdollisuus nostaa asioita esille anonyymisti? Kerätäänkö tietoa säännöllisesti? Analysoidaanko kerätty tieto ja toteutetaanko analyysin pohjalta suunnitellut toimet aikataulussa?
- Jokaisella tulee olla helppo pääsy seksuaalisen häirinnän vastaisiin ohjeistuksiin. Tietävätkö kaikki seksuaalisen häirinnän vastaisesta ohjeistuksesta ja kuinka helposti se on löydettävissä? Ei auta, jos seksuaalisen häirinnän tapausten toimintaohje on jossain intran syövereissä. Se kuuluu käydä läpi perehdytyksessä, olla helposti löydettävissä ja näkyvillä henkilöstöhallinnon ohjeissa, ja siitä tulee säännöllisesti muistuttaa henkilökunnalle. Se on hyvä myös säännöllisin väliajoin tarkistaa – vastaako ohjeistus tarpeisiimme? Miten se on toiminut häirintätapauksissa? Onko se helposti ymmärrettävä?
- Lähesty asiaa positiivisen kautta: esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa kunnioittavasta kohtaamisesta. Työpaikalla tulee olla kunnioittava, avoin ja turvallinen työkulttuuri. Onko työpaikallamme hyvä ilmapiiri ja helppoa ottaa puheeksi myös haastavia asioita? Saako jokainen olla sellainen kuin on ja silti arvostettu työtekijä? Miten työpaikkanne suhtautuu moninaisuuteen?