YK:n naiset, rauha ja turvallisuus-päätöslauselma täyttää 25 vuotta: saavutuksista oppien, uusiin haasteisiin vastaten

Finlandia-talolla juhlistettiin YK:n 1325-päätöslauselman 25-vuotista matkaa 

YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus (1325) päätöslauselman merkkivuoden seminaari kokosi Finlandia-talolle 5. syyskuuta vaikuttavan joukon kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita, päätöksentekijöitä sekä järjestötoimijoita juhlistamaan saavutuksia sekä keskustelemaan Naiset, rauha ja turvallisuus – agendan edistämisestä haastavassa turvallisuuspoliittisessa kontekstissa

Merkkivuosiseminaarin järjesti UN Women Suomen koordinoima Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto yhdessä Ulkoministeriön, Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland), CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) kanssa. Tapahtuma tavoitti yhteensä 428 osallistujaa.

Konfliktien keskellä – naisten oikeudet uhattuina  

1325 – päätöslauselman merkkipäivä osui aikaan, jolloin maailmassa on käynnissä enemmän aktiivisia konflikteja kuin vuosikymmeniin, seksuaalinen väkivalta sodankäynnin välineenä on yleistynyt, poliittinen toimintaympäristö on muuttunut entistä epävakaammaksi, ja naisten oikeudet ovat globaalisti uhattuina.  

Presidentti Tarja Halonen painotti juhlapuheessaan työn pitkäjänteisyyttä ja erityisesti tasa-arvon ja naisten oikeuksien hälyttävää tilannetta: 

”Elämme surullisia ja haastavia aikoja konfliktien, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon suhteen – tilanne on noidankehä. Naisten oikeuksien vastustaminen on voimistumassa samaan aikaan, kun globaalit kriisit vaikuttavat eniten naisiin ja tyttöihin. Viime vuosina on myös nähty globaaleja rahoituksen leikkauksia, joilla on suhteettoman suuri vaikutus sukupuolten tasa-arvoon.

Myös tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt valtiosihteeri Laura Rissanen peräänkuulutti tarvetta jatkaa tasa-arvon eteen tehtyä työtä:  

“Paljon on saavutettu – mutta paljon on vielä tekemättä, niin globaalisti kuin kansallisesti täällä Suomessa. Rauha ja turvallisuus vaativat jatkuvaa työtä.”

Naiset, rauha ja turvallisuus – verkoston puheenjohtaja Elina Korhonen muistutti yleisöä avauspuheenvuorossaan yhteistyön merkityksestä afrikkalaisen sananlaskun kautta:

”Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea pitkälle, kulje yhdessä. Kuljetaan me yhdessä. Tehdään se lupaus – mutta joka tapauksessa, lisätään vauhtia.”

Kansainvälistä asiantuntemusta ja kokemuksia kentältä 

Tilaisuudessa kuultiin vaikuttavia puheenvuoroja ja keskusteluja muun muassa rauhanturvaajilta, kansalaisjärjestöjen edustajilta niin YK:n kuin Suomen turvallisuustyössä toimivilta asiantuntijoilta. Eri alojen edustajat pohtivat 1325 – päätöslauselman merkitystä työnsä kannalta vuosikymmenien saatossa kuin tulevaisuudessakin.  

UN Womenin sotilasstrateginen neuvonantaja Tyson Nicholas kiinnitti huomiota siihen, miten hänen uransa aikana sukupuolinäkökulma on vakiintunut rauhanoperaatioissa läpileikkaavaksi teemaksi: 

“Jotta nykyisiin konflikteihin voidaan löytää rauhanomaisia ratkaisuja, on ymmärrettävä koko yhteiskunnan tarpeiden kirjo – jotta voidaan suojella naisia ja tyttöjä, miehiä ja poikia, ja tunnistaa heihin kohdistuvat erilaiset ja usein epäsuhtaiset vaikutukset. Tästä emme puhuneet vielä 25 vuotta sitten.”

Läpileikkaava teema näkyy Sari Rautarinnan työssä YK:n Etelä-Sudanin rauhanturvaoperaatiossa:

“20 vuotta myöhemmin muutos näkyy siinä, että naispuolisia kollegoita on enemmän. Se on hienoa – mutta kyse ei voi olla pelkästään määrästä. Ei riitä, että naiset vain lähetetään sinne, vaan heille on annettava työkaluja, todellisia työkaluja..

Kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto muistutti puheenvuorossaan 1325-päätöslauselman merkityksestä kansainvälisen oikeuden ja toimintaympäristön kehityksessä – niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessakin:  

“Normatiivisen ja poliittisen puolen osalta, kuten olemme kuulleet, päätöslauselma 1325 on ollut alkuna monille muille päätöslauselmille, jotka liittyvät esimerkiksi seksuaaliseen väkivaltaan konflikteissa. Ja nyt, kun Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvostoon, voimme olla aktiivisempia myös tässä asiassa”.

Naiset konfliktien ehkäisijöinä, rauhanrakentajina

Työelämäprofessori Kaari Mattila muistutti, kuinka ajattelu naisten roolista on muuttunut vuosikymmenten aikana: “Naisista ei enää puhuta – ainakaan aina – uhreina, vaan toimijoina, johtajina, päättäjinä, sodassa ja rauhassa”.  Verkoston ensimmäisenä puheenjohtajana Mattila myös muisteli 1325 – kansallisen toimintaohjelman syntyä ja verkoston historiaa.

”Tänään juhlittavalle YK:n historialliselle Naiset rauha ja turvallisuus – päätöslauselmalle antavat merkityksen ne ihmiset ja organisaatiot, jotka ovat vaatineet ja edistäneet lauselman toimeenpanoa – monet teistä, luultavasti kaikki te. Me tiedämme, etteivät tällaiset merkkipaalut synny itsestään – sen tiedätte te, sen tiedämme me. Olimme porukalla vaatimassa Suomen ensimmäisen 1325 – toimintaohjelman perustamiseen ryhtymistä. ”

Tapahtumassa tuotiin vahvasti esille naisten asemaa päättäjinä, johtajina ja toimijoina niin konfliktitilanteissa, niiden ehkäisyssä kuin myös rauhanrakennuksessa ja jälleenrakentajina. Ukrainasta ja Afganistanista saapuneet kansalaisaktivistit tekivät näkyväksi naisten korvaamattoman arvokkaan työn konfliktialueilla. 

“Monilla konfliktialueilla sovittelu ja rauhanrakentaminen ovat naisten johtamia, etenkin ruohonjuuritasolla. Tämä johtuu erityisesti siitä, että naiset kantavat usein suurimman taakan konflikteissa – ja siksi he usein joutuvat johtamaan muutoksia”, Tohtori Homira May Rezai muistutti. 

UN Womenin rauhan ja turvallisuustyön johtaja Päivi Kannisto kehotti tunnistamaan ja tukemaan naisjärjestöjen jo käynnissä olevaa rauhantyötä myös monenvälisissä foorumeissa: 

“Naiset ja naisjärjestöt ovat aina läsnä, ja he tekevät jo työtä rauhan ja turvallisuuden puolesta ja kuten olemme täällä kuulleet Ukrainasta ja Afganistanista, naisjärjestöt ovat todellakin ihmeitä. Haluaisin pyytää Suomea jatkamaan YK-investointeja, jatkamaan investointeja naisiin, rauhaan ja turvallisuuteen”.

1325 – päätöslauselman toimeenpanemisessa elintärkeää onkin yhteistyö eri tasojen ja toimijoiden välillä.  

“Hyvät kumppanuudet, suhteet ja luottamus kansainvälisten järjestöjen ja paikallisten kumppaneiden välillä ovat yksi parhaista käytännöistä, joita olen nähnyt viime vuosina. Paikallinen omistajuus on erittäin tärkeä ja voimaannuttava väline, jos halutaan rakentaa kestävää rauhaa missä tahansa maassa”, ukrainalainen kansalaisaktivisti Natalia Bezkhlibna sanoi.  

Katse tulevaisuuteen – sanoista tekoihin 

Useat puhujat muistuttivat, että poliittinen tahtotila, rahoitus ja jatkuva sitoutuminen ovat välttämättömiä 1325-agendan toimeenpanolle –  myös kokonaisturvallisuuden toteutumisen kannalta. 

Työtä on edelleen valtavasti tehtävänä. Konfliktien määrä kasvaa, tasa-arvokehitys on monin paikoin uhattuna, ja rauhanprosesseista naisten ääni puuttuu yhä liian usein. Siksi 1325-agenda ei ole vain historiaa – se on ennen kaikkea nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Katso merkkivuoden seminaari kokonaisuudessaan alta:

Artikkelikuva: Ulkoministeriö

Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on vuodesta 2006 toiminut asiantuntijaverkosto, jonka tarkoitus on edistää naiset, rauha ja turvallisuus -teemoja Suomessa. Verkostoon kuuluu 30 järjestöjäsentä ja yli 200 tutkija-, asiantuntija- ja henkilöjäsentä. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi.